Lisätietoja: Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen Rehutaulukoiden päivitys 2010 Lähde: MTT 2010. Rehutaulukot.

Esitys aiheesta: "Lisätietoja: Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen Rehutaulukoiden päivitys 2010 Lähde: MTT 2010. Rehutaulukot."— Esityksen transkriptio:

1 Lisätietoja: Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen marketta.rinne@mtt.fi Rehutaulukoiden päivitys 2010 Lähde: MTT 2010. Rehutaulukot ja ruokintasuoistukset. www.mtt.fi/rehutaulukot

2 Rehuarvotyöllä pitkät perinteet ja suuri vaikuttavuus Rehujen suhteellisen tuotantovaikutuksen määrittäminen ollut systemaattisen kotieläintutkimuksen tavoite yli 100 vuoden ajan Tavoitteena kotieläinten tasapainoinen ruokinta ja ravintoaineiden saanti Talous Hyvä tuotos mahdollisimman edullisella rehustuksella Rehujen hinnat oikein suhteessa tuotantovaikutukseen Ympäristö Mahdollisimman pieni ravinteiden ylijäämä Eläinten hyvinvointi Riittävä ravintoaineiden (ml. kivennäis- ja hivenaineet, vitamiinit) saanti estää tuotantosairauksien ja puutostilojen syntymistä Hyvä vastustuskyky vähentää muutakin sairastavuutta Lajinmukainen ruokinta, mm. märehtijöille riittävästi kuitua Ruokaturvallisuus ihmisravitsemuksessa Esim. lopputuotteiden valkuais- ja rasvapitoisuus, rasvahappokoostumus, hivenaine- ja vitamiinipitoisuudet

3 Rehuarvojen käyttö Lainsäädännön perusteella rehuarvojen ilmoittaminen rehukaupan yhteydessä on vapaaehtoista Jos rehuarvot ilmoitetaan, on käytettävä kansallisia rehuarvoja MTT julkaisee kansallisten rehuarvojen laskentaperusteet MMM:n toimeksiannosta Rehuarvojen laskentaperusteet Energia- ja valkuaisarvojen kaavat Käytettävät vakiot, sulavuuskertoimet ja märehtijöillä hajoavan valkuaisen osuudet (HVO-arvot) Järjestelmän piirissä seuraavat eläinlajit: Märehtijät Siat Siipikarja Turkiseläimet Hevoset

4 Rehuarvotyö MTT tekee MMM:n toimeksiannon perusteella Koordinaattori MTT:ssä prof. Marketta Rinne Tukena Rehuarvotyöryhmä, jossa edustus tutkimuksesta (MTT, HY, SLU) ja viranomaistahoilta (MMM, Evira) Rehutaulukoissa paljon myös ns. neuvonnallista materiaalia, jolla ei viranomaisasemaa Esimerkkirehujen koostumustiedot, aminohapot, kivennäis- ja hivenaineet, vitamiinit Ruokintasuositukset, kuntoluokitukset Laskurit ja muut aineistot Verkkopalvelu toimii tiedon ensisijaisena välityskanavana www.mtt.fi/rehutaulukot

5 Päivitykset 2010 märehtijöiden osalta Rehutaulukoiden päivitetty tietosisältö uudistuneesta tietokannasta ja Excel-tiedostoina Märehtijöiden rehujen valkuaisarvojen laskenta Lypsylehmien valkuaisen tarve Märehtijöiden ja hevosten rehuenergia megajouleina rehuyksiköiden sijasta Lypsylehmien energian tarve ja energiansaannin korjausyhtälön päivitys Sonnien energiasuositusta nostettiin 10 % Kasvavien nautojen valkuaissuositukset muuttuvat PVT saa olla -10 g/kg syötyä rehun kuiva-ainetta kohti negatiivinen OIV-suositusta ei enää anneta, koska OIV-saanti mikrobivalkuaisesta ja rehujen ohitusvalkuaisesta riittää kasvavan naudan tarpeisiin, jos PVT-minimi toteutuu Lampaiden kivennäissuositukset

6 Maaseudun Tiede 2/2010, MT 31.5.2010 http://www.mtt.fi/maaseuduntiede/pdf/mtt-mt-v67n02.pdf

7 Rehuenergian ilmoittamisella megajouleina on etuja Megajoule on yleisesti käytetty SI-järjestelmän mukainen yksikkö Järjestelmän läpinäkyvyys niin kotimaassa kuin kansainvälisesti paranee, kun kansallinen yhden toimialan sisällä käytetty muunnos jää pois käytöstä Yksi laskutoimitus jää pois eli laskenta yksinkertaistuu MUTTA vaatii totuttelua uudentuntuisiin lukuarvoihin 1 ry = 11,7 MJ Sikojen ja siipikarjan energia-arvojen yksiköt säilyvät ennallaan Siat: RY perustuu nettoenergiaan (NE), rinnalle NE megajouleina Siipikarja: MJ (perustuu muuntokelpoiseen energiaan (virallinen EU:n laskentamenetelmä asetuksessa (EY) 152/2009 liite VII)

8 Erilaiset tavat ilmaista rehuenergia huomi- oivat eri vaiheissa tapahtuvat energiatappiot Sonnan energia Metaanin energia Virtsan energia Muuntumistappio eli lämmön energia Maitoon, kasvuun Osuus kokonaisenergiasta 0,26 0,04 0,07 0,37 0,26

9 Märehtijät ja hevoset rehuyksiköistä (ry) megajouleihin (MJ) Rehuenergian yksikkö MJ (megajoule) / kg ka Kyseessä vain yksikön muutos eli rehuenergian määritystapa ja rehujen väliset suhteet energia-arvoissa pysyvät ennallaan Karkearehujen muuntokelpoisen energian (ME) arvo lasketaan D- arvosta (g/kg ka). Omat yhtälöt: Säilörehulle, ruoholle:0,016 × D-arvo Heinälle: 0,0169 × D-arvo – 1,05 Oljelle: 0,014 × D-arvo kokoviljasäilörehulle 0,0155 × D-arvo Yksi kg säilörehun ja ruohon sulavaa orgaanista ainetta tuottaa 16 MJ ME Jos D-arvo on 680 g/kg ka, ME-arvo on 10,9 MJ/kg ka ME-arvo väkirehuille lasketaan sulavien ravintoaineiden määrän ja niiden energiasisällön perusteella kuten aikaisemmin

10 Näin lasketaan märehtijöiden väkirehujen energiapitoisuus: Esimerkkinä Ohra, 54-62 kg/hl (numero 01002), 13,2 MJ/kg ka Kuvaus: Ravinto- aineen pitoisuus rehussa Ravinto- aineen sulavuus rehussa Sulavan ravintoaineen pitoisuus rehussa Ravintoaineen energia- pitoisuus Yksikkö g/kg ka Osuus (kg/kg) g/kg ka ME, MJ / kg sulav. ravintoainetta Sul. ravinto- aineen pit. × energiapit. / 1000 Miten saadaan: Määritetty (tai taulukosta) Taulukosta Ravintoaineen pitoisuus × sulavuus Taulukosta Tuhka29 Raakavalkuainen1260,708815,21,34 Raakarasva220,641434,20,48 Raakakuitu490,301512,80,19 Typettömät uuteaineet 7740,9170415,911,20 Yhteensä1000821 13,2 D-arvo

11 Megajoulet korvaavat rehuyksikön Rehu-yksiköiden muuntaminen megajouleiksi: 1 rehuyksikkö = 11,7 MJ Ry = MJ / 11,7 MJ = ry × 11,7 EsimerkkirehuMJ ME/kg kary/kg ka Säilörehu, D-arvo 700 g/kg ka11,20,96 Säilörehu, D-arvo 650 g/kg ka10,40,89 Väkirehu, suuri energiapitoisuus13,51,15 Väkirehu, pieni energiapitoisuus11,00,94

12 Märehtijän valkuaisen = aminohappojen saanti AMINO- HAPPOJA rehun valkuainen, aminohappoja MIKROBIMASSAA + hajoamatonta rehun valkuaista mikrobit hajottavat suurimman osan rehuvalkuaisesta RAKENNUSAINEIKSI AMMONIAKKIA GLUKOOSI juoksutusmahassa mikrobi- ja ohitusvalkuaisen hajoaminen alkaa AMMONIAKKIA Arja Seppälä MTT, 2010

13 MÄREHTIJÄN VALKUAISARVOT AMINO- HAPPOJA rehun valkuainen, aminohappoja MIKROBIMASSAA + hajoamatonta rehun valkuaista RAKENNUSAINEIKSI AMMONIAKKIA GLUKOOSI AMMONIAKKIA PVT OIV Arja Seppälä MTT, 2010 mikrobit hajottavat suurimman osan rehuvalkuaisesta juoksutusmahassa mikrobi- ja ohitusvalkuaisen hajoaminen alkaa

14 Märehtijöiden uudet valkuaisarvot: OIV = OIVmv + OIVov PVT = HV - MV OIVmv= ahmv × smv × mv OIVov= ahov × sov × ov mv= 152 × (soa – ov) / 1000 aikaisemmin 179 * (srh + hv) / 1000 hv= (hvo / 100) × rv Vakioiden arvoja: ahmv= 0,75 (aikaisemmin 0,70) smv= 0,85 ahov= 1 (aikaisemmin 0,85 väkirehuille ja 0,65 karkearehuille) sov= 0,82 OIV = ohutsuolesta imeytyvät aminohapot (g/kg rehun ka) PVT = pötsin valkuaistase (g/kg rehun ka) mv = mikrobivalkuaisen tuotanto (g/kg rehun ka) hv = hajoava valkuainen (g/kg rehun ka) ov = ohitusvalkuainen (g/kg rehun ka) OIVmv = ohutsuolesta imeytyvä mikrobivalkuainen OIVov = ohutsuolesta imeytyvä ohitusvalkuainen soa = sulava orgaaninen aine (g/kg rehun ka) srh = rehun sulavat raakahiilihydraatit (g/kg rehun ka) hvo = hajoavan valkuaisen osuus rv = rehun raakavalkuainen (g/kg rehun ka) Ahmv = aminohappojen osuus mikrobivalkuaisesta Ahov = aminohappojen osuus ohitusvalkuaisesta smv = mikrobivalkuaisen sulavuus sov= ohitusvalkuaisen sulavuus Rasva mukaan mikrobisynteesin substraatiksi

15 Mikrobivalkuaissynteesin lähtöaine muuttuu Mikrobivalkuainen = 152 × (soa – ov) / 1000 aikaisemmin 179 × (srh + hv) / 1000 Nyt muodostuvan mikrobivalkuaisen lähtöaineena sulava orgaaninen aine (soa) miinus ohitusvalkuainen (ov) Aikaisemmin muodostuvan mikrobivalkuaisen määrä laskettiin käyttämällä lähtöaineena sulavia raakahiilihydraatteja + hajoavaa valkuaista Analytiikka yksinkertaisempi, sillä soa = D-arvo Rasva tulee mukaan mikrobivalkuaissynteesin lähtöaineeksi Mikrobit eivät saa anaerobisessa fermentaatiossa (pötsikäymisessä) rasvoista energiaa, mutta rasvalla on muita positiivisia vaikutuksia, joiden huomioiminen muuten on vaikeaa, joten muutos ”tilastollisesti” perusteltu Rasvaa sisältävien rehujen OIV-arvot suurenevat (kaura, rypsipuriste) suhteessa vähemmän rasvaa sisältäviin samantyyppisiin rehuihin

16 Mikrobivalkuaissynteesin tehokkuutta alas mv = 152 × (soa – ov) / 1000 aikaisemmin 179 × (srh + hv) / 1000 Kerroin aikaisempaa pienempi (myös substraatin muutos huomioiden) Aikaisempi kerroin oli liian suuri Muutos perustuu yhteenvetoon fysiologisista tutkimuksista, joissa mikrobisynteesi määritetty ja tuotantokokeiden analyysiin Broderick, G. A., Huhtanen, P., Ahvenjärvi, S., Reynal, S. M. and Shingfield, K. J. 2010. Quantifying ruminal nitrogen metabolism using the omasal sampling technique in cattle – A meta-analysis. Journal of Dairy Science, in press. Muutos vaikuttaa siihen, että PVT aikaisempaa positiivisempi PVT = hv – mv Kun mv pienenee, mutta hv pysyy samana, PVT suurenee

17 Mikrobivalkuainen on hyvälaatuista valkuaista Aminohappojen osuus mikrobivalkauisesta (ahmv) = 0,75 (aikaisemmin 0,70) Muutoksen yhteydessä nostettiin kerrointa, joka kertoo aminohappojen osuuden mikrobivalkuaisessa Kuvaa paremmin todellista tilannetta analyysien ja kirjallisuuden perusteella Muutos suurentaa OIV-arvoa Tähän asti läpikäydyt muutokset esitetty: Huhtanen, P. 2010. Märehtijöiden valkuaisarvojärjestelmä (OIV-PVT) uudistuu. Maataloustieteen Päivät 2010. http://www.smts.fi/jul2010/esite2010/013.pdf

18 Ohitusvalkuainen täysimääräisesti kerryttämään OIV:ta aminohappojen osuus ohitusvalkuaisessa (ahov) = 1 aikaisemmin 0,85 väkirehuille ja 0,65 karkearehuille Pötsissä hajoamaton rehuvalkuainen lasketaan täysimääräisenä mukaan Suurentaa runsaasti ohitusvalkuaista sisältävien rehujen kuten rypsirehujen OIV-arvoa suhteessa muihin rehuihin Auttaa aikaisempaa paremmin eriyttämään rehujen energia- ja valkuaisarvoja Aikaisemmin lähes täydellinen korrelaatio rehujen energia- ja valkuaisarvojen välillä, koska mikrobivalkuaisen määrä niin suorassa yhteydessä energiapitoisuuteen Mikrobivalkuaisen saannin yhteydessä myös muiden maidonmuodostuksen lähtöaineiden saanti lisääntyy (energia, glukoosi) OIV-lähteiden erottaminen toisistaan on oleellista silloin kuin optimoidaan tuotosvasteiden avulla taloudellista tulosta tai N/P-eritystä. Muutoksella iso vaikutus siinä tilanteessa, että lisävalkuaisen syöttämisellä ei enää saavuteta syönnin lisäystä, jolloin OIV-lisä tulee vain OIVov:sta.

19 Valkuaisarvolaskennan muutosten ”oikeutus” Kaikki muutokset eivät jäljittele biologisia prosesseja Pötsimikrobit eivät käytä rasvaa energianlähteenä Kaikki ohitusvalkuainen ei ole aminohappoja Märehtijän valkuaisaineiden sulatus ja aineenvaihdunta ovat niin monimutkaisia prosesseja, että rehuarvojärjestelmän ei ole mahdollista jäljitellä niitä täydellisesti Järjestelmä olisi erittäin monimutkainen Arvot ja eri tekijöiden väliset vuorovaikutussuhteet mahdoton määrittää Nykyisellä suhteellisen yksinkertaisella mallilla pystytään ennustamaan rehujen väliset erot maitovalkuaisen tuotannossa varsin hyvin Mallien toimivuus varmistettu käyttämällä laajaa maidontuotantokoeaineistoa

20 Uudet OIV- ja PVT-arvot suhteessa aikaisempiin OIV, g/kg ka PVT, g/kg ka OIV-suhde 20062010 20062010 2010/2006 Ohra10598-46-200,932 Kaura9695-22-50,988 Rypsirouhe1551691411541,089 Rypsipuriste1571711191311,087 Soijarouhe1661732632851,044 Melassileike110103-60-320,936 SR aik868414350,979 SR myöh7875 -218 0,963

21 Kun säilörehun raakavalkuaispitoisuus suurenee, OIV-pitoisuus suurenee vähän ja PVT paljon D-arvo 690 g/kg ka pysyy tässä tarkastelussa vakiona PVT kasvaa erittäin selvästi (g/kg ka): 0 17 35 52 Ohitusvalkuainen lisääntyy rv-pitoisuuden lisääntyessä Mikrobivalkuainen pienenee hitusen kun ohitus- valkuaisen kasvava osuus vähentää lähtöaineen määrää

22 Ruokintasuositukset uudistuivat Ruokintasuositukset ovat sidoksissa rehuarvoihin eli muodostavat kokonaisuuden, joka toimii yhdessä Suositus kertoo, kuinka paljon energiaa tai valkuaista on keskimäärin kulunut tietyn tuotostason saavuttamiseen Nykykäsityksen mukaan eläinten tuotos ei ole vakio, vaan muodostuu vasteena aineenvaihdunnan käyttöön tulevien ravintoaineiden ja energian määrälle Lehmällä ei ole ylläpitotarpeen täytyttyä energian ja valkuaisen ”tarvetta”, vaan maidon määrä määräytyy sen perusteella, kuinka paljon lähtöaineita on käytettävissä Toki perinnöllisesti korkean maidontuotantokyvyn omaava lehmä erityisesti alkulypsykauden aikana tuottaa maitoa enemmän kuin ravintoaineiden saanti antaa periksi Mobilisoi kudosvarastoja eli lypsää lihoistaan

23 Lypsylehmien energian tarve Lypsylehmien energian tarve (MJ/pv) Energiantarve (MJ/pv) Elopaino 0,75 × 0,515 + 5,15 × ekm (kg) Elopainon muutos (MJ/kg epm) 34 MJ × kg elopainon lisäystä 28 MJ × kg elopainon vähentymistä Tiineyslisä (MJ/pv)7. kk: 11 8. kk: 19 9. kk: 34 Metabolinen elopaino nyt potenssilla Ennallaan

24 Energiantarpeen suositustaulukoita ei enää esitetä Ovat hieman harhaanjohtavia Tarpeet mahdollista laskea ruokinnansuunnitteluohjelmilla, taulukko- tai taskulaskimella Nykyiset energiasuositukset aikaisempaa pienempiä numeerisesti, koska ne laskettu korjatusta energiansaannista (ks. seuraava sivu) Esimerkki energiantarpeesta lehmälle, joka painaa 650 kg ja lypsää 40 kg energiakorjattua maitoa (ekm) päivässä: Energian tarve (MJ ME/pv) = 650 0,75 × 0,515 + 5.15 × 40 kg ekm/pv = 272 MJ ME/pv Esimerkki energiantarpeesta lehmälle, joka painaa 550 kg ja lypsää 20 kg energiakorjattua maitoa päivässä: Energian tarve (MJ ME/pv) = 550 0,75 × 0,515 + 5.15 × 20 kg ekm/pv = 161 MJ ME/pv

25 Energian saannin korjausyhtälö Käyttämämme ns. faktoriaalinen rehuarvojärjestelmä olettaa, että rehuarvot ovat vakioita ruokintatilanteesta riippumatta Rehuilla on kuitenkin yhdysvaikutuksia, joita voidaan huomioida erilaisten korjausyhtälöiden avulla Vuoden 2010 päivityksen yhteydessä lypsylehmien rehuannoksen energia-arvon laskemisessa otetaan käyttöön uusi korjausyhtälö, joka perustuu laajasta ns. Tuotosvaste-aineistosta laskettuihin yhteyksiin: Korjattu ME-saanti (MJ/pv) = Korjaamaton ME-saanti (MJ/pv) - (-56,7 + 6,99 × MEyp + 1,621 × ka-syönti – 0,446 × rv-pit + 0,00112 × rv-pit 2 ) ka-syönti = kuiva-aineen syönti, kg/pv MEyp = rehuannoksen korjaamaton ME-pitoisuus, MJ/kg ka rv-pit = rehuannoksen raakavalkuaispitoisuus, g/kg ka Korjausyhtälö kertoo, että energian saantia laskennalliseen verrattuna vähentää: Kuiva-aineen syönnin lisääntyminen Rehuannoksen korkea energiapitoisuus Rehuannoksen matala raakavalkuaispitoisuus (huom. käyräviivainen vaikutus eli hyöty valkuaisesta vähenee suurilla käyttömäärillä)

26 Lypsylehmien valkuaisen tarve Lypsylehmien OIV:n tarve (g/pv) Ylläpito (g/pv) 1,8 × elopaino 0,75 + 14 × kuiva- aineen syönti (kg/pv) Maidontuotanto (g/pv) (1,47 - 0,0017 × ekm (kg/pv)) × valkuaistuotos (g/pv) Elopainon muutos (g/kg epm) 233 g × kg elopainon lisäystä 138 g × kg elopainon vähentymistä Tiineyslisä (g/pv) 7. kk: 75 8. kk: 135 9. kk: 205 Ennallaan Kuiva-aineen syönti vaikut- taa ylläpito- tarpeeseen

27 Valkuaistarpeen suositustaulukoita ei enää esitetä Ovat hieman harhaanjohtavia Tarpeet mahdollista laskea ruokinnansuunnitteluohjelmilla, taulukko- tai taskulaskimella Esimerkki OIV-tarpeesta lehmälle, joka painaa 650 kg, syö 25,3 kg ka/pv, lypsää 40 kg energiakorjattua maitoa (ekm) ja 1240 g valkuaista päivässä: OIV-tarve (g/pv) = 1,8 × 650 0,75 + 14 × 25,3 kg ka/pv) + (1,47 - 0,0017 × 40 kg ekm/pv) × 1240 g maitovalkuaista/pv = 2324 g OIV/pv Esimerkki OIV-tarpeesta lehmälle, joka painaa 550 kg, syö 14,9 kg ka/pv, lypsää 20 kg energiakorjattua maitoa ja 620 g valkuaista päivässä: OIV-tarve (g/pv) = 1,8 × 550 0,75 + 14 × 14,9 kg ka/pv + (1,47 - 0,0017 × 20 kg ekm/pv) × 620 g maitovalkuaista/pv = 1303 g OIV/pv

28 Valkuaistarpeen laskentaan tarvitaan kuiva-aineen syönti Jos lehmien kuiva-aineen syönti ei ole tiedossa, sen voi karkeasti arvioida lehmien energiantarpeen perusteella käyttäen keskimääräisenä rehuannoksen energia- pitoisuutena 11,5 MJ ME/kg ka Tämä menetelmä soveltuu tilanteeseen, jossa lehmä on lähellä energiatasapainoa eli ei käytä eikä täydennä kudostensa energiavarastoja KarjaKompassissa kuiva-aineen syöntiarvio tuotetaan Päivä- ja jaksolaskelmien avulla Yksi rehu (tyypillisesti säilörehu) voidaan arvioida laskennallisesti tuotoksen kautta Esimerkki: Lehmä painaa 650 kg ja lypsää 30 kg, jolloin sen energiantarve on 221 MJ ME/pv Kuiva-aineen syönti = 221 MJ ME/pv / 11,5 MJ ME/kg ka = 19,2 kg ka/pv

29 OIV-suositus pienenee tuotostason noustessa g OIV / g maitovalk. : 1,45 1,44 1,42 1,40 1,39

30 Miksi pienenevä OIV-tarve? Pienenevä OIV-tarve tuotostason noustessa tasaa valkuaisen syöttämistä lypsykauden eri vaiheissa Todellisuudessa maitorauhasen aminohappojen tarve maitovalkuaisen muodostukseen lienee varsin vakio Muuttuvalla normilla pystytään huomioimaan tuotostason lisääntyessä tapahtuvia muutoksia ravintoaineiden saannissa: Pötsin mikrobivalkuaissynteesin tehokkuus kasvaa ruokasulan virtausnopeuden pötsistä lisääntyessä Samalla ohitusvalkuaisen osuus kasvaa (valkuainen ei ehdi hajota) Rehuannoksen sulavuus eli energiapitoisuus laskee (kuitu ei ehdi sulaa) → rehuannoksen valkuaispitoisuus suhteessa energiaan kasvaa Näiden tekijöiden huomioiminen olisi muuten erittäin vaikeaa, mutta se voidaan ratkaista suosituksen kautta

31 Esimerkkejä muutosten vaikutuksesta valkuaisruokintaan Valkuaisrehujen OIV-arvon suhteellinen nousu muihin rehuihin verrattuna vähentää niiden käyttöä Ruokintasuositus: Korkeatuottoisten valkuaisen tarve hieman vähenee ja matalatuottoisten suurenee Seurauksena tasaisempi valkuaisrehujen käyttö karjassa, joka tukee myös aiempia käsityksiä mielekkäästä valkuaisrehujen jakomallista Valkuainen lypsättää eli herumishuipussa runsaasti laihtuvan (voimakas negatiivinen energiatase) lehmän valkuaisrehuannosta kannattaa ennemmin pienentää kuin suurentaa!

32 Uusien ja vanhojen OIV-arvojen ja suositusten vaikutus valkuaisruokintaan Lehmän koko 650 kg, kuiva-aineen syönti laskettu energiatarpeen perusteella - vakio kaikissa ruokinnoissa Väkirehun osuus 50 %, SR-OIV-pitoisuus 78 (vanha), 76 (uusi) g/kg ka Rypsirouhe korvaa ohran ja kauran seosta ruokinnassa OIV-järjestelmä MTT 2006MTT 2010 Maitotuotos, kg/pv 203040203040 Syönti, kg ka/pv 15,720,525,315,720,525,3 OIV-tase, ei rypsiä, g/pv 79-32-14317-65-136 Rypsitarve 0- taseeseen, kg ka/pv 00,602,6500,901,98 Ruokinnan OIV-pit., g/kg ka 89,591,195,286,589,792,1

33 Uusien ja vanhojen OIV-arvojen ja suositusten vaikutus valkuaisruokintaan Tulosten laskenta: Juha Nousiainen 2010 / Lypsikki, SR D-arvo 690 ja rv-pit 150 g/kg ka

34 Väkirehun valkuaispitoisuuden jaksottaminen tuotantokauden edetessä ei vaikuttanut merkitsevästi EKM-tuotokseen Lähde: Mäntysaari, P., Huhtanen, P., Nousiainen, J. & Virkki, M. 2005. The effect of protein- feeding strategy during lactation on performance of primiparous dairy cows fed total mixed ration. Livestock Production Science 94: 189-198. Maidontuotantoviikko Energiakorjattu maitotuotos, kg/pv Väkirehun valkuaispitoisuus: ▲ Vaihteleva eli 210, 180 ja 150 g/kg ka maidon- tuotantokauden 100, 200 ja 300 päivän aikana □ Tasainen eli 180 g/kg ka koko ajan

35 Lisää energiaa lihasonneille Viimeaikaiset lihasonnien kasvatuskokeet ovat osoittaneet, että sonnit ovat käyttäneet kasvuunsa noin 10 % enemmän energiaa kuin nykyisissä ruokintasuosituksissa Ks. Huuskonen, A. 2009. Concentrate feeding strategies for growing and finishing dairy bulls offered grass silage-based diets. MTT Science 1: 99 p. http://www.mtt.fi/mtttiede/pdf/mtttiede1.pdf Kokeet tehty parsiin kytketyillä eläimillä Karsinakasvatuksessa energiansaannin lisätarve noin 10 % Hiehojen energiasuositus pysyy ennallaan Liharotuisille eläimille energiansaanti suositus 10 % pienempi Hiehot ja sonnit Koskee myös karsinassa kasvatettavia hiehoja

36 Nuorten nautojen valkuaissuositus yksinkertaistuu OIV-suositusta ei käytetä lainkaan yli 200 kg painaville nuorille naudoille (hiehot ja sonnit) OIV-tarve kasvuun täyttyy mikrobivalkuaisesta ja perusrehuista tulevasta ohitusvalkuaisesta, kun pötsimikrobien typen saanti on riittävällä tasolla Lisävalkuaiselle ei ole saatu kasvuvasteita lihanautojen kasvatuskokeissa Nuorilla eläimillä kasvu on voinut parantua, mutta ero on tasaantunut kasvatuskauden loppuun mennessä Jos perusrehut ovat huonolaatuisia (energia-arvo, säilönnällinen laatu), valkuaislisä voi toimia syöntiä ja kasvua lisäävänä tekijänä PVT voi olla -10 g syötyä kuiva-ainekiloa kohti Jos eläin syö 8 kg kuiva-ainetta, rehuannoksen PVT voi olla -80 g / pv

37 Rehujen luokittelu ja numerointi uudistettiin Rehun numerossa 2 ensimmäistä numeroa kertovat luokan ja 3 viimeistä yksilöivät rehun Uudet rehuluokat: 01 Jyvät ja siemenet 02 Puristeet ja rouheet 03 Sivutuotteet (kasviperäiset) 04 Eläinperäiset rehut 05 Juurikasvit, hedelmät, naatit, kaalit 06 Tuore nurmi, vihantakasvustot ja laidun 07 Nurmisäilörehut (sis. nurmipalkokasvit) 08 Muut säilörehut 09 Heinät ja keinokuivatut nurmirehut 10 Olki 11 Kivennäisten raaka-aineet 90 Muut

38

39

40

41 Rehun kaikki tiedot Kemiallinen koostumus Rehuarvot Märehtijät Siat Siipikarja Turkiseläimet Hevoset Aminohapot Kivennäiset Vitamiinit

42 Tiedot käytettävissä eläinlajeittain MS Excel –muodossa:

43 Uusia rehuja taulukoihin Tiedot perustuvat lähinnä tanskalaisiin lähteisiin Hvo-arvoja muokattiin suomalaisen linjan mukaisiksi 06010 Italianraiheinä 06011 Luonnonheinä 06063 Kaura-herne-virnakasvusto 06064 Vihantaohra 06065 Kaurakokovilja 06066 Ohrakokovilja 06067 Maissikasvusto 07010 Italianraiheinäsäilörehu 08005 Kokoviljasäilörehu, kaura 08010 Kokoviljasäilörehu, vehnä 08015 Maissisäilörehu 08020 Vihantaohrasäilörehu 08023 Kaura-herne-virnasäilörehu 11012 Natriumbikarbonaatti 11014 Glaubersuola (natriumsulfaatti) 90023 Suojattu rasva 90040 HCL-lysiini 90041 Treoniini 90042 Metioniini

44 Raakakuidun sulavuudet Raakakuidun sulavuuksia laskettiin 0.30:een joidenkin sivutuotteiden osalta, mikä on sama kuin viljojen Ei ole pääsääntöisesti realistista olettaa, että kuitupitoisten sivutuotteiden kuidun sulavuus paranisi prosesseissa Palmuydinpuriste (numero 02031) Palmuydinrouhe (numero 02032) Vehnälese (numero 03011) Ruisrehujauho (numero 03012) Vehnärankki, tuore (numero 03038) Vehnärankkirehu (numero 03039) Vehnärankkiseos (numero 03040) Mäski, tuore (numero 03034) Mäskijauho (numero 03035)

45 Hajoavan valkuaisen osuus Kertoo sen, kuinka iso osa rehuvalkuaisesta hajoaa pötsissä Ohitusvalkuainen = (1 – hvo) × Rehun valkuaispitoisuus (g/kg ka) Vaikuttaa suoraan rehujen valkuaisarvoihin Nailonpussimenetelmällä määritetty hvo-arvo ei kuvaa riittävästi rehun tuotantovaikutusta Rehutaulukoiden hvo-arvot ovat synteesi eri lähteistä saadusta tiedosta Tuotantokokeet, pötsifysiologiset kokeet, CNCPS-analyysit nailonpussihajoavuudet Lisätiedon karttuessa arvoja voidaan tarpeen mukaan tarkistaa

46 Hvo-arvojen tarkistuksia Joidenkin rehujen hvo-arvoja tarkistetaan v. 2010 Rypsirouhe 0,65 → 0,63 (numero 02002) Rypsin- ja rapsinsiemen 0,85 → 0,70, (numerot 01081, 01082) Perunan sivutuotteet 0,50 → 0,70 Perunarehu, tuore (numero 03101) Perunarehu, tuore, solunestepitoinen (numero 03102) Perunapulppa, puristettu (numero 03103) Perunapulppa, kuivattu (numero 03104) Mäskit 0,60 → 0,70 Mäski, tuore (numero 03034) Mäskijauho (numero 03035) Rehumaitojauhe (märehtijät) 0,95 → 0,85 (numero 04005) Keskiarvoa lähellä olevan arvon käyttö johtaa parempaan tulokseen kuin virheellisen (liian matalan tai korkean) arvon käyttö

47 Yksiköiden johdonmukaisuus tavoitteena Tieteellisessä yhteydessä SI-järjestelmän mukaiset yksiköt suositeltavimpia Oletusarvo Rehutaulukoissa ja KarjaKompassissa Prosentit arkikäyttöön vakiintuneita Tasapainoilu neuvonnassa / opetuksessa? Tavoitteena, että eri toimijat käyttäisivät mahdollisimman yhdenmukaisia yksiköitä Rehutaulukot, KarjaKompassi, ARTTURI®-rehuanalyysi Yksiköiden merkitseminen näkyviin huolellisesti tärkeää Yksiköiden keskinäinen logiikka – ei SI-järjestelmän yksiköitä ja prosentteja sekaisin Pitoisuudet kuiva-aineessa tai tuorepainossa aiheuttaa joskus sekaannusta – suositaan koostumus- ja rehuarvotietojen esittämistä kuiva-aineessa Rehujen tuorepainot hyvin vaihtelevia (säilörehujen esikuivausaste, liemirehuruokinta)

48 Rehujen kuvailun yksiköt yhdenmukaistuvat Versio SIEsim. Versio % Esim. Kemiallinen koostumusg/kg ka150 %/ka 15,0 D-arvog/kg ka690 %/ka 69,0 Sokerit ja hapotg/kg ka50 %/ka 5,0 Liukoinen + amm. Ng/kg N600 %/kok. N 60,0 Valkuaisarvot (OIV ja PVT)g/kg ka85 %/ka 8,5 Energia-arvoME, MJ/kg ka10,5 ME, MJ/kg ka 10,5 Sulavuuskertoimet ja HVO Osuus (kg/kg) 0,75 % 75 Makrokivennäisetg/kg ka2,5 %/ka 0,25 Hivenaineet ja vitamiinit mg/kg ka tai ky/kg ka 150 mg/kg ka tai ky/kg ka 150 Pääsääntöisesti 3 merkitsevää lukua

49 Lyhenteet tarkasteluun Oikeinkirjoitusasultaan useita lyhenteitä tarkastettiin kirjoitettavaksi pienillä kirjaimilla ka, rv, rr, rk, ekm, hvo Aminohapot Met, Lys, His… Tietyt vakiintuneet lyhenteet jatkavat isoilla kirjaimilla: OIV, PVT, NDF Lyhenteet koottu Rehutaulukoiden Tietosiiloon: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Rehutaulukot/Tietosiilo/Lyhenteet

50 Rehutaulukoiden ylläpito jatkuvaa toimintaa Työ vielä käynnissä ja täydennyksiä jää seuraavaan päivitykseen Uusien rehujen lisäyksiä Puuttuvien tietojen lisäyksiä Mm. NDF-kuitu ja sokeri solunsisällyshiilihydraattien laskemiseksi, joita tarvitaan KarjaKompassissa Rehujen keskinäisen logiikan tarkastelua Rehukirjaston sisältöä kehitetty yhdessä ProAgria Keskusten Liiton ja MLOY:n kanssa KarjaKompassi-projektissa Yhteinen tietokanta käytössä ProAgrian rehurekisterissä lisäksi ns. neuvonnallisia ja kaupallisia rehuja

51 Uusien rehuarvojen käyttöönotto 2010 Uudet rehuarvot esillä: www.mtt.fi/rehutaulukotwww.mtt.fi/rehutaulukot Muutokset astuvat voimaan 1.9. Käyttöönotto synkronoitu ns. pakkausmerkintäasetuksen kanssa EU-asetus rehujen markkinoille saattamisesta ja käytöstä ((EY) 767/2009) Märeeseen päivitetään uudet rehuarvot Energia-arvon muutos ”kosmeettinen” – sisältö sama, nimi eri: Muuntokelpoinen energia rehuyksiköinä = muuntokelpoinen energia megajouleina × 11,7 Valkuaisarvojen laskentaperusteet muuttuvat – sisältö eri, nimi sama: Valkuaisarvojen laskentakaavat päivitetään Märeeseen Valkuaisrehujen ja rasvapitoisten rehujen OIV-arvot suurenevat, energiaväkirehujen laskevat ja karkearehuilla muutokset pieniä Kaikkien rehujen PVT-arvot aikaisempaa positiivisempia Artturi-rehuanalyysitiedote uudistuu syksyllä

52 Siirtymäajat uusien rehuarvojen käytössä Uudet rehuarvot käyttöön 1.9.2010 Ennen 1.9. pakattu tai markkinoille saatettu rehuerä voidaan myydä loppuun vanhoilla rehuarvoilla Naudanrehujen parasta ennen -aika 6 kk eli viimeisetkin vanhoilla rehuarvoilla merkityt rehut ovat poistuneet markkinoilta maaliskuun alkuun 2011 mennessä Jos energia-arvot on ilmoitettu megajouleina, silloin myös uudet valkuaisarvot käytössä Vanhoja ja uusia arvoja ei käytetä ristiin energia- ja valkuaisarvojen osalta

53 Päivityksiä myös muille eläinlajeille Siat Fytaasin huomiointi fosforiruokinnassa Ensikoiden ruokintasuositukset Siipikarja Fosforisuositusten lasku Fytaasin huomiointi fosforiruokinnassa Turkiseläimet Ruokintasuositukset Kuntoluokitus Rehuraaka-aineiden tarkistus Hevoset Energia-, kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinisuoistusten tarkennuksia ja täydennyksiä Kuntoluokitus Kuiva-aineen syönnin arviointi elopainon perusteella

54 Rehutaulukoiden julkaisupolitiikka Rehutaulukoista uusi julkaisu MTT Kasvu -sarja syksyllä 2010 Saatavilla paperiversiona (maksullinen) ja sähköisenä versiona (ilmainen) – ilmestyy vain suomenkielisenä Verkkopalvelu ruotsiksi ja englanniksi Molempien kotimaisten kielten käyttö perusteltua palvelun viranomaisluonteen takia Englanninkielinen versio parantaa kansainvälistä tiedonvaihtoa Rehutaulukot-verkkopalvelun käyttäjätilasto v. 2010. Lähde: Google Analytics