Langattomien laitteiden matematiikka 1

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Yleistä Läsnäolovelvollisuus Poissaolojen selvitys Käyttäytyminen
Advertisements

Viime kerralta: Puheentuotto (vokaalit)
Klassisssa mekaniikassa määritellään liikemäärä pkl näin:
Komponenttien rakenteellinen tärkeys
LPC LPCC PLP LSP/LSF Matemaattinen kikka Levinson-Durbin algoritmi
Robust LQR Control for PWM Converters: An LMI Approach
Analyyttinen geometria MA 04
ATTRIBUUTTITARKASTUS
Olomuodon muutokset ominaislämpökapasiteetti c = aineen ominaisuus, kuinka paljon aine voi luovuttaa / vastaanottaa lämpöenergiaa (Huom! Kaasut vakiopaine/vakiotilavuus)
Integraalilaskenta MA 10
Luotettavuus todennäköisyyskäsitteenä; vikaantumismallit
Siniaaltotuotanto Tomas Södergård Vaasan Yliopisto.
NAND I-SOP NOR KOMBINAATIOPIIRIT & 1 & A B A B
Numeerisia ja algebralllisia menetelmiä MA 12
Derivaatta MA 07 Derivaatta tarkoittaa geometrisesti käyrälle piirretyn tangentin kulmakerrointa.
Laskuharjoitus 5 kuvankäsittely 1/3 AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät.
Puhesignaalin analysointi = akustinen fonetiikka
KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Pelkosenniemi 1.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kemi 1. ELINKEINOPOLITIIKAN TILA 2.
KANNANVAIHTO?.
TMA.003 / L3 ( )1 3. Funktioista 3.1. Kuvaus ja funktio Olkoon A ja B ei-tyhjiä joukkoja. Tulojoukon A  B = {(x,y) | x  A, y  B} osajoukko on.
3. Funktioista 3.1. Kuvaus ja funktio
1.1. Itseisarvo * luvun etäisyys nollasta E.2. Poista itseisarvot
1 Dynaamiset systeemit Talousmatematiikan 3 ov aineopinto- jakso MAT.113 Opettajat –Professori Ilkka Virtanen (luennot) –Assistentti Virpi Elomaa (harjoitukset)
Diofantoksen yhtälö 10x + 4y = 36.
m0 M7 Maksimitermi Minimitermi Boole A = A A · 0 = 0 SOP De Morgan POS
FY 9 kurssi Kokeessa saa olla A4 molemmin puolin täytettynä
UMF I Luento 2. Aika Luennot, Klo 14–16 to 4.9 – ke 10.9 ke 24.9 – ke 1.10 ke – pe Demot, Klo 10–12/12–14/14–16 Pe 12.9, Ti 16.9, Pe 19.9.
UMF I Luento 1. Aika Luennot, Klo 14–16 to 4.9 – ke 10.9 ke 24.9 – ke 1.10 ke – pe Demot, Klo 10–12/12–14/14–16 Pe 12.9, Ti 16.9, Pe 19.9.
1.a) f(x) = 2x(x2 – 3) = 0 2x = tai x2 – 3 = 0 x = tai x2 = 3
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 16 - Jarto Niemi Optimointiopin seminaari - Kevät 2007 Kaaos differentiaaliyhtälöissä,
Raja-arvon määritelmä
Aritmeettinen jono jono, jossa seuraava termi saadaan edellisestä lisäämällä sama luku a, a + d, a+2d, a +3d,… Aritmeettisessa jonossa kahden peräkkäisen.
Aritmeettinen jono jono, jossa seuraava termi saadaan edellisestä lisäämällä sama luku a, a + d, a+2d, a +3d,… Aritmeettisessa jonossa kahden peräkkäisen.
Funktion ääriarvokohdat ja ääriarvot
Langattomien laitteiden matematiikka 1
1. Usean muuttujan funktiot
Elliptiset jakaumat Esitys 6 kpl Tuomas Nikoskinen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta.
Diskreetti matematiikka
4. Attribuutit 4.1. Sisällys Yleistä attribuuteista. Näkyvyys luokan sisällä ja ulkopuolelta. Attribuuttien arvojen käsittely aksessoreilla. 4.2.
Toistorakenne Toistorakennetta käytetään ohjelmissa sellaisissa tilanteissa, joissa jotain tiettyä ohjelmassa tapahtuvaa toimenpidekokonaisuutta halutaan.
PARAABELI (2. ASTEEN FUNKTION KUVAAJIA)
5. Lineaarinen optimointi
KESKIVIIKKO KOTITETEHTÄVÄT. Siis suorat ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan.
1. INTEGRAALIFUNKTIO.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 9 - Jaakko Niemi Optimointiopin seminaari - Syksy 2005 / 1 Virittäminen (Tuning) s
Sixten Korkman, Lähde:OECD 2005 ”Aivotase-indeksi” Maassa oleskelevien ulkomaalaisten tiede- ja teknologia-ammattilaisten suhde maasta.
Kymmenkantainen logaritmi
T Todennäköisyyslaskenta 5.3Jatkuvat jakaumat.
Visual Basic -ohjelmointi
Sovellettu matematiikka 3 Jarkko Hurme1 Maplen peruskäyttö 2. Derivaatta ja integraali.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 2 - Jirka Poropudas Optimointiopin seminaari - Kevät 2005 / 1 Bayes-verkoista s
Kuinka monenteen diaan asti pysyt perässä? Koita sanoa ääneen monennessako diassa olet ja minkä värinen sen tausta on. Jos sinulla on kaveri vieressä,
Kuuntelemisen taitoja Kirjoita seuraavasta listasta itsellesi 10 erityisen vaativaa kuuntelemisen taitoa.
Toistorakenne Toistorakennetta käytetään ohjelmissa sellaisissa tilanteissa, joissa jotain tiettyä ohjelmassa tapahtuvaa toimenpidekokonaisuutta halutaan.
2. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI Pinta-alan käsite Kirja, sivut
5. Fourier’n sarjat T
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 12 – Jukka Luoma Optimointiopin seminaari - Kevät 2007 Jaksolliset radat ja rajajoukot.
Neperin luku e ja funktio y = ex
2. Lukujonot -äärellinen tai ääretön 2.1. Lukujonon käsiteLuettelona: a 1, a 2, a 3,…,a n,…, jolloin a n on jonon n:s termi Lukujonon merkintätapoja Jono.
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä # - Esitelmöijän nimi Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Potentiaalien kertaus ja.
Oppimisryhmien kuulumisia. Oppimisryhmät Ryhmä 5 Tehotytöt Team Trinity Rämmät JASS Team 75% Integrointi-pantterit.
Toistorakenne Toistorakennetta käytetään ohjelmissa sellaisissa tilanteissa, joissa jotain tiettyä ohjelmassa tapahtuvaa toimenpidekokonaisuutta halutaan.
Amplitudimodulaatio Amplitudimodulaatiossa moduloiva signaali muuttaa kantoaallon voimakkuutta eli amplitudia. Kantoaallon taajuus pysyy koko ajan samana.
Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä
2. Lukujonot 2.1. Lukujonon käsite -äärellinen tai ääretön Luettelona:
Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa
5. Lisää sovellettavuutta
Esityksen transkriptio:

Langattomien laitteiden matematiikka 1 4. Z-muunnos Langattomien laitteiden matematiikka 1

4.1 Yleistä z-muunnoksesta z-muunnos on diskreetin Fourier-muunnoksen (käs. myöh.) tapaan jonon muunnos. Se on on tärkeä apuväline digitaalitekniikassa erilaisten suotimien teoreettisessa tarkastelussa. Jono kuvataan kompleksimuuttujan kompleksiarvoiseksi funktioksi. Langattomien laitteiden matematiikka 1

Langattomien laitteiden matematiikka 1 z-muunnoksella pystytään Laplace- muunnoksen tapaan analysoimaan systeemin ominaisuuksia. z-muunnos on itse asiassa kompleksi-muuttujan potenssisarja, ns. Laurent-sarja. Langattomien laitteiden matematiikka 1

Langattomien laitteiden matematiikka 1 Aiemmin olleen yleisen sarjateorian perusteella tiedetään, että potenssisarja ei välttämättä suppene kaikkialla, vaan tietyllä rajatulla alueella, jota sanottiin suppenemisalueeksi. Sama ominaisuus pätee myös z-muun-nokselle. Langattomien laitteiden matematiikka 1

Langattomien laitteiden matematiikka 1 Lähes kaikki reaalisia potenssisarjoja koskevat tulokset ovat voimassa myös kompleksitermisille sarjoille! Langattomien laitteiden matematiikka 1

Langattomien laitteiden matematiikka 1 4.2 Määritelmä Olkoon x : Z  K diskreetti funktio eli lukujono. Sanotaan, että jono x = x (n) = x[n] on kausaalinen, jos x (n) = 0, kun n < 0. Määritellään seuraavaksi yksipuolinen ja kaksipuolinen z-muunnos. Langattomien laitteiden matematiikka 1

Langattomien laitteiden matematiikka 1 Diskreetin funktion x yksi- ja kaksipuolinen z - muunnos määritellään asettamalla Langattomien laitteiden matematiikka 1

Langattomien laitteiden matematiikka 1 Esimerkki 1. Määritä pulssin x(-2) = x(2) = 1, x(-1) = x(1) = 2, x(0) =3, x(n) = 0 yksi- ja kaksipuolinen z-muunnos. Langattomien laitteiden matematiikka 1

Langattomien laitteiden matematiikka 1 Yksipuolista z-muunnosta voidaan pitää Laplace-muunnoksen diskreettinä vastineena. Laplace-muunnoksen avulla voidaan ratkaista integraali-ja differentiaaliyhtälöitä ja z-muunnoksella differenssiyhtälöitä. Langattomien laitteiden matematiikka 1

Langattomien laitteiden matematiikka 1 Huom.1. Mikäli jono on kausaalinen, niin yksi-ja kaksipuolinen muunnos ovat samat. Yleisessä tapauksessa ei näin ole. Huom.2. Jos ei toisin mainita, niin z - muunnoksella tarkoitetaan muunnosta (z1). Langattomien laitteiden matematiikka 1

Langattomien laitteiden matematiikka 1 Huom.3. Kausaalisuus voidaan ilmaista myös toteamalla, että jonot ovat muotoa u(n) x(n) missä u(n) on yksikköaskelfunktio. Langattomien laitteiden matematiikka 1

Langattomien laitteiden matematiikka 1 Esimerkki 2. Määritetään yksikköaskelfunktion z-muunnos. Esimerkki 3. Eksponentiaalisen jonon z-muunnos. Langattomien laitteiden matematiikka 1

Langattomien laitteiden matematiikka 1 Esimerkki 4. Määritä funktion x(n) = an u(n) cos( n) z- muunnos. Langattomien laitteiden matematiikka 1

4.3 Z-muunnoksen ominaisuudet Lineaarisuus 1) Z (f + g) = Z (f ) + Z(g) 2) Z (kf ) = k Z(f ) Huomataan, että ylläolevat ominaisuudet ovat summien ja integraalien käsittelystä tuttuja. Langattomien laitteiden matematiikka 1

Langattomien laitteiden matematiikka 1 Siirtolauseet Aikaistus (i > 0) Seuraavat erikoistapaukset helpottavat ymmärtämistä: Langattomien laitteiden matematiikka 1

Langattomien laitteiden matematiikka 1 Viive Vaimennus Langattomien laitteiden matematiikka 1

Langattomien laitteiden matematiikka 1 4.4 Käänteismuunnos Itse asiassa z-muunnoksen käänteismuunnos on kompleksinen viivaintegraali. Sen johtaminen vaatii melko syvällisiä tietoja residylaskennasta, jota insinöörin ei tässä vaiheessa tarvitse tietää. Seuraavassa esitetään vain merkintä ja eräitä epäsuoria keinoja käänteismuunnoksen määrittämiseksi. Langattomien laitteiden matematiikka 1

Langattomien laitteiden matematiikka 1 Merkintä: Z -1{X (z)} = x (n) Esitetään kaksi erilaista menettelytapaa: osamurtomenetelmä ja potenssi-sarjakehitelmä. Langattomien laitteiden matematiikka 1

Langattomien laitteiden matematiikka 1 Osamurtomenetelmä Esimerkki 5. Määritetään käänteismuuntamalla alkuperäinen jono muunnoksesta Langattomien laitteiden matematiikka 1

Langattomien laitteiden matematiikka 1 Esimerkki 6. Määritetään muunnoksen X (z) käänteismuunnos, kun Langattomien laitteiden matematiikka 1

Potenssisarjamenetelmä Sarjateoriaa voidaan hyödyntää myös käänteismuunnoksen määrittämisessä. Esimerkki 7. Määritetään se kausaalinen jono, jonka z - muunnos on Langattomien laitteiden matematiikka 1

Langattomien laitteiden matematiikka 1 Etsitty jono saadaan siis sarjan kertoimista. Potenssisarjamenetelmän etuna on se, että muunnoksen ei välttämättä tarvitse olla rationaalifunktio. Langattomien laitteiden matematiikka 1

4.5 Differenssiyhtälöt ja z-muunnos Differenssiyhtälöt ovat differentiaali-yhtälöiden diskreetti vastine. Nyt tutustutaan esimerkinomaisesti li-neaarisiin vakiokertoimisiin differens-siyhtälöihin. Differenssiyhtälöitä käytetään digitaalisten systeemien mallintamisessa. Langattomien laitteiden matematiikka 1

Langattomien laitteiden matematiikka 1 Esimerkki 22.35 oppikirja. Esimerkki 22.36 oppikirja. Seuraavassa asiaa tarkastellaan laajemmin esimerkkien avulla sovellusnäkökulmasta. Langattomien laitteiden matematiikka 1

Langattomien laitteiden matematiikka 1 Esimerkki 8. Tarkastellaan erästä suodatinta. Systeemin differenssiyhtälö on y(k ) - y(k - 1) = x(k) Määritä systeemin vaste y(k), kun heräte on x(k) = u(k) ja jonot ovat kausaalisia. Langattomien laitteiden matematiikka 1

Langattomien laitteiden matematiikka 1 Esimerkki 9. Olettaen jonot kausaalisiksi, määritä differenssiyhtälön 2y(k + 2) + 10y(k + 1) + y(k) = 3 ratkaisuista se, joka toteuttaa alkuehdot y(0) = 1 ja y(1)= -1. Langattomien laitteiden matematiikka 1

Langattomien laitteiden matematiikka 1 Esimerkki 10. Olkoon seuraavaa diskreettiä lineaarista systeemiä kuvaava differenssiyhtälö Määritä systeemin siirtofunktio. Langattomien laitteiden matematiikka 1

Langattomien laitteiden matematiikka 1 Esimerkki 11. Tarkastellaan FIR-suodinta, jota voidaan kuvata differenssiyhtälöllä y[n] = 6x[n] - 5x[n - 1]+x[n - 2]. Määritä systeemin siirtofunktio sekä nollat ja navat. Langattomien laitteiden matematiikka 1