Täydennystä ja kertausta Joustot: Tarkkana laskemisessa! Kysynnän hintajousto, e, yleensä negatiivinen Määrä ja hinta liikkuvat eri suuntiin (Q kasvaa, kun P pienenee) e = (ΔQ/Q)/(ΔP/P) Mutta jos kuvataan suhteellista, prosentuaalista muutosta arvo positiivinen, itseisarvo. Käytiin läpi molemmat tapaukset, kerrataan vielä Idean ymmärtäminen tärkeintä!

Figure 1 The Price Elasticity of Demand (a) Täysin joustamatonta e=0 € 5 4 Määrä Kysyntä 100 Hinnan nousu… 2. . . . ei muuta kysyntää lainkaan. Hinta (b) Joustamaton kysyntä , 0<e<1 Määrä € 5 90 Kysyntä 22% nousu hinnassa Hinta 2. . . . Johtaa 11% vähennykseen kysynnässä. 4 100 (d) Joustavaa , kun e >1 kysyntä määrä 4 100 hinta € 5 50 22 % hinnan nousu… 2. . . . Johtaa 67% vähennykseen kysynnässä. Copyright©2003 Southwestern/Thomson Learning 2. . . . Johtaa 22% vähennykseen kysynnässä (c) Yksikköjoustavaa, e=1 Määrä 4 100 Hinta € 5 80 22% nousu Hinnassa… Kysyntä (e) Täysyin joustavaa, e=∞ Määrä Hinta € 4 Demand 2. Hinnalla 4 €, kuluttajat kysyvät minkätahansa määrään Hinnalla p>4 ei ole kysyntää 3.Hinnalla alle 4€, kysyntä on ääretöntä.

Figure 1 The Price Elasticity of Demand (a) Täysin joustamatonta e=0 € 5 4 Määrä Kysyntä 100 Hinta (b) Joustamaton kysyntä , -1< e <0 Määrä € 5 90 Kysyntä Hinta 4 100 Copyright©2003 Southwestern/Thomson Learning (c) Yksikköjoustavaa, e=1 Määrä 4 100 Hinta € 5 80 Kysyntä (d) Joustavaa, kun e<-1 kysyntä määrä 4 100 hinta € 5 50 (e) Täysyin joustavaa, e=∞ Määrä Hinta € 4 Demand

Markkinoiden tehokkuudesta ja hyvinvoinnista Hyvinvoinnin taloustiede tutkii kuinka resurssien allokointi vaikuttaa hyvinvointiin Markkinat allokoivat resurssit tehokkaasti: Markkinatasapainossa kuluttajat maksimoivat hyötynsä ja yritykset voittonsa – kukaan ei halua muuttaa toimintaansa Markkinahinta määrittelee ketkä osallistuvat markkinoille Ne ketkä saavat ylijäämää – hyötyä markkinasta Eli resurssit jakautuvat niille ketkä hyötyvät eniten: Kenen rajahyöty on suurin tai rajakustannus pienin Kuluttajan ja tuottajan ylijäämät hyvinvoinnin mittarina Markkinatasapainossa summa maksimoituu

Kuvio 7.7 Kuluttajan ja tuottajan ylijäämät markkinatasapainossa Hinta A D Tarjonta Kuluttajan ylijäämä Pisteessä E kulutuksen rajahyöty = tuotannon rajakustannus Tasapainohinta E Tuottajan ylijäämä Kysyntä B C Tasapainomäärä Määrä Lähde M&T 2006, 142, kuvio 7.7 Copyright©2003 Southwestern/Thomson Learning

Markkinatasapainon tehokkuus Hinta Tarjonta Arvo ostajille Arvo myyjille Arvo myyjille Arvo ostajille Kysyntä Tasapainomäärä Määrä Arvo ostajille on suurempi kuin myyjille. Arvo ostajille on pienempi kuin myyjille Lähde: M&T 2006, 143, kuvio 7.8

5 Markkinoiden toimimattomuudesta: ulkoisvaikutukset, julkishyödykkeet sekä yhteisresurssit M&T 2006 luvut 10 -11

Markkinoiden toimimattomuus Taloustieteen 6:n perusperiaatteen mukaan markkinoiden luominen on yleensä hyvä tapa organisoida taloudellista toimintaa. Kuitenkin 7:s perusperiaate toteaa, että julkinen valta voi joskus parantaa markkinoiden tehokkuutta. Tällä luennolla opit miten ulkoisvaikutukset (externalities) vaikuttavat markkinoiden tehokkuuteen ja millä tavalla julkinen valta voisi noissa tapauksissa parantaa markkinoiden tehokkuutta. Entä kuinka markkinat toimivat julkishyödykkeiden tai yhteisresurssien osalta?

Ulkoisvaikutus: määritelmä Ulkoisvaikutuksesta on kyse silloin, kun jokin taloudenpitäjän A toiminta (esim. kulutus tai tuotanto) vaikuttaa jonkin toisen taloudenpitäjän B hyvinvointiin ilman, että A maksaa siitä/saa siitä korvausta. Negatiiviset ulkoisvaikutukset aiheuttavat toisille taloudenpitäjille kustannuksia/haittoja, jotka eivät ilmene markkinahinnoissa (A ei maksa korvausta B:lle). Positiiviset ulkoisvaikutukset synnyttävät toisille taloudenpitäjille tuloja/hyötyjä, jotka eivät ilmene markkinahinnoissa (A ei saa korvausta B:sta). Molemmissa tapauksissa markkinat eivät tuota tehokasta määrää hyödykettä

Ulkoisvaikutukset: esimerkit Negatiiviset (ja positiiviset) ulkoisvaikutukset voivat liittyä kulutukseen tai tuotantoon. Esimerkkejä kulutukseen liittyvistä ulkoisvaikutuksista: positiiviset kulutuksen ulkoisvaikutukset: flunssarokotuksen ottaminen vähentää muiden riskiä sairastua. negatiiviset kulutuksen ulkoisvaikutukset: yksityisautoilun aiheuttamat saaste- melu- ja ruuhkahaitat.

Ulkoisvaikutukset: esimerkit Esimerkkejä tuotantoon liittyvistä ulkoisvaikutuksista: positiiviset tuotannon ulkoisvaikutukset: uuden teknologian tutkimus negatiiviset tuotannon ulkoisvaikutukset: fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähkön tuotannon aiheuttamat kasvihuonepäästöjen haitat

Ulkoisvaikutukset ja tehokkuus Ulkoisvaikutusten vuoksi yksityinen kysyntä tai tarjonta ei kuvaa yhteiskunnalle koituvaa rajahyötyä tai rajakustannusta Yksityinen kustannus on eri kuin yhteiskunnallinen kustannus Tuotannon yhteiskunnallinen kustannus = yksityinen kustannus + ulkoisvaikutus (positiivinen tai negatiivinen) Kulutuksen yhteiskunnallinen arvo (eli hyöty) = yksityinen arvo + ulkoisvaikutus (positiivinen tai negatiivinen).

Ulkoisvaikutukset ja tehokkuus Seuraavassa kuviossa tarkastellaan sellaisen tuotteen markkinoita, jonka valmistaminen pilaa ympäristöä. Koska ulkopuolisille aiheutuvat kustannukset eivät ole mukana yritysten rajakustannuslaskelmissa, niin markkinatasapainossa hinta on alempi ja tuotettu määrä suurempi kuin mikä olisi yhteiskunnan kannalta optimaalista.

Figure 2 Pollution and the Social Optimum Saaste ja yhteiskunnallinen optimi Hinta Yhteiskunnallinen rajakustannus Saastehaitta Tarjonta (yksityinen rajakustannus) Optimi Tasapaino Kysyntä (yksityinen rajahyöty) Qyhteiskunta Qmarkkinat Määrä Lähde: M&T 2006, 192, kuvio 10.2

Aktivoiva tehtävä Piirrä edelliselle kuvaajalle ulkoisvaikutuksen aiheuttama tehokkuustappio. Perustele vastauksesi

Figure 2 Pollution and the Social Optimum Markkinatasapainossa hyvinvointi: (A+B)+(C+D)-(D+B+E) = A+C-E eli kuluttajan ylijäämä + tuottajan ylijäämä – saastehaitta Yhteiskunnallisessa optimissa hyvinvointi: A+C Ulkoisvaikutusten aiheuttama tehokkuustappio: E Hinta Yhteiskunnallinen rajakustannus Kysyntä (yksityinen rajahyöty) Saastehaitta Tarjonta (yksityinen rajakustannus) A E B Tasapaino C D Qyhteiskunta Qmarkkinat Määrä Lähde: M&T 2006, 192, kuvio 10.2

Kuinka ulkoisvaikutuksen aiheuttama tehottomuus korjataan Kuinka ulkoisvaikutuksen aiheuttama tehottomuus korjataan? Coasen ratkaisu Osapuolet voivat neuvottelemalla ratkaista ongelman Kaksi osapuolta: saastuttava paperitehdas joen yhdellä puolella ja turistikohde toisella (vrt. Argentiinan ja Uruguayn sellutehdaskiista). Coasen ratkaisun mukaan kärsijä voi maksaa saastuttajalle, jottei päästöjä synny tai saastuttaja ostaa kärsijältä luvan saastuttaa. Neuvottelu johtaa yhteiskunnallisesti tehokkaaseen ratkaisuun; kyseessä on markkinaratkaisu Coase teoreema: Kun omistusoikeus ympäristöön / ympäristön tilaan on määritelty kattavasti, voidaan tehokas ratkaisu saavuttaa taloudenpitäjien neuvotteluilla ilman julkisen vallan väliintuloa. Ronald Harry Coase (29.12.1910-)

Coasen ratkaisun ongelmia Ongelma 1: Transaktiokustannukset ( = kustannukset, jotka liittyvät neuvotteluihin, sopimuksen tekoon ja korvausmaksujen siirtoon). Sopimusten aikaansaanti ja toimeenpano kallista. Yleensä saastahaitoista kärsiviä on monta ja tämä juuri kasvattaa transaktiokustannuksia Ongelma 2: Vapaamatkustus. Jos esimerkiksi kärsijöitä on useita ja jokin organisaatio edustaa uhreja, niin törmätään ns. vapaamatkustajan ongelmaan (free rider problem): yksittäisillä kärsijöillä on kannustin antaa muiden ratkaista ongelma Ongelma 3: Epätäydellinen informaatio (varsinkin epäsymmetrinen informaatio)

Coasen teoreeman merkitys Coase teoreemalla on ollut suuri merkitys ympäristöpolitiikalle, koska se on alleviivannut kattavien omistusoikeuksien määrittelyn merkitystä. Esimerkiksi ilmastonmuutospolitiikassa käytetty päästökauppa on eräänlainen Coasen lähestymistavan "lapsi" kuten myös kalastuksessa käytetyt kaupattavat kalastusluvat.

Pigoulainen lähestymistapa Pigoulaisessa lähestymistavassa rangaistaan negatiivisia ulkoisvaikutuksia tuottavaa toimintaa, niin että asetetaan vero, joka on yhtä suuri kuin toiminnan aiheuttama rajahaitta. Täten veron asettamisen jälkeen tuotannon yksityinen kustannus vastaa yhteiskunnallista kustannusta Esimerkki taloudellisesta ohjauksesta Tällaista ulkoisvaikutuksen korjaavaa veroa kutsutaan Pigou-veroksi taloustieteilijä A.C. Pigou’n (1877-1959) mukaan Huom. Toisin kuin aikaisemmin tarkasteltuja veroja, Pigou-vero ei ole resurssien käyttöä vinouttava vero, vaan se edistää markkinoiden tehokkuutta. Arthur Cecil Pigou (1877-1959)

Pigou-vero Seuraavassa kuviossa havainnollistetaan Pigoulainen vero. Kuviossa tarkastellaan sellaisen tuotteen markkinoita, jonka valmistaminen pilaa ympäristöä. Koska ulkopuoliselle aiheutuvat kustannukset eivät ole mukana yritysten rajakustannuslaskelmissa, niin markkinatasapainossa hinta on alempi ja tuotettu määrä suurempi kuin mikä olisi yhteiskunnan kannalta optimaalista

Figure 2 Pollution and the Social Optimum Pigou-vero Vero nostaa yksityisiä rajakustannuksia, tarjontakäyrä siirtyy ylös ja tuotanto vähenee tehokkaalle tasolle Hinta Yhteiskunnallinen rajakustannus Vero = Saastehaitta Tarjonta (yksityinen rajakustannus) Optimi Pigou-vero Tasapaino Kysyntä (yksityinen rajahyöty) Qyhteiskunta Qmarkkinat Määrä

Aktivoiva tehtävä Havainnollista negatiivisiin kulutuksen ulkoisvaikutuksiin liittyvää tehottomuutta

p, MC, MB, MSB Q markkinatasapaino TT = tehokkuustappio TT S = MC = MSC = yhteiskunnallinen rajakustannus oletetaan yhtä suureksi kuin yksityinen rajakustannus markkinatasapaino TT = tehokkuustappio TT rajahaitta, marginal external cost MEC yhteiskunnalle tehokas tasapaino D = MB = yksityinen rajahyöty MSB = yhteiskunnallinen rajahyöty, MB - MEC Q Q* Qp

Taloudellista vai hallinnollista ohjausta? Hallinnollinen ohjaus: viranomainen säätelee toimintaa Taloudellinen ohjaus: viranomainen rankaisee toimintaa (verot), tukee sitä (tukiaiset) tai luo toiminalle markkinat (esim. kaupattavat päästöluvat) Yleensä taloustieteilijät pitävät taloudellista ohjausta parempana kuin hallinnollista koska: vero, vaikka se on sama kaikille, johtaa siihen, että ne yritykset, joilla vähentäminen on halpaa, vähentävät päästöjä kun taas muut maksavat veron => päästöjen vähentäminen tapahtuu tehokkaasti tämän lisäksi verot kannustavat kehittämään uutta, ympäristöystävällistä teknologiaa.

Taloudellista vai hallinnollista ohjausta? Hallinnollisia kiintiöitä on vaikea jakaa kustannustehokkaasti. Kiintiöitä voi mennä liikaa niille, joille leikkaukset ovat halpoja ja liian vähän niille, joille leikkaukset ovat kalliita. Täten leikkausten rajakustannukset vaihtelevat yritysten kesken toisin kuin veron tapauksessa ja kokonaispäästöjen vähentämisen kustannukset ovat korkeampia.

Taloudellinen ohjaus: päästökauppa Pigou-veron asemasta viranomaiset voivat ohjata markkinoita päästöoikeuksien kaupalla Yrityksille allokoidaan päästöoikeudet, joilla ne voivat käydä keskenään kauppaa Allokointi voi tapahtua eri tavoin: esim. huutokaupalla tai historiatietojen perusteella Päästöoikeuksille muodostuu markkinahinta ne myyvät oikeuksia, joilla päästöjen vähentäminen on halpaa ne ostavat, joilla vähentäminen on kallista Päästöoikeuksilla voidaan päästä tietyillä ehdolla teoriassa samaan lopputulokseen kuin veroilla.

Julkishyödykkeet Määritellään kahden tekijän kautta: Ei-kilpailtavuus (non-rivalry) Yhden yksilön kuluttama määrä julkishyödykettä ei vähennä muiden mahdollisuuksia kuluttaa sitä Ei-poissulkevuus (non-excludability) Ketään ei voida sulkea pois julkishyödykkeen kulutuksesta Perimmäisenä ongelmana vapaamatkustus ja siitä seuraava rahoitusongelma Valtion on ratkaistava, mikä on julkishyödykkeen optimaalinen taso, koska markkinat eivät siihen pysty

Esimerkkejä julkishyödykkeistä Julkinen turvallisuus, järjestys, majakka, tsunamista varoittava järjestelmä, perustutkimus, digitaaliset aineistot? Yhden yksilön kuluttama määrä ei vähennä muiden kulutusmahdollisuuksia eikä ketään voida sulkea pois kuluttamasta hyödykettä

Ovatko seuraavat hyödykkeet/haitakkeet julkisia vai yksityisiä?

Yhteisresurssit Aristoteles (384 eaa. - 322 eaa.) "Mitä useammalle jokin on yhteinen, sitä vähemmän siitä huolehditaan. Jokainen ajattelee lähinnä omaansa, tuskin yhtään yhteistä etua. Jokainen helpommin jättää huolehtimatta siitä, mistä odottaa toisten huolehtivan.” Optimoivien yksilöiden toiminnan tulos huonoimmillaan: Tragedy of commons (liikenneruuhka –esimerkki 1. luennolta)

Yhteisresurssit Ei-poissulkevuus (non-excludability) Ketään ei voida sulkea pois yhteisresurssin kulutuksesta Mutta kilpailtuja (rivalry) Yhden yksilön kuluttama määrä yhteisresurssia vähentää muiden mahdollisuuksia kuluttaa sitä Tragedy of commons Yhteismaan ongelma eli yhteismaan tragedia Avomerikalastus, ilmakehä, yhteismetsät – ja laitumet.

Ratkaisuja yhteisresurssien käyttöön Omistusoikeuksien määritteleminen tai julkisen vallan säätely Vuoden 2009 taloustieteen nobelistin, Elinor Ostromin, tunnetuin tutkimus vuodelta 1990 haastoi käsitykset siitä, että ainoat tavat hallita yhteistä omaisuutta on yksityisomistus tai julkinen hallinta. Hänen kastelujärjestelmiä Nepalissa käsitellyt tutkimuksensa osoitti, että viljelijöiden yhteisomistus oli tehokkaampi tapa järjestää kastelu kuin valtiollinen ohjaus. Hän on sittemmin tutkinut myös metsien omistussuhteiden vaikutusta niiden hoitoon. Yhdysvaltalainen Elinor Ostrom , vuoden 2009 talouden nobelisti.