Sosiologian johdantokurssi kevät 2008 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen ke P674 ja pe U40, sali 1 Loppukuulustelu ke U40, sali 1 Uusintakuulustelu ke U40, sali 1 Ilmoittautuminen kurssille webOodissa ajalla Kuulusteluihin ei ilmoittauduta erikseen Kuulusteluihin ei ilmoittauduta erikseen - Bauman: Sosiologinen ajattelu johdantokurssi/

Vapaaehtoisia pilottitutkimukseen! Haastattelututkimus addiktioilmiöstä alkoholismi pelaaminen syömishäriöt Elokuvakohtauksia (6 klp) Lounassämpylä ja kahvi perjantaisin klo paikka ilmoitetaan myöhemmin

Luento 1: ”Mitä on sosiologia?” ”Society is not a thing, it is the name of an idea.” (Howard S. Becker) –A. Ajatus ”yhteiskunnasta” –B. Ajatus siihen kohdistuvasta tiedosta

Mitä on sosiologia? (Opinto- opas ) Sosiologian tarkastelukohteet vaihtelevat globalisaatiosta ja kokonaisista yhteiskunnista intiimeihin sosiaalisiin suhteisiin. Tutkittavina ovat yhteiskunnan rakenne ja sen muutos; instituutiot, organisaatiot ja yhteisöt; sosiaalinen toiminta ja sosiaaliset verkostot; ihmisten arvot, asenteet ja puhetavat.

Sosiologinen ajattelutapa tekee mahdolliseksi jokapäiväisten käsitysten kyseenalaistamisen ja tietoisen etääntymisen totunnaisista ajattelutavoista. Koska sosiologian näkökulmat ja tutkimustulokset menevät totunnaisia käsityksiä syvemmälle, paljastavat piileviä ongelmia ja avaavat näkyviin uusia vaihtoehtoja, sosiologialla on vahva kriittinen potentiaali. Samoista syistä se on käyttökelpoinen myös pätevää tietoa vaativassa päätöksenteossa ja suunnittelussa.

Sosiologisen tiedon ulottuvuuksia kollektiivinen (globaali)   intiimi rakenne   muutos rakenne   toiminta tiede   jokapäiväinen tieto piilevä   ilmeinen yleispätevä   suhteellinen päätöksenteko   yksityisetu kriittinen   vallitsevat edut

Sosiologian idean ydin: rakenne ja toiminta: ”Kudos, joka muodostuu monista ihmisten yksittäisistä aikeista ja toimista saa aikaan muutoksia ja tapahtumakulkuja, joita yksikään ihminen ei ole suunnitellut tai luonut. Tästä ihmisten keskinäisestä riippuvuudesta muodostuu aivan erikoislaatuinen järjestys, joka on pakottavampi ja voimakkaampi kuin sen muodostumiseen osallistuvien yksilöiden tahto ja järki. Tämä järjestys juuri määrää historiallisen muutoksen suunnan ja kulun.”(Norbert Elias, 1934)

A.Sosiologisen yhteiskuntakäsityksen piirteitä (modernisaatio): 1.Teollinen työnjako, markkinatalous. 2.Yksilöllistyminen: poliittinen, taloudellinen, oikeudellinen 3.Sivilisaatio, eriytyminen 4.Perinteisten yhteisöjen ja uskontojen hajoaminen, rationaalistuminen, maallistuminen. 5. Kansakunta (alue, väestö, kieli, kulttuuriperinne, historia, poliittiset instituutiot) 6. Monikerroksisuus: instituutiot, organisaatiot, suuret ja pienet yhteisöt, verkostot, ajattelutavat ja asenteet ("kulttuuri") 7. Luonnon ja kulttuurin kaksinaisuus (luonnon vs. yhteiskunnan järjestys: vapaa tahto, kieli, suunnitelma) 8. Rakenne ja sen lainalaisuudet. Tietoisen toiminnan ja rakenteellisten lainalaisuuksien vuorovaikutus.

B. Yhteiskuntaa koskevan tiedon luonne ”arkiajattelukin” on tietoa yhteiskunnasta kenelle sosiologinen tieto on suunnattu? koskeeko se keinoja vai arvoja ja päämääriä? onko sosiologinen tieto objektiivista vai subjektiivista? onko yhteiskunta rakenne vai toimintaa  epistemologisia asenteita, ei yhteisesti omaksuttua näkemystä

TIETOA KENELLE? MISTÄ? ammattilaisilleyleisölle keinoistaProfessionaalinen sosiologia “policy” sosiologia, soveltava tiede päämääristä ja arvoistaKriittinen sosiologia JULKINEN SOSIOLOGIA Michael Buraway: sosiologian tehtävät

YHTEISKUNTAON: TIETO ON:rakennetoimintaa objektiivistasosiaalinen insinööritaito SOSIOLOGINEN INTERVENTIO subjektiivistatoimintatutkimustulkitseva sosiologia Sosiologien epistemologiset asenteet (Sulkunen)