Yhteisen maatalouspolitiikan aiheuttamat kannustin- vääristymät kotieläintuotannossa ja niiden korjaaminen Pekka Huhtanen MTT/Kotieläintutkimus.

Esitys aiheesta: "Yhteisen maatalouspolitiikan aiheuttamat kannustin- vääristymät kotieläintuotannossa ja niiden korjaaminen Pekka Huhtanen MTT/Kotieläintutkimus."— Esityksen transkriptio:

1 Yhteisen maatalouspolitiikan aiheuttamat kannustin- vääristymät kotieläintuotannossa ja niiden korjaaminen Pekka Huhtanen MTT/Kotieläintutkimus

2 Märehtijät ihmisravinnon tuottajina •Pystyvät käyttämään solunseinäaineita •Pystyvät käyttämään yksinkertaisia N- yhdisteitä mikrobisynteesiin, josta muodostuu maidon ja lihan valkuaista •Viljan ja hyvälaatuisen valkuaisen hyväksikäyttäjinä sikaa ja siipikarjaa huonompia •Suomessa pääasiassa nurmeen ja elintarviketeollisuuden sivutuotteisiin perustuva maidon- ja naudanlihan tuotanto

3 Kestävämpi maataloustuotanto •Taloudellinen haaste •Sosiaalinen haaste –Elinkeinoelämän kehitysmahdollisuuksien lisääminen maaseudulla •Ekologinen haaste –Ympäristön kannalta hyvien käytäntöjen edistäminen –Elinympäristön, biologisen monimuotoisuuden ja maiseman säilyttäminen •Tuotteiden laatu ja turvallisuus

4 Maatalouden ympäristöohjelma •Tavoitteena maatalouden aiheuttaman ympäristökuormituksen vähentäminen –Rajoitukset ravinteiden käytölle –Lannan käsittelymenetelmien parantuminen –Nitraattidirektiivi –Viljelemättömät suojakaistat –Talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääntyminen –Puristenesteen talteenotto / siirtyminen säilörehun esikuivatukseen –Maitohuoneiden pesuvesien käsittely •LUOMUtuotannon suosiminen ja lisääntyminen

5 Virheellisiä olettamuksia •Ympäristökuormitus vähenee tuotostason noustessa –Nykyisillä tuotostasoilla odotettavissa oleva muutos pieni, vaikka vasteet olisivat normien mukaisia •Vähenevän lisätuoton lakia ei ole olemassa –Sulavuus huononee ruokintatason noustessa –Sulatuksen negatiiviset yhdysvaikutukset –Energian suuntautuminen kudoksiin –ME:n hyväksikäyttö huononee energian saannin lisääntyessä (?)

6 Maitotuotoksen vaikutus hyväksikäyttöön

7 Ennen EU:ta •Rehujen hintasuhteet vastasivat niiden tuotantokustannuksia •Kannusti meille luontaisesti parhaiten soveltuvaan nurmituotantoon (sato keskimäärin 1.5-kertainen, viljelyvarmuus) •Väkirehun käyttö pysyi kohtuullisena •Valkuaisrehujen käyttö kohtuullista, joskus jopa liian niukkaa •Meillä oli hyvät mahdollisuudet toteuttaa EU:n maatalouspolitiikan pitkän tähtäyksen tavoitteita MYÖS KÄYTÄNNÖSSÄ

8 Muutokset EU-aikana •Ohran hinta maidon hinnasta n. 20 % kun se ennen EU:ta oli n. 60 % •Rypsin hinta vastaavasti noin 100 % / 50 % •Ohralla tarvitaan vain 1/3 aikaisem- masta rajatuotoksesta (viimeisen kilon aikaansaama tuotos) kuin aikaisemmin •Kannattavan käytön taso lisääntynyt

9 Seuraukset •Kannustaa lisäämään lehmäkohtaista tuotosta, joka kuitenkin on –Biologisesti tehotonta (viimeiset litrat vaativat normitasoon verrattuna 2.5 – kertaisen määrän rehuenergiaa normeihin verrattuna) –Biologisesti tehotonta, koska vaatii enemmän peltoalaa –Ympäristökuormitus lisääntyy (viimeisten litrojen P-kuormitus 4-5 – kertainen keskimääräiseen tasoon verrattuna) –Valkuaisrehujen käytön lisäys huonontaa N:n hyväksikäyttöä

10 Perinnöllisen tason ja väkirehun osuuden (37, 48, 59 ja 70 %) vaikutus N:n hyväksikäyttöön (Ferris ym. 2001)

11 Maitotuotoksen ja N:n hyväksikäytön riippuvuus kahdella koeaineistossa (334 ruokintaa)

12 Väkirehun osuuden vaikutus N ja P hyväksikäyttöön maidontuotannossa - Tuotosvasteet tutkimusdatasta - Dieetin P-pitoisuudet (g/kg ka): VR 6.0, SR 3.0 - Dieetin RV-pitoisuudet (g/kg ka): VR 180, VR 155

13 Väkirehun osuuden vaikutus ympäristötukiehtojen mukaiseen lannan levitysalaan ja nurmialan tarpeeseen (5000 kg ka/ha)

14 Lehmän ruokinnan fosforipitoisuuden vai - kutus kuormitukseen (Ebeling ym. 2002)

15 Pintaveden ravinnepitoisuudet Paimionlahdella 1980-2001 (Vuoristo 2002, SYKE moniste 250)

16 Säkylän Pyhäjärven ravinnepitoisuudet 1990-2000 (Vuoristo 2002, SYKE moniste 250)

17 Lappajärven ravinnepitoisuudet 1990-2000 (Vuoristo 2002, SYKE moniste 250)

18 Kokonaisravinteiden virtaamat maatalouden kuormittamissa joissa viisivuotiskausina 1980-2000 (Vuoristo 2002, SYKE moniste 250)

19 P P

20 Tuotannon etiikka (1) •Muutos lajinmukaisesta ruokinnasta poispäin –Terveys, hyvinvointi •Ihmisravinnon tuotannon biologinen tehottomuus –Yksimahaiset huomattavasti tehokkaampia viljan käyttäjiä

21 Tuotannon etiikka (2) •Miten korkeita tuotoksia lehmiltä voidaan vaatia –50 kg päivässä tuottavan lehmän lämmön- tuotanto lisääntyy ylläpitoon nähden saman verran kuin 75-kiloisella ihmisellä, joka kävelee 100 km päivässä 6 km/h nopeudella –Ravivalmentajat joutuisivat syytteeseen eläinrääkkäyksestä vastaavalla intensiteetillä

22 Tuotannon etiikka (3) •Lehmän käyttöikä nykyisin vain n. 2.5 lypsykautta –Biologinen ikä 20 vuotta –´Eläkeikä´ 10 vuotta – ´Työikä´ 7-8 vuotta (vuoden –68 sonni- luettelossa sonnin emillä keskimäärin 9 tuotosvuotta •Vastaisi ihmisillä siirtymistä sairaseläkkeelle 37-40 vuotiaana

23 Vääristymien korjaaminen •Lisähinnan maksaminen lehmäpalkkioina •Kannustavat ympäristöön ja hyvinvointiin liittyvät tukijärjestelmät •Uudet kannustimet ja tavoitteet keskituotoksen sijaan

24 Lehmätuen edut •Kannattavan väkirehun käytön taso alenee, jolloin –Tuotannon biologinen tehokkuus paranee –Maidon maakiintiön aiheuttama kokonais- kuormitus pienenee –Maidon maakiintiön ylitys ja siitä maksettava sakko vähenevät –Lehmien terveys ja hyvinvointi paranevat –Maidontuotannon etiikka ja imago paranevat –Naudanlihan tuotantopotentiaali lisääntyy

25 Lehmätuen haitat? •Kannustavuus vähenee? –Onko keskituotos nykyisessä tilanteessa oikea kannustin, kun on nähty mihin kehitys johtaa? –Vaikka lisähinta maksettaisiin kokonaan lehmätukena, hintasuhteet edelleen kannustavat järkevään ja tehokkaaseen tuotantoon –Tulonsiirto maan keskituotoksen ylittäneiltä keskitason alittaneille –Tämä voidaan nähdä myös tulonsiirtona EU:n maatalouspolitiikan pitkän tähtäyksen tavoitteiden mukaan tuottaville

26 Kannustavat ympäristötuet •Tuki maksettaisiin saavutetuista tuloksista – ei hallinnollisten ohjeiden noudattamisesta •Esim. N:ja P:n porttitase per hehtaari (maitolitra?) •Mittarina voitaisiin käyttää myös maidon ureatuotosta, joka korreloi eritäin hyvin virtsan N:n kanssa (R 2 = 0.835; 270 ruokintaa)

27 Ympäristötoimenpiteiden oikea kohdistus •Tilaa tarkasteltava kokonaisuutena •Maidontuotannon ravinneylijäämään vaikuttavat eniten (van Bruchem et al. 1999 ) 1.Lannoitteiden käyttö 2.Ravinteiden hyväksikäyttö rehutuotannossa 3.Ostorehujen käyttö 4.N ja P hyväksikäyttö eläintuotannossa --- n. Maitohuoneen pesuvedet, jaloittelutarhojen päästöt, laidunten juottopaikat, suojakaistat,

28 Oikeat kannustimet •Elinikäistuotos, esim. 5 viime vuoden aikana poistettujen lehmien keskimääräinen elinikäistuotos •Rehun hyväksikäyttö •N- ja P-ylijäämä per maitokilo (P rehut + P lannoitteet – P maito)/Maitomäärä –Sama elinikäistuotoksille •Taloudellinen tulos kiintiöiden rajoittaessa tuotantoa optimoitava litrakohtaisesti – ei lehmäkohtaisesti

29 •Maataloudessa politiikka ja sen toteutus saatava vastaamaan EU:n (ja myös MMM:n) kestävän kehityksen maatalouden ekologista tavoitetta – Biologia ohjaamaan politiikkaa eikä politiikka biologiaa TAI •Tunnustettava, että meillä ollaan kehittämässä luontaisiin olosuhteisiimme soveltumatonta ja ekologisesti tehotonta maataloutta