Ennakointitiedon viestintä ja käyttö Vertailututkimus terveysteknologian alan innovaatioekosysteemien ennakointiviestinnästä Suomessa, Piilaaksossa ja Etelä-Koreassa

Tutkimuksen tausta (lyhyesti) Tutkimuksessa vertaillaan kolmea keskenään erilaista innovaatioympäristöä ennakointitiedon käytön näkökulmasta Piilaakso edustaa tutkimuksessa pienten yksiköiden verkostomaiseen toimintaan perustuvaa innovaatiojärjestelmää Etelä-Koreassa innovaatioympäristö muodostuu suurista monialayrityksistä Suomessa 1900-luvulla innovaatiojärjestelmän toiminta on ollut suurten yritysten dominoimaa, mutta parhaillaan meneillään on siirtymä verkostotalouteen.

Innovaatioympäristö ja ennakointitiedon jakaminen Innovaatioympäristön rakenne vaikuttaa tutkimushypoteesin mukaan siihen, miten tieto (tässä erityisesti tulevaisuutta koskeva tieto) leviää järjestelmän sisällä. Piilaakson kulttuuri kannustaa tiedon vastavuoroiseen jakamiseen (“lahjakulttuuri”) Suomessa suuryritysrakenne on menneisyydessä jossain määrin vaikeuttanut tiedon jakamista (esim. kartellisyytökset metsäalalla). Etelä-Koreassa tieto kulkee pääasiassa keskenään kilpailevien monialayritysten sisällä?

Myös ennakointiperinteiltään vertailtavat alueet eroavat toisistaan: Piilaakso (ja Yhdysvallat) edustaa tutkimuksessa ennakoinnin ensimmäistä aaltoa: ennakointikäytäntöjä kehitettiin voimakkaasti –luvuilta lähtien, mutta viime vuosikymmeninä järjestelmä on rapautunut eikä esimerkiksi kansallista ennakointijärjestelmää ole käytössä Suomen voidaan katsoa olevan ennakoinnin toisen aallon esimerkkimaa, jossa on 90-luvulta lähtien panostettu kansallisten ennakointikäytäntöjen ja –järjestelmän luomiseen, ja laajapohjaiseen, osallistavaan ennakointiin. Etelä-Korea muiden nopeasti kehittyvien Aasian maiden kanssa edustaa ennakoinnin kolmatta aaltoa, jossa painottuvat voimakkaasti digitalisoituminen, riskien hallinta ja valtion rooli ennakointitoiminnassa.

Miksi innovaatioympäristöjen ennakointiviestintää tutkitaan? Ennakointijärjestelmien luomiseksi on nähty paljon vaivaa monissa maissa Kysymyksenä on kuitenkin, miten hyvin tuotettu tieto tavoittaa tiedon tarvitsijat / potentiaaliset hyödyntäjät. Piilaaksoa poikkeuksellisena yritysympäristönä on tutkittu paljon. Aikaisemmassa tutkimuksessa ei kuitenkaan ole kiinnitetty suurta huomiota siihen, että Piilaaksossa toimijoiden välillä liikkuva tieto on monessa tärkeässä mielessä tulevaisuusorientoitunutta, ja näin ekosysteemi ja toimintakulttuuri toimivat tehokkaan ennakointijärjestelmän tavoin olematta kuitenkaan sellaiseksi formaalisti organisoitu. Suomi ja Etelä-Korea ovat myös maailman mittakaavassa poikkeuksellisen innovatiivisia alueita, mutta niissä innovaatioita ruokkiva viestintä (ml. ennakointiviestintä) hypoteesimme mukaan toimii erilaisilla mekanismeilla.

Tutkimuskohde Tutkimuksen kohteeksi on valittu terveysteknologiat ja niistä käytävä tulevaisuustiedon vaihdanta eri alueiden innovaatioekosysteemeissä. Perustelut: – toimiala edellyttää pitkän aikavälin ennakointia ja teknologisen kehityksen eturintamassa kulkemista. – kaikilla tutkittavilla alueilla terveysteknologia on tärkeä strateginen painoalue.

Tutkimuskysymykset Tutkimuksella halutaan selvittää, 1. minkälaisten mekanismien ja toimintatapojen avulla ennakointitieto leviää Suomessa, Piilaaksossa, ja Etelä- Koreassa. -millaisen informaatiopolitiikan ohjaamina ekosysteemien toimijat vaihtavat tietoa -mitä kriteereitä toimijat käyttävät arvioidessaan tulevaisuustietoa? -ketkä osallistuvat tiedonjakamisen prosesseihin? Miten avoimia verkostot ovat ulkopuolisille? -miten paljon horisontaalista tiedonvaihtoa innovaatioekosysteemin toimijoiden välillä on?

Tutkimuskysymykset 2. miten ennakointitieto muuttuu toiminnaksi yksittäisten organisaatioiden sisällä Suomessa ja Piilaaksossa: -miten ketterästi suomalaiset, korealaiset ja piilaaksolaiset toimijat muuttavat toimintaansa nousevien trendien ja toimintaympäristön muutosten vaikutuksesta? -missä suhteessa ennakointi, resilienssi ja ekosysteemin toiminta ovat keskenään?

Menetelmät Tutkimuskysymystä 1. tutkitaan Delfoi- menetelmällä. Keväällä 2014 toteutetaan Delfoi-tutkimus terveysteknologioiden tulevaisuudesta (tarkentuu vielä) Otavan kierroksettomalla eDelfoi-alustalla. Ensimmäinen kierros käydään haastatteluin. Tutkimuksessa analysoidaan Delfoi- argumentaatiota tutkimuskysymysten näkökulmasta.

Menetelmät Tutkimuskysymystä 2. tutkitaan Delfoin ensimmäisellä haastattelukierroksella, jota täydennetään kohdealueilla toimivien ennakointiasiantuntijoiden haastatteluin.

Aikataulu Tammi-maalis 2014 Tutkimuksen teoriatausta Haastattelurungon laatiminen Maalis-kesä 2014 Haastattelut Suomessa (maalis-huhti) Haastattelut Piilaaksossa (touko-kesä) Heinä-syys 2014 Delfoi kyselykaavakkeen laatiminen Kyselyn toteuttaminen Loka-joulu 2014 Tulosten analysointi Artikkelien kirjoitus Tammi-kesä 2015 Väitöskirjan johdannon kirjoittaminen Heinä-joulu 2015 Väitöskirjan loppuunsaattaminen