Matti Suoraniemi 09F

joonian kapina Persia valloitti Joonian vuonna 547 eaa. Hallitakseen Joonian kaupunkivaltioita, Persian kuningas Kyyros II Suuri lähetti jokaiseen polikseen tyrannin 499 eaa. Miletuksen kansa nousi tyrannia vastaan Johtohahmona Aristagoras Kapina levisi laajalle alueelle Aristagoras pyysi apua Eretriasta ja Ateenasta 498 eaa. Eretrian ja Ateenan joukot tuhosivat Sardiksen, Persian Kreikan maaperän pääkaupungin Kapina jatkui aina vuoteen 494 eaa., kunnes Persian joukot löivät Joonian kapinalliset Ladeen meritaistelussa Kapina kukistettiin kokonaan 493 eaa.

persialaisten ensimmäinen invaasio Persian kuningas Darius I halusi turvata oman valtakuntansa Hän päätti hyökätä ja valloittaa Kreikan osaksi Persian valtakuntaa Hän halusi myös kostaa Eretrialle ja Ateenalle Sardiksen polttamisen Ensimmäinen invaasio alkoi 492 eaa. Persialainen kenraali Mardonios johti kostoretken Kreikkaan ja valtasi Makedonian ja Traakian 490 eaa. Dareios I matkasi kohti Kreikkaa Matkalla valloitti useita saaria, mm. Eretrian 25 000 sotilasta laskeutui syyskuussa maihin Attikaan, Marathonin lahteen, 35 kilometrin päähän Ateenasta Persialaisten eteneminen pysäytettiin Marathonin taistelussa

marathonin taistelu Taistelu käytiin Persian valtakunnan ja Ateenan välillä syyskuussa vuonna 490 eaa. Ateena sai apua Plataiasta Invaasion toinen yritys ateenalaisten kukistamiseksi. Kaksi vuotta aikaisemmin myrsky tuhosi Persian laivaston matkallaan Ateenaan Joukot tarkkailivat toisiaan kahdeksan päivää Yhdeksäntenä päivänä persialaiset aloittivat etenemisen Kreikkalaiset myös, lähinnä siksi, koska heidän oli ehdittävä persialaisten kimppuun ennen heidän ratsujoukkojensa hyökkäysvalmiutta Hyökkääjät saartoivat persialaisten joukot Suurten menetysten jälkeen persialaiset pakenivat laivoilleen

Marathonin taistelu marathonin taistelu Osapuolet Ateena ja Plataia Persian valtakunta Komentajat Militiades Kallimakhos Datis Vahvuudet n. 11 000 n. 25 000 Tappiot 192 sotilasta 6400 sotilasta 7 laivaa marathonin taistelu Ajankohta: Syyskuu 490 eaa. Paikka: Marathon, Kreikka Lopputulos: Kreikkalaisten voitto Milititades ymmärsi että persialaiset saattaisivat hyökätä laivastollaan suojaamattomaan Ateenaan. Armeija marssi pikavauhtia takaisin Ateenaan ja ehti juuri ennen persialaisten tuloa Nähdessään kreikkalaiset persialaiset päättivät olla hyökkäämättä Marathonin taistelu päätti kymmenen vuotta kestäneen konfliktin Kreikan ja Persian välillä. Persialaiset lyötiin ensimmäistä kertaa taistelussa maalla.

interbellum Ensimmäisen hyökkäyksen epäonnistuttua Darius ryhtyi kokoamaan uutta sotajoukkoa 496 eaa. egyptiläiset nousivat kapinaan, lykäten hyökkäystä Darius päätti marssittaa armeijansa Egyptiin lopettaakseen kapinan, mutta menehtyi itse ennen sitä Valtaistuimen peri hänen poikansa Kserkses I Kserkses murskasi kapinoitsijat Aloitti nopeasti uudelleen Kreikan invaasion suunnittelun Neljän vuoden valmistelun jälkeen 491 eaa. Kserkses kutsui koolle armeijansa,joka koostui Herodotoksen mukaan 46 maan kansalaisista

persialaisten toinen invaasio Kostonhimoinen Kserkses I lähti vuonna 480 eaa. suuren sotajoukon kanssa kukistamaan kreikkalaisia Herodotos kirjoitti joukkojen määrän olleen 1,7 miljoonaa, mutta lukua on epäilty Nykyään uskotaan armeijan koon olleen n. 200 000 sotilasta Persialaisia vastaan nousi kreikkalaisten liitto, jota johtivat Sparta ja Ateena Kuitenkin monet kreikkalaiskaupungit, mm. Theba, asettuivat persialaisten puolelle, joita pitivät sodan varmoina voittajina Päästäkseen käsiksi Kreikan eteläosaan jalan, persialaisten tarvitsisi kulkea kapean Thermopylain solan lävitse

thermopylain taistelu Kserkses suunnitteli kulkevansa Thermopylain solan lävitse Olympialaisten aikaan Hän tiesi että spartalaiset pitivät olympialaisten keskeyttämistä jumalattomana tekona Vastoin odotuksiaan Spartan kuningas Leonidas piti vaaraa niin suurena, että lähti 300 henkisen eliittijoukkonsa kanssa Thermopylain solaan Spartalaiset saivat täydennystä muista kaupunkivaltioista Yhteensä kreikkalaisia oli n. 7000 Persialaisten saavuttua, taistelua edelsi kolmepäiväinen odotus Persialaiset odottivat kreikkalaisten hajaantuvan nähdessään valtavan armeijan Lopulta Kserkses komensi armeijansa hyökkäykseen

Thermopylain taistelu Osapuolet Kaupunkivaltioiden liittouma Persian valtakunta Komentajat Leonidas I Xerxes Vahvuudet n. 7000 n. 200 000 Tappiot Ainakin 300, ehkä 4000 ehkä 30 000 Kreikkalaisten sijainti solassa oli taktisesti kestävä He kestivät persialaisten hyökkäyksiä kahden päivän ajan Toisen päivän loppupuolella kreikkalainen asukas Ephialtes petti kreikkalaiset kertomalla vuoritiestä, joka johti kreikkalaisten joukkojen selustaan Tajuttuaan toivottoman tilanteen Leonidas käski suurimman osan liittolaisien joukosta perääntymään Hän jäi taistelemaan n. 2000 sotilaan kanssa ja suunnitelmana oli tappaa niin monta persialaista kuin mahdollista Lopputuloksena oli persialaisten voitto, mutta voitto ei tullut helposti Ajankohta: Elokuu 480 eaa. Paikka: Thermopylai, Kreikka Lopputulos: Persialaisten voitto

Artemisionin meritaistelu Osapuolet Kaupunkivaltioiden liittouma Persian valtakunta Komentajat Eurybiades Themistokles Adeimantos Artemisia I Ariamenes Vahvuudet 271 laivaa n. 800 laivaa Tappiot n. 100 laivaa n. 200 laivaa artemisionin meritaistelu Ajankohta: Elokuu 480 eaa. Paikka: Artemision, Kreikka Lopputulos: Persialaisten voitto Persialaiset pyrkivät pääsemään etelä-Kreikkaan myös meritse Persialaisten laivaston suuruus oli n. 800 laivaa Kreikan kaupunkivaltioiden liittouma taisteli persialaisten laivastoa vastaan 271 triremen kanssa Taistelu käytiin samaan aikaan kuin Thermopylain taistelu Kreikkalaiset taistelivat persialaisia vastaan Artemisionin niemessä kahden päivän ajan Menetykset olivat melko samansuuruisia, joskin kreikkalaisten pienemmälle laivastolle se oli liikaa Suunnitelmana oli pysäyttää hyökkäykset sekä Artemisionissa että Thermopylaissa Kuullessaan Leonidaksen epäonnistumisesta, kreikkalaiset perääntyivät Tuloksena Attika oli avoimena persian hyökkäykselle

ateenan menetys Uhan ollessa läsnä, Ateenan väestö evakuoitiin Salamiin saarelle Kreikkalaisten liittouma perusti puolustuslinjan Korintin kannakselle rakentamalla muurin Ateena jätettiin persialaisille ja Ateenan Akropolikseen linnoittautuneet joukot lopulta lyötiin lyhyessä taistelussa Kserkses antoi komennon tuhota Ateena maan tasalle Persialaiset olivat valloittaneet suurimman osan Kreikkaa, vaikkakin se oli ollut vaikeampaa kuin Kserkses oli suunnitellut Nyt hänen tärkein tavoitteensa oli valloittaa loput Kreikasta niin nopeasti kuin mahdollista Tuhoamalla lopullisesti liittouman laivaston, hän voisi pakottaa liittoumaa antautumaan

Salamiin meritaistelu Osapuolet Kaupunkivaltioiden liittouma Persian valtakunta Komentajat Eurybiades Themistokles Adeimantos Aristides Ariamenes Kserkses Vahvuudet 371 laivaa 1207 laivaa Tappiot 40 laivaa 200 laivaa salamiin meritaistelu Ajankohta: Syyskuu 480 eaa. Paikka: Salamis, Kreikka Lopputulos: Kreikkalaisten voitto Myös kreikkalaiset suunnittelivat meritaistelua ylivoimaista vihollistaan vastaan Kreikkalaiset houkuttelivat persialaiset taistelemaan ahtaaseen Salamiin salmeen Lopulta Persian laivasto lankesi ansaan Ahtaassa salmessa persialaisten laivaston suuruudesta tuli haitta ja muodostelmat hajosivat Huomatessaan tilaisuutensa tulleen, kreikkalaiset hyökkäsivät laivaston kimppuun He upottivat ja valloittivat ainakin 200 alusta Voitokas taistelu varmisti Peloponnesoksen turvallisuuden Herodotoksen mukaan Kserkses suunnitteli tappion jälkeen pengertien rakentamista, jotta pääsisi Ateenasta evakuoitujen kimppuun Suunnitelma hylättiin ja Kserkses pakeni takaisin Aasiaan ottaen mukaansa valtaosan armeijastaan

potidean ja olynthuksen taistelut Kenraali Mardonius jäi vapaaehtoisesti Kreikkaan pienemmän armeijan kanssa samalla luvaten kuninkaalleen vievänsä loppuun valloitusretken Herodotoksen mukaan kenraali Artabazoksen kuljetettua Kserkseksen takaisin Aasiaan 60 000 miehen saattueessa, hän päätti Mardoniuksen luokse palatessaan hyökätä kapinoivaan Potideaan Valloitusyritykset kestivät kolme kuukautta Potidean piirityksen aikana Arthabazos myös hyökkäsi Olynthukseen ja kukisti kaupungin kapinalliset Persialaiset yrittivät päästä käsiksi kaupunkiin meren kautta matalan vuoroveden aikaan Palaava vuorovesi kuitenkin saattoi useat sotilaat veden varaan hukuttaen monia ja pinnalla olevat tapettiin veneissä olevien potidealaisten toimesta Lopulta Arthabazos joutui perääntymään Potidea & Olynthus

viimeiset hetket lähestyvät Kenraali Mardonius talvehti Boiotiassa ja Thessaliassa Ateenalaiset pystyivät palaamaan tuhottuun kaupunkiinsa talven ajaksi Talven aikana liittouman keskuudessa oli pientä jännitettä Erityisesti ateenalaiset tunsivat olonsa hyväksikäytetyiksi Heidän laivastonsa oli elintärkeä Peloponnesoksen turvaamisessa, mutta heitä ei kannaksen puolustus suojellut He vaativat, että liittouman joukot marssisivat Peloponnesoksesta Attikaan vuoden alussa turvaamaan heitä Vaade ei käynyt toteen ja ateenalaiset kieltäytyivät liittymästä liittouman laivastoon Molempien joukkojen meri- ja jalkavoimat piileskelivät omilla alueillaan, eivätkä uskaltaneet aloittaa taistelua

viimeiset hetket lähestyvät Saadakseen Ateenan laivaston pois taistelusta, Mardonius tarjosi Ateenalle rauhaa, itsehallintoa ja aluelaajennusta Ateenalaiset kieltäytyivät, ja joutuivat jälleen perääntymään kannaksen eteläpuolelle Mardonius toisti uudelleen tarjouksensa ja Ateena, yhdessä Plataian ja Megaran kanssa, lähetti Spartaan lähettiläitä pyytämään apua Samalla he uhkasivat liittyä Persian joukkoihin jos apua ei kuuluisi Vastauksena Sparta kokosi suuren armeijan Peloponnesoksen kaupungeista ja lähtivät apuun Mardoniuksen kuullessa kreikkalaisten armeijan olevan liikeellä, hän perääntyi Boiotiaan, lähelle Plataiaa Hän yritti houkutella kreikkalaiset aukealle alueelle, jotta voisi käyttää ratsujoukkojaan

plataian taistelu Pausaniuksen komennossa oleva liittouman joukko ei kuitenkaan langennut ansaan vaan jättäytyi ylängölle Mardonius käski ratsumiesten hyökätä siitä huolimatta, mutta yritys epäonnistui ja ratsumiesten komentaja kuoli Ensimmäisen yhteenoton voitto houkutteli kreikkalaisia lähestymään persialaisia silti edelleen pysyen ylängöllä Tuloksena persialaisten onnistui katkaista kreikkalaisten huoltoyhteydet ja pakottiaa heidät perääntymään uusiin asemiin Huomatessaan tilaisuutensa koittaneen, Mardonius komensi koko armeijansa hyökkäykseen Persialainen jalkaväki ei kuitenkaan pärjännyt raskaasti panssaroiduille hopliiteille Lopulta spartalaiset murtautuivat Mardoniuksen henkivartijoiden linjan lävitse ja tappoivat hänet Artabazos pakeni komennossaan olevien 40 000 persialaisen kanssa Thessaliaan vievää tietä pitkin

Plataian taistelu plataian taistelu Osapuolet Kaupunkivaltioiden liittouma Persian valtakunta Komentajat Pausanias Mardonios Vahvuudet 110 000 ehkä 250 000 Tappiot 159 (Herodotos) 1 360 (Plutarkhos) 10 000+ (Eforos ja Diodoros) noin 207 000 plataian taistelu Ajankohta: 27. elokuuta 479 eaa. Paikka: Plataia, Kreikka Lopputulos: Kreikkalaisten voitto Voitokkaat kreikkalaiset jatkoivat etenemistään samalla kun johtajansa menettäneet persialaiset pakenivat kohti leiriään Persialaiset puolustivat leirinsä muureja, mutta lopulta kreikkalaiset pääsivät sisään ja taistelun loputtua henkiin jäi vain 3000 antautunutta persialaista Voiton innoittamana liittouman laivasto löi persialaisten laivaston rippeet Mykalen taistelussa Vuosien saatossa Persia ja Kreikan kaupunkivaltiot ajautuivat jälleen kahinoihin, mutta Persia ei kuitenkaan enää yrittänyt suoranaisesti vallata Kreikkaa samalla tavalla. Eräänlaisena jatkona persialaissodille voidaan nähdä Aleksanteri Suuren noin 150 vuotta myöhemmin aloittama sotaretki, jossa persialaiset kukistettiin täydellisesti.