Kulttuuripolitiikka osana yhteiskuntapolitiikkaa Prof. Anita Kangas & Katriina Soini, FT Jyväskylän yliopisto, Kulttuuripolitiikka ksoini@yfi.jyu.fi

Luennon rakenne Kulttuurin käsite kulttuuripolitiikassa Kulttuuripolitiikka reaalisina käytäntöinä Sektoripolitiikkana Toimijat (kansallinen ja kv. Taso) Toiminnan muodot ja menetelmät Tarpeet ja tavoitteet Opetus- ja tutkimusalana Kulttuuripolitiikka ja kestävä kehitys

Kulttuurin käsite kulttuuripolitiikassa Kulttuuri yksi vaikeimmin määriteltävissä oleva käsite Kaksijako Inhimillisen tiedon ja taidon korkeimpana ulottuvuutena (suppea) Kulttuuri elämisen tapoina (laaja) Esa Pirneksen väitöskirja (2008) Merkityksellinen kulttuuri ja kulttuuripolitiikka. Laaja kulttuurin käsite kulttuuripolitiikan perusteluna. Luettavissa Internetissä!

Kulttuurin käsite kulttuuripolitiikassa KULTTUURIN KÄSITE SUPPEA KORKEAKULTTUURI (TAIDE) NORMATIIVINEN AUTONOMINEN SEKTORILOGIIKKA HALLINTO KÄSITE LAAJA KAIKKI ON KULTTUURIA MATALA, POPULAARI, KANSANKULTTUURI RELATIVISTINEN INSTRUMENTAALINEN LATENTTI HALLINTA

Kulttuuripolitiikka reaalisina käytäntöinä lähtökohdat: Yhteiskunnassa esiintyvien kulttuuristen tarpeiden tyydyttäminen Kulttuuristen kysymysten ratkaiseminen toteuttaminen julkisen vallan vastuulla; toimintavaltuudet poliittisen edustuksellisen päätösvallan ja hallinnollisen toimeenpanovallan kautta toimijat kulttuuriorganisaatioita, -instituutioita, laitoksia

Kulttuuripolitiikan tarpeet ja tavoitteet Vaihdelleet eri aikoina! Kansallisen identiteetin vahvistaminen, kansakunnan rakentaminen – oma kulttuuri (autonomian aika – ) Taiteen edistäminen tukeminen ja suojaaminen (1960 –luvulta lähtien ) Kulttuurikäsitteen laajeneminen (1970 –luvulta alkaen) kulttuuripalvelu hyvinvointipalveluna alueellisen ja sosiaalisen epätasa-arvon korjaaminen (kestävä kehitys) erilaisten tarpeiden huomioonottaminen (matkailu, terveys) Kulttuuripalvelut talouden puristuksessa ja taloudellisen kilpailukyvyn vahvistamisessa -> tuloksellisen kulttuuripolitiikan aika?

Latentti kulttuuripolitiikka: Muut yhteiskuntapolitiikan sektorit vaikuttavat kulttuuripolitiikkaan : TALOUSPOLITIIKKA (kulttuuritilat, taiteilijoiden toimeentulo) KOULUTUSPOLITIIKKA (taideaineiden opetus, koulutuspolitiikka yleensä) TYÖPOLITIIKKA (esim. työllisyyskysymykset, taiteilijoiden asema, vierastyövoima) YMPÄRISTÖPOLITIIKKA (esim. taide ja kulttuuri kestävän kehityksen edistämisessä, kulttuuriympäristön suojelu) KAUPPA- JA TEOLLISUUSPOLITIIKKA (kulttuurin vienti ym.) ULKOPOLITIIKKKA (kv. yhteistyö, kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen, maahanmuuttokysymykset)

KULTTUURIPOLITIIKKA KÄYTÄNTÖNÄ taiteiden ja kulttuurin alan koulutus taide- ja yleisökasvatus kulttuurin talous kulttuuria koskeva lainsäädäntö kulttuuripoliittinen päätöksenteko ja hallinto kansalaistoiminta viestintä- ja kulttuuriteollisuus kulttuurilaitokset, toimintastrategiat ja johtaminen kansainvälinen yhteistyö ja kulttuurivienti EU:n ohjelmatoiminta Tekijänoikeus- ja sensuurikysymykset

Kulttuuripolitiikan menetelmät Edistäminen Taloudellinen kohdentaminen Sääntely ****** TIETTYJEN TAVOITTEIDEN JA OIKEUDENMUKAISUUSPERIAATTEIDEN MUKAAN TIETTYJEN KENTÄN HYVÄKSYMIEN KRITEERIEN MUKAAN

Kulttuurilaitosten vastuualueet : Kansainvälinen (EU, EN, Kv. Järjestöt; Unesco ja WTO) Kansallinen (Opetusministeriö ja kansalliset kulttuurilaitokset) Alueellinen (Läänien sivistyshallinto ja taidetoimikunnat ja taidelaitokset); Maakunnallinen kulttuurityö (Kulttuurirahastot Kunnallinen (Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnat ja viranomaiset, kulttuurilaitokset)

Kulttuuripolitiikan perustelut MORAALINEN KEHITYS Taiteet moraalisesti kehittäviä; niillä sivilisoivaa vaikutusta SOSIAALISET PERUSTELUT Sosiaalisia ongelmia ennaltaehkäisevää Terveyttä edistävää TALOUDELLISET HYÖDYT Kulttuuriala työvoimaintensiivinen Väline kaupunkien ja alueiden kehittämisessä Kilpailukykytekijä; houkuttelee investointeja KANSALLINEN IDENTITEETTI JA ARVOVALTA Ranska ja Saksa Suomi – kulttuuripolitiikan historiaprojektin julk.

Perustelujen tarkastelu MORAALI? Affirmatiivisuus ja ideologisuus Kestävyys? TALOUDELLISET? Kulttuurin tuottavuus? KANSALLINEN? Urheilu??

KULTTUURIHALLINNON TAVAT TUKEA KULTTUURIA AVUSTAJAMALLI INSINÖÖRIMALLI MESENAATTIMALLI ARKKITEHTIMALLI Hillman-Chartrand – McGaughey (1989)

KULTTUURIPOLITIIKAN TYYPIT Avustaja Verohelpotuksia taiteisiin kohdistuville lahjoituksille Rahoitus monipuolista (kriteerinä yleisön ja lahjoittajien makupreferenssit Tuotanto ja levitys markkinoilla USA

TYYPIT Insinöörimalli Valtio tukee vain sellaisia taiteellisia huippusaavutuksia, jotka täyttävät poliittiset standardit Poliittinen kasvatus Totalitarismi (NL, Pohjois-Korea)

TYYPIT Suojelijamalli Valtio tukee taiteita professionaalien toimijoiden kautta (Art’s council) Huippujen ja laadun tukeminen Taitelijayhteisöjen arvostukset pohjana Iso-Britannia, Saksa

TYYPIT Arkkitehtimalli Tuki ministeriön kautta Virkahenkilöasiantuntijuus Riippumattomuus kaupallisesta ja suuren yleisön mausta Osa hyvinvointipolitiikkaa; ei selvää laatulatausta Taiteilijalla oikeus taiteilijapalkkaan Pohjoismaat, Ranska

KULTTUURIPOLITIIKAN TUTKIMUS

Kulttuuripolitiikan tutkimus Yhteiskuntatieteellisesti painottunut monitieteinen tutkimusala Tieteidenvälisyys KULTTUURINTUTKIMUS TAIDE- JA HISTORIATIETEET TALOUSTIETEET HALLINTOTIETEET YHTEISKUNTATIETEET Oppiaineasema (JY/kulttuuripolitiikan maisteriohjelma)

Tutkii ja analysoi institutionalisoitumisprosesseja, joissa kulttuuri saa erityisaseman yhteiskunnan tukemana kulttuurin ilmaisullisia ja rakenteellisia innovaatioita ja niiden leviämistä millaisia kulttuuripoliittisen hallinnan mekanismeja ja keinoja nyky-yhteiskunnissa on ja minkälaista kehitystä ja vaikuttavuutta näillä keinoilla tavoitellaan kulttuurin käsittämistapoja ja niiden muutoksia kulttuuripolitiikassa Kulttuurin roolia ja merkitystä alueiden muotoutumisessa, kehityksessä ja kestävässä kehityksessä

Kulttuuripolitiikan tutkimus painottaa tekemisen ja vastaanottamisen taustalla olevia vallan ja hallinan (Governance) näkökulmia taiteen tekemisen ja vastaanottamisen materiaalisia ehtoja (sosiaalisia kulttuurisia, rahoituksellisia, institutionaalisia, kielellisiä)

Tutkimuksen näkökulmia Taiteen kenttä ja pääomat (Bourdieu) Taidemaailma (Becker) Taidejärjestelmä (Luhman) Systeemi ja elämismaailma, julkinen tila (Habermas) Hallinta, diskurssi, teknologiat (Foucault) Toimijaverkkoteoria (Latour, Law) Hegemonia ja intellektuellit (Gramsci) Tila ja paikka (Massey, Lefebvre, Tuan) Hallinto –keskittyminen – hajauttaminen Valta

Kulttuuripolitiikan vaikutusten mittaaminen Colin Mercer (2002): kulttuuripolitiikan vaikutukset inhimilliseen kehitykseen: Kulttuurinen elinvoimaisuus ja monimuotoisuus Kulttuuriin pääsy, osallistuminen ja kulutus Kulttuuri, elämäntapa ja identiteetti Kulttuuri, etiikka, hallinta Mittareiden valinta ja tulkinta Tavoitteet ja kulttuuripolitiikan kontekstualisointi

Käsiteanalyyttinen tutkimus Kulttuurin käsite Politiikan käsitteet: policy, politics, polity  CULTURAL POLICY/POLITICS

KULTTUURI JA KESTÄVÄ KEHITYS Kestävä kehitys 20 v. Ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen näkökulma Kulttuurin merkitys kasvussa Globalisaation vaikutusten voimistuminen Kulttuurinen käänne Politiikan toimeenpano edellyttää kulttuurisen logiikan tunnistamista

Kulttuurin merkitys tunnistettu WCCD: Our Creative Diversity – Moninaisuus luovuutemme lähteenä (1995) Unesco: Kulttuurisen monimuotoisuuden julistus (2001) Euroopan neuvosto: Syrjästä esiin raportti (1998) Suomen kestävän kehityksen ohjelma

Kulttuurin rooli kestävässä kehityksessä: haasteita Käsitteen hankaluus (suppea – laaja) Kulttuurin ja yhteiskunnallisten rakenteiden vuorovaikutteisuus Kulttuurin ajalliset ja tilalliset sidokset ja niiden kutistuminen (<- globalisaatio) Kehityksen nopeus

Kulttuuri ja kehitys Heiskanen 1999 Kulttuuri nähdään ”Erikoistuneena” (tieteellisenä, taiteellisena) luovuutena Luovuuden ja elämäntapojen välinen vuorovaikutus Kaikille yhteisinä elämänmuotoina, -tapoina, perinteinä, arvoina, jne. kehityksen syynä ”luovuus vie kehitystä eteenpäin” ”arvot ja elämäntavat muokkaavat yhteiskunnallista kehitystä” kehityksen ehdollistajana kehityksen seurauksena ”tietyn tyyppinen kehitys voi antaa luovuudelle lisävauhtia, toisentyyppinen taas tukahduttaa sen” ”taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys väistämättä muokkaa elämänmuotoja ja –tapoja” Kulttuuri ja kehitys Heiskanen 1999

Ulottuvuuksia ja kiinnekohtia Päämääränä: Arvojen jatkuvuuden oikeudenmukainen turvaaminen Toimijoina: Yhteisöt ja yksilöt Välineenä: Kulttuuriperinnön säilyttäminen, kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen, taide ja luova toiminta

Kestävä kehitys ja kulttuuri Ekologinen -> cultural sustainability or sustainable culture? Kulttuurinen? Sosiaalinen Taloudellinen