Tekniset ongelmat, aikataulu ja ohjeistus OKM:stä johtuvat ongelmat Tiukka aikataulu Ohjeistus myöhässä tiedonkeruuseen nähden Muutokset ohjeistuksessa Ohjeistuksen pituus ja yksityiskohtaisuus Excel-ongelmat Tarkistusprosessi liian pitkäkestoinen Joidenkin tietojen käyttötarkoitus epäselvä Korkeakoulujen sisäiset ongelmat Tallentajien perehdyttäminen muutoksiin työlästä Tutkijat eivät ilmoita/tallenna julkaisujaan reaaliajassa Tutkijat tallentavat tiedot virheellisesti

Julkaisumaa Kotimaisuutta/kansainvälisyyttä ei voi aina suoraan johtaa julkaisumaasta – esim. Suomessa pidetyn kansainvälisen konferenssin julkaisusta tulee käsikirjan mukaan kotimainen Ei aina ole pääteltävissä kustantajan tai lehden tiedoista – esim. monikansalliset kustantajat – verkkojulkaisut

Julkaisukanavalista Julkaisufoorumilista ei kattava ja osin vanhentuneita tietoja Listassa täytyy olla sähköinen ja tavallinen ISSN Listojen siirtomahdollisuus yliopiston omaan tutkimustietojärjestelmään Julkaisufoorumi myös englannin ja ruotsin kielelle

Julkaisuvuosi Julkaisun ilmestymisajankohta vs. julkaisuun painettu julkaisuvuosi Tiedonkeruu jättää loppuvuoden julkaisuja tilastoinnin ulkopuolelle, koska aina ei tiedossa julkaisun oikeaa ilmestymisajankohtaa – Erityisesti konferenssijulkaisujen ilmestymisajankohdan määrittäminen usein ongelmallista – Preprint-versiot Tapaukset, joissa lehti ilmestyy myöhässä – esim. vuoden 2011 numero 4 ilmestyy toukokuussa 2012

Affiliaatio Epäselviä tapauksia: – Julkaisussa affiliaationa yliopisto, mutta ei palvelussuhdetta (esim. dosentit) – Affiliaatiota ei kirjattu julkaisuun, mutta henkilöllä tallennusoikeus yo-järjestelmään

Julkaisutyyppiluokitukset Konferenssijulkaisusta ei aina tietoa, onko ylipäätään ilmestynyt vai ei (voi olla lopulta esim. vain preprint tai muistitikku) Konferenssiartikkelien (A4 ja B3) metadataa ei aina pystytä tarkistamaan (esim. kustantajatieto vaikea löytää) Konferenssijulkaisun ja konferenssiesityksen tarkka määrittely? Milloin raportin osa luokitellaan raporttikokonaisuuteen ja milloin sen voi ilmoittaa erillisenä kokoomateosartikkelina B2? Raportin ja tieteellisen erillisteoksen ero joissakin tapauksissa? Toimittajan oma tieteellinen panos, kuten laaja johdanto tai esipuhe (C2)? Ei-traditionaaliset julkaisumuodot (esim. blogit, wikipediat) jäävät tiedonkeruun ulkopuolelle, vaikka voivat olla tieteelliseen tutkimukseen perustuvia Ristiriitaisten julkaisutyyppiluokitusten korjaaminen ylöspäin vesittää yliopistossa tehdyn tarkistustyön (koko aineistossa yht. 293 kappaletta)

Työpaja 1: Julkaisutyyppiluokitukset Keskustelkaa julkaisutyyppien valintaan liittyvistä ongelmakohdista Listatkaa mahdollisia parannusehdotuksia ohjeistukseen tai tiedonkeruuprosessiin

Tieteenalaluokitus Tutkijalle tieteenalan määrittäminen ei yksiselitteistä ja valinnan tekeminen vaikeaa Muu tallentaja usein päättelee tieteenalan julkaisun merkittyjen henkilöiden (tai ensimmäisen tekijän) tai organisaatioiden tieteenalasta Joissakin yo:issa tieteenala määritetään laitoksille määritettyjen tieteenalojen prosenttiosuuksien perusteella Julkaisun tieteenalan määrittäminen julkaisun sisällön perusteella ei yleensä mahdollista Tieteidenvälisille ja monitieteisille julkaisuille tieteenalan kirjaaminen haasteellista

Työpaja 2: Tieteenalaluokitus Keskustelkaa tieteenalan määrittämisestä julkaisuille omissa yliopistoissanne Listatkaa mahdollisia parannusehdotuksia ohjeistukseen tai suosituksia tieteenalan määrittämiseen valtakunnallisella tasolla