Raija Tamminen ProAgria Kymenlaakso Loimaa 3.4.2009 Valkuaisväkirehujen vaihtoehdot luomunautojen ruokinnassa ja luomumaidontuotannon kannattavuus Raija Tamminen ProAgria Kymenlaakso Loimaa 3.4.2009
Valkuaisväkirehuvaihtoehdot -herne (23 % rv), härkäpapu (30 %), rypsipuriste (30 %) -nauta märehtijä, pötsin toiminnan tehokkuus -OIV-valkuaisesta on 60-70 % mikrobivalkuaista -MTT: rehuannoksen raakavalkuaistaso 13-14 % lypsylehmillä riittävä pötsin toiminnan kannalta
Herne energia-arvo hyvä 1,14 ry/kg ka tärkkelys sulaa hitaammin kuin viljan tärkkelys, joten positiivinen vaikutus pötsiolosuhteisiin valkuainen hajoaa pötsissä lähes kokonaan (80 %) viljaan verrattuna lisää säilörehun syöntiä, mikrobisynteesiä ja maitotuotosta käytännössä käsittelyongelmat
Härkäpapu energia-arvo alempi, 1,07 ry/kg ka tärkkelystä vähemmän, valkuaista enemmän kuin herneessä valkuainen hajoaa pötsissä lähes kokonaan (80 %) viljaan verrattuna lisää säilörehun syöntiä, mikrobisynteesiä ja maitotuotosta maittavuus hyvä käytännössä käsittelyongelmat
Rypsipuriste energia-arvo riippuu rasvan määrästä, 1,2-1,3 ry/kg ka valkuaista enemmän kuin herneessä (ja härkäpavussa) valkuaisen pötsihajoavuus alempi, 65 % parempi aminohappokoostumus tuotantovaikutus lypsykauden alussa paremmin esille kuin herneellä tai härkäpavulla
Käytännössä Hyvä apilapitoinen säilörehu ja vilja antaneet 7000-7500 kg vuosituotoksia Härkäpapu/herne, vilja ja hyvä apilapitoinen säilörehu antaneet 8000-8500 kg vuosituotoksia Tavoiteltaessa 9000 kg vuosituotosta rypsilisä tarpeen härkäpavun ja herneen rinnalla, vilja ja hyvä apilapitoinen säilörehu