Diabeetikoiden hoitotyytyväisyys Suomessa

Taustaa •Kansallisen diabetesohjelman, Dehkon, yhtenä tavoitteena on, että diabeetikot hallitsevat omahoidon, ja että he ovat tyytyväisiä hoitoonsa •Hoitotyytyväisyyttä voidaan tarkastella eri näkökulmista: tarkastelun kohteena voivat olla mm. yleinen tyytyväisyys, tyytyväisyys hoidon osa-alueisiin, kuten teknisiin taitoihin, hoidon jatkuvuuteen ja hoidon ihmisläheisyyteen tai tyytyväisyys hoidon tuloksiin. Lähde: Diabeetikoiden hoitotyytyväisyys Suomessa. Partanen 2003

Hoitotyytyväisyys-tutkimus •Toteutettiin yhdessä Diabeetikoiden hoitotasapaino 2000 –tutkimuksen kanssa •Aineisto kerättiin kahdessa osassa: Ensimmäisessä vaiheessa annettiin kirjallinen kysely hoitotasapaino tutkimukseen osallistuneille tutkittaville. Toisessa vaiheessa osaa (n=100) tutkittavista haastateltiin puhelinhaastatteluna. Lähde: Diabeetikoiden hoitotyytyväisyys Suomessa. Partanen 2003

Kyselytutkimuksen tulokset •Vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin, useimmilla oli jokin osa-alue, johon oli tyytymätön •Tuloksia tarkasteltiin taustamuuttujien valossa: –sukupuolten välillä ei ollut merkittävää eroa –Tyypin 2 diabeetikot olivat tyytyväisempiä lähes kaikilla osa-alueilla, samoin kuin hyvässä hoitotasapainossa (HbA1c < 7,5%) olevat ja vasta vähän aikaa sairastaneet diabeetikot –Kaikkein tyytymättömimpiä oltiin ravitsemusterapeutin ja jalkojenhoitajan palveluihin, pääasiassa siksi, että näitä palveluja ei hoitopaikassa ole tarjolla Lähde: Diabeetikoiden hoitotyytyväisyys Suomessa. Partanen 2003

Haastattelututkimuksen tulokset •Haastateltaviksi pyrittiin saamaan kyselyn perusteella tyytymättömiksi osoittautuneet vastaajat •Haastattelujen perusteella keskeisesti hoitotyytyväisyyteen vaikuttavat hoitosuhteen vuorovaikutukseen liittyvät tekijät •Muita tekijöitä ovat hoidonohjaus, tiedon saannin riittävyys, hyvä kohtelu, yksilöllisyys, hoitohenkilökunnan ammattitaito ja vastaanottoaikojen joustavuus Lähde: Diabeetikoiden hoitotyytyväisyys Suomessa. Partanen 2003

Yhteenveto tuloksista •Enemmän aikaa vuorovaikutukselle •Eroon turhista rutiineista •Diabeetikko mukaan oman hoitonsa ja ohjauksensa suunnitteluun ja tavoitteiden asetteluun •Diabeetikon yksilöllisyys tunnustettava ja otettava huomioon •Diabetestiimien (johon myös diabeetikko kuuluu) moniammatillista koulutusta kehitettävä Lähde: Diabeetikoiden hoitotyytyväisyys Suomessa. Partanen 2003

Lähde: Diabeetikoiden hoitotyytyväisyys Suomessa. Partanen T-M. DEHKO-raportti 2003:3