Sosialismi: Taustaa: Kaupungistuminen ja alkava teollistuminen synnytti valtavat joukot ihmisiä, joiden elinolosuhteet olivat huonot. Heillä ei myöskään.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Realismi Syntynyt 1800 luvulla Rami, Anniina ja Tomi.
Advertisements

Романов Romanovit.
Kulttuuria massoille.
Bensan hinta Hyvää päivää, Olen kuullut ennustettavan, että bensan hinta saattaa syksyyn mennessä nousta litralta jopa € 1,90 :een.
Teollisuustyöläisten elämää
Teollistuminen Millainen on teollistunut talous?
Talousjärjestelmät: Liberalistinen markkinatalous
Sanomalehdistön historia Poliittisen lehdistön aikakausi.
Sosialisaatio Sosialisaation käsitteellä kuvataan prosessia, jossa yksilöstä kasvaa yhteisönsä jäsen. Uusi sukupolvi oppii ja se opetetaan kulttuurinsa.
Hitlerin ulkopolitiikkaa – kysymyksiä:
ANTIIKKI.
Utopia demokraattisesta markkinataloudesta demokratian idea on tasa-arvo, jokaisen vapaus määritellä omat arvonsa demokratia ei ole niinkään kansan valtaa.
Valittu kansa – Israel vai me?
Filosofian synty Filosofia on arkipäiväisien asioiden ihmettelyä ja yliluonnollisten kysymyksien pohdiskelua. Filosofiassa argumentointi ja kyseenalaistaminen.
Puolueet: Puolueiden merkitys:
Rahan ja politiikan maailma
Kommunismin romahdus ja kylmän sodan loppu:
Hyvinvointi-Suomi 1960-luvulta lähtien suuri ”rakennemuutos”
Maailmanpolitiikkaa: Kansainliitto:
Kiina s. 46-.
Historiatutkimus ja modernisaatio
1800-LUVUN LOPPU – 1900-LUVUN ALKU
Suomen itsenäistyminen
Islam 1900 – luvulla: Profeetta Muhammedin elämää ja moraalia pidetään islamilaisissa maissa ihanteellisena. Kaikkea sellaista uudistamista, mikä etäännyttää.
Kylmän sodan kriisejä.
Nationalismi: Kansallisuusaate
Teollistuminen.
» Venäjän kaksijakoisuus: rikkaat ja köyhät » Huono sotamenestys » Epäluottamus hallitsijaa kohtaan » Nälkä ja puute » Vaikutusmahdollisuuksien puute.
sosiaalidemokratia ja kommunismi
Mikael Agricola Mikael Agricola syntyi vuonna 1510 ja kuoli 9. huhtikuuta vuonna 1557 ja hänen kuolinpäivänsä on vakiintunut liputuspäivä. Keskiajalla.
Suomen itsenäistyminen ja sisällissota 1918
Modernismin tulo Suomeen
REALISMI 1800-LUVUN LOPPU – LUVUN ALKU. AATTEELLINEN PERUSTA AUGUST COMTE: SOSIOLOGIA; POSITIVISMI yhteiskunnassa vallitsevat luonnonlakien kaltaiset.
Nationalismi ja imperialismi
1 HISTORIAN PERUSKÄSITTEITÄ Hi1-KURSSI Toni Uusimäki 2014 Lähde: Eepos. Maailmanhistorian käsikirja. Porvoo 2002.
Miten 1800-luvun suuret aatteet vaikuttivat 1900-luvun aatteisiin?
TALOUSTIETO YH2 SUOMI JA KV. TALOUS. SUOMALAISTEN ELINKEINOT 1. Palveluelinkeinot 2. Jalostus 3. Alkutuotanto (maa- ja metsätalous) Omavaraistaloudesta.
IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Teollistuva yhteiskunta.
8 Vanhat jännitteet purkautuvat s. 57– Vanhat jännitteet purkautuvat.
Hitlerin Saksa Kolmas valtakunta. Alku Saksa I maailmansodan syyllisenä joutui maksamaan sotakorvauksia, supistamaan armeijaa sekä joutui luovuttamaan.
MODERNISAATIO JA KIRKOT - UUDET AATTEET JA YHTEISKUNNALLISET MUUTOKSET AIHEUTTIVAT HAASTEITA KIRKOILLE 1700-LUVUN LOPULTA LÄHTIEN.
1800-LUKU: AATTEIDEN JA TUNTEIDEN VUOSISATA
Neuvostoliitto rakentaa työläisten paratiisia
- yhteisö, yhteistyö, tasa-arvo, tarpeiden tyydytys ja yhteisomistus
KIINA MAAILMANPOLITIIKASSA
nationalismi liberalismi konservatismi sosialismi
TEOLLINEN VALLANKUMOUS
20. Kristinusko Aasiassa ja Afrikassa
Venäjän sisällissota ja Leninin valtakausi
Suomen sisällissota 1918: Sodan syyt
Nuorisokulttuuri 1950-luvulta nykyhetkeen.
10 Hitler saa sotansa s. 72–77.
15. Uskonto yhteiskunnassa
KPL 7 TEOLLINEN VALLANKUMOUS
Valistus: USA:n itsenäistyminen 1776 ja Ranskan vallankumous 1789
NAPOLEONISTA HITLERIIN
Stalinin Neuvostoliitto
Yhdysvaltojen itsenäistyminen
EUROOPPALAINEN IHMINEN
KIRKKOJEN JA KOMMUNISMIN KAKSINKAMPPAILU ITÄ-EUROOPASSA
AATTEET 1900-luvulla Länsimaissa yksilöllä yhä enemmän mahdollisuuksia muodostaa oma itsenäinen käsityksensä maailmasta Yksilön vapaudet ja oikeudet.
Kommunismi - Piia Koivula.
ABORIGINAALIT JA SIIRTOLAISET
Libertarismi jn yksilöä ja äärimmäistä vapautta painottava liberalismin versio Tavoite: mahdollisimman laajat negatiiviset vapaudet ja loukkaamattomat.
Sini Mikkola, Telma Sironen, Elsa Tuokko, Sanni Wallenius
RAHAN JA POLITIIKAN MAAILMA
Portugali 5 asiaa -Valtavat hiekkarannat -Lämmin ilmasto
Näkökulmia kuvien ja tehtävien käsittelyyn Tasavalta vai monarkia?
Ensimmäisen maailmansodan seuraukset
Jakso III Monikasvoinen Aasia.
Esityksen transkriptio:

Sosialismi: Taustaa: Kaupungistuminen ja alkava teollistuminen synnytti valtavat joukot ihmisiä, joiden elinolosuhteet olivat huonot. Heillä ei myöskään ollut mahdollisuutta vaikuttaa poliittisesti 1800 – luvulla kiinnostuttiin yhteisomistuksen ideasta Syntyi utopiasosialismi, jossa yritettiin luoda yhteisomistukseen perustuvia yhteisöjä (vrt. nykyajan hippiyhteisöt) Esim. yrittäjä Robert Owen, joka menetti kaiken omaisuutensa sosialismikokeiluissaan Sosialismin oppi Syntyi Karl Marxin ja Friedrich Engelsin oppien pohjalta. Marxin tavoitteena oli luoda ”tieteellistä” sosialismin oppia Teokset ”Kommunistinen manifesti” 1848 ja ”Pääoma” 1859

Robert Owen (1771 – 1858) yritti parantaa työläisten oloja tehtaassaan kokeilemalla päätöksenteossa ja tuotannossa kommunismin ihannetta – kaikki yhteistä! Owen uskoi ympäristön muokkaavan ihmisestä sen mikä tämä on. Siksi hän halusi luoda ympäristön joka tuottaisi rationaalisia, humaaneja ahkeria ihmisiä Aluksi Owen toimi New Lanarkissa Britanniassa , mutta perusti myöhemmin Indianaan, USA:aan New Harmony nimisen yhteisön

Sosialismin käsitys historiasta: Marx alkoi muokata sosialismista täsmällistä oppia. Tärkeänä työkaluna oli historia. Marx totesi markkinatalouden ja teollistumisen aiheuttaneen kurjuutta. Miten nykyiseen kurjuuteen oli tultu? Marxin mukaan historiassa on aina ollut nähtävissä omistavan ja työtätekevän luokan välinen ristiriita (luokkataistelu!) Antiikissa : Rikkaat vs. orjat Keskiajalla: Feodaaliherrat vs. maaorjat Ja nyttemmin, 1800 – luvulla: Kapitalistit vs. proletariaatti (työväestö) Teollistuneessa Euroopassa nämä luokkaristiriidat olivat kuitenkin ennennäkemättömän suuret ja proletariaattia riistettiin erittäin paljon.

Karl Marx (1818 – 1883) oli aluksi saksalainen lehtimies Karl Marx (1818 – 1883) oli aluksi saksalainen lehtimies. Radikaalien näkemystensä vuoksi hän kuitenkin joutui epäsuosioon ja muutti Iso-Britanniaan Saksassa hän ehti kuitenkin julkaista v. 1848 vallankumousliikehdinnän melskeessä Kommunistisen manifestin, joka oli eräänlainen lähtölaukaus Euroopan vasemmistoradikalismille. Britanniassa Marx tutki taloutta ja työtä. Hän julkaisi ajatuksena massiivisena teoksena Pääoma, jonka ensimmäinen osa ilmestyi 1859. Loput viimeisteli Marxin läheinen ystävä Friedrich Engels

Sosialismin aatteita: Markkinatalous johtaa kapitalismiin, eli pääomien ja omaisuuden kasaantumiseen yhä harvempien käsiin Työväenluokka, eli proletariaatti ei voi kapitalismissa vaurastua, sitä riistetään (oppi työn lisäarvosta) Lait, oikeuslaitos, poliisi ja armeija pitävät rikkaiden porvarien puolta. Työväestö ei voi siksi vapautua, ennen kuin se liittyy yhdeksi hyvin organisoiduksi voimaksi ja tekee vallankumouksen! Vallankumouksen avulla vanha valta ja vanhat lait kumotaan, siirrytään yhteisomistukseen ja mahdollisimman suoraan demokratiaan. Kommunistinen puolue toimii kansan edustajana

Vallankumous ja kommunismi: Kommunistinen puolue johtaa kansan vallankumoukseen Kaikki vanhan vallan edustajat pois Tehtaat, pankit, yms. yritykset valtion haltuun Tavoitteena kommunismi: kaikki yhteistä ”Jokainen tekee työtä kykyjensä mukaan ja saa tarpeidensa mukaan” Kommunistinen puolue on edelleen vallassa, ettei kapitalistit tekisi vastavallankumousta ja tulisi uudelleen valtaan Käytännössä tämä johti myöhemmin sosialistimaissa (Neuvostoliitto, itä-Eurooppa, Kiina, Kuuba yms.) yhden puolueen diktatuuriin

Marxin käsitys kulttuurista: Marxin mukaan kulttuurissa on alarakenne ja ylärakenne. Alarakenne (talous, tuotantovälineet, omistussuhteet) määrittelevät ylärakenteen (tieteet, taiteet, uskonnot, yms.) Marxin mukaan sosialismissa hyvä’n alarakenteen ansiosta tulisi myös ylivoimaisen kehittynyt ylärakenne, ja ihmiskunnan kulttuuri nousisi huippuunsa Uskonto? Oopiumia kansalle!

Friedrich Engels (1820 – 1895) tuki ja avusti Marxia tämän tutkimustyössä. Pahat kielet jopa väittivät, että Marxilla olisi ollut avioton lapsi, jonka Engels tunnusti omakseen. Engelsillä oli myös rahaa tukea Marxin tutkimustyötä taloudellisesti On sanottu, että Marx ja Engels olivat näkemyksiltään lähes identtiset miehet alusta alkaen. Marx oli kuitenkin enemmän teoreetikko ja Engels osasi kirjoitta ja puhua kansalle.

Reaalisosialismi: Reaalisosialismi, eli toteutunut sosialismi (esim. Neuvostoliitossa 1900-luvulla) ei mennyt näin pitkälle, se oli käytännössä mahdotonta Siispä elettiin suunnitelmataloudessa: Valtio omisti kaiken ja suunnitteli tuotannon määrän, hinnat ja palkat. Toimi huonosti, johti haaskaukseen , tehottomuuteen, saastumiseen ja matalaan elintasoon. Silti kommunismi oli unelma, tavoitetila, johon pyrittiin. Esim. Neuvostoliiton johtaja Hrustsev vakuutteli 60-luvulla kansalle, että 1980 – luvulla eletään kommunismissa…

Sosialismin edustajat: Radikaalit ”oikeaoppiset” ovat vallankumouksellisia kommunisteja Revisionistit ovat tarkistaneet uudelleen Marxin oppeja ja hylänneet vallankumousopit. Sen sijaan laillinen toiminta parlamenteissa (esim. sosialidemokraatit Euroopassa) Useat radikaalit uudistusliikkeet paljon velkaa marxille ja sosialismille - Vihreä liike & radikaali ekologia - Radikaali feminismi Kansalaisoikeusaktivismi (mustat)

Marxismi – Leninismi: Marx oli ajatellut vallankumouksen tulevan ennen pitkää itsestään, kun ristiriidat luokkien välillä kärjistyvät tarpeeksi. Venäjällä Lenin ja muut Bolsevikit (enemmistökommunistit) eivät uskoneet tähän. Venäjä oli 1910-luvulla liian maatalousvaltainen ja teollistumaton maa. Marxismi-Leninismi syntyi. Sen mukaan oli perustettava aktiivinen valistunut ydinjoukko, joka johtaa kansan vallankumoukseen. Massojen enemmistön tuki ei tässä olisi edes välttämättä tarpeen. Tämän mallin mukaan toteutettiin sitten v. 1917 lokakuun vallankumous sekä perustettiin Neuvostoliitto Marxismi-Leninismi on ollut vallankumousten esimerkkinä paljon useammin kuin alkuperäinen marxismi

Lenin-setä asui Venäjällä1870 – 1924 – kunnes häntä ammuttiin ja hän halvaantui osittain. Lenin ehti luotsata Venäjän Neuvostoliitoksi vaikean sisällissodan läpi. Hän joutui kuitenkin jo 1923 melko syrjään käytännön politiikasta Lenin varoitti Stalinin olevan karkea ja liian kovaotteinen. Silti tämä peri Leninin manttelin vuoteen 1927 mennessä Leniniä on arvioitu neroksi ja piruksi – kaikkea siltä väliltä. Hän onnistui luomaan ensimmäisen sosialistisen maan maailmassa ja pitämään sen hengissä. Hinta oli kuitenkin kova: Pidätykset, teloitukset ja terrori kuuluivat myös Leninin toimintamalleihin