Kuvio: Palvelujen toteuttaminen sekä koordinaatio- ja järjestämisvastuu eri väestöpohjilla Palvelun tuottamisen vastuu? Järjestämis- ja koordinointivastuu? Palvelun tarve / mikä olisi optimaalinen väestöpohja ? Mitä palveluja ? Valtakunnallinen taso; valtio? Erityisen vaativat kuntoutuspalv. Hyvin harvoin/vähän tarvittavat erityispalvelut 1 miljoona - 5,5 miljoonan väestöpohja Maakunta/aluetaso;kuntayht./muu toimiel. Suuri kunta jo nyt. Vastuu alueellisesta kokonais- koordinaatiosta? Vaativat kuntoutuspalvelut harvoin tarvittavat palv. Erityispalveluja 300 000 - 1 miljoonan väestöpohja Seututaso; seudullinen kuntayht. /muu toimielin Suuri kunta. Vastuu seudull.kokokonaiskoord. Kuntouttavat palvelut Erityisosaamista edellyttävät palvelut 50 000 -100 00 - 300 000 väestöpohja Ks.lista palveluista, jotka voitaisiin tuottaa kunnan toimesta ja mitkä seudun/alueen toimesta (raportin sivulla 19-20) erilaiset palvelut vaativat erilaisen väestöpohjan (kriisipalvelut, perhetyö, turvakoti, lapsen seks.hyväksikäyttöepäily, lapsen huoltolausunnot jne.) MUISTA, että lapsen lähialue - väestöpohja voi olla eri kuin palvelujen tuottamisen vaatima väestöpohja ! - ”lapsen väestöpohja” erilaisille palveluille (erityispalvelujen saatavuudenkin oslta varmaan maksimissaan 200-300 km) - ”palvelun tuottamisen vaatima vähimmäisväestöpohja” voi olla joidenkin erityispalvelujen osalta ”lapsen väestöpohjaa” huomattavasti suurempi. Tällöin palvelun tuottajan on huolehdittava sen lisäksi, että erityispalvelujenkin saatavuus on kustannustehokasta, laadukasta, mutta myös siitä, että tämän ”palveluntuottamisen väestöpohjan” eli maantieteellisen alueen sisällä palvelut on ”lapselle sopivalta väestöalueelta” saatavissa” Kunta/peruspiiritaso Vastuu palv.kokonaiskoord. Perhekeskus tms. yksiköt Perus- ja lähipalvelut - 20 000 väestöpohja Taajama/kylätaso; kunta Lähiyhteisön taso: varhaisen tuen perus- ja lähipalvelut, lähiaikuisten toiminta alle 5000 asukasta Kotiin viedyt palvelut lähiympäristön tuki Sirkka Rousu 14.12.2005

Valtakunnalliset palvelut TK- palvelut Päihdehuolto 1.12.2005 Kuntaliiton valtuusto Eräät erityisryhmien erityispalvelut ja erityistason sairaalahoito 700.000- 1.800.000 50.000- - 20.000 -560.000 (Helsinki) Erityistason erikoissairaanhoito Tutkimustoiminta Lääkärikoulutus Valmiustoiminnot Perustason erikoissairaanhoito Sosiaalipäivystys Lastensuojelu Kehitysvammaisten palvelut Lähipalvelut TK- palvelut Päihdehuolto Vanhustenhuolto Lastenpäivähoito Sosiaalityö Sirkka Rousu 14.12.2005

Peruskuntamalli Sosiaali- ja terveydenhuolto Järjestämisvastuu Peruskunta vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta nykyisessä laajuudessa Valtion ja kuntien välinen työnjako voidaan kuitenkin tarkistaa Järjestämisvastuu edellyttää kuitenkin vähintään 20.000-30.000 asukkaan väestöpohjan Peruskunta voi siirtää järjestämisvastuun vähintään 20.000-30.000 asukkaan peruspalvelupiirin tehtäväksi Yliopistolliset sairaanhoitopiireillä on järjestämisvastuu eräistä valtakunnallisesti tuotettavista palveluista Sirkka Rousu 14.12.2005

Palvelutuotanto Sosiaali- ja terveydenhuolto Palvelujen tuotanto järjestetään monipuolisen ja joustavan palveluverkoston puitteessa Jolloin hyödytetään: Nykyisiä palvelurakenteita ja verkostoja Järjestöjen ja yksityisten palveluja Kilpailua Vaiheittainen ja joustava prosessi uuteen palvelurakenteeseen Tuotanto organisoidaan palvelujen tarpeen edellyttämiin väestöpohjiin Sirkka Rousu 14.12.2005

Lähipalvelut Järjestetään ja tuotetaan yleensä peruskunnassa (tai peruspalvelupiirissä) Suurin osa seuraavista palveluista: Terveyskeskustoiminta Vanhusten hoiva- ja hoitopalvelut Sosiaalityö (palvelutarpeen arviointi, suunnitelmaan perustuvat perus- ja lähipalvelut) Lasten päivähoito Päihdehuolto Vammaisten palvelut Sirkka Rousu 14.12.2005

Seudulliset tai alueelliset palvelut Väestöpohja yli 50.000 Erikoissairaanhoito Lastensuojelu Sosiaalipäivystys Erityistason päihdehuolto Kehitysvammaisten palvelut Vammaispalvelujen erityspalvelut Ympäristöterveydenhuolto Eläinlääkintähuolto Sirkka Rousu 14.12.2005

Kuvio 1. Lapsen asiakasprosessi, arviointi ja vastuutyöntekijä seudullisessa / alueellisessa palvelujärjestelmässä Lapsi ei ole lsl- asiakas I Lapsi on lastensuojelun tuen ja palvelujen tarpeessa; asiakkaana II III IV V Huolen tunnistaminen Alkutilanteen monipuolinen arviointi Sijoituksen päättyminen ja jälkihuolto Hoito-ja palvelu suunnitelma, avoh. tukitoimet, arviointi Sijoitustarve, suunnitelma, toteutus, arviointi Työparin arviointi tai SAS-moniamm.tiimi: lapsi tarvitsee ls.palveluja perheen sos.tt.vastaa Työparin arviointi tai moniammatillinen SASarviointi SAS-moniamm.tiimi, perheen sos.tt. vastaa Lapsikoht moniamm.tiimi, lapsen sos.tt vastaa lapsikoht moniamm.tiimi, lapsen sos.tt vastaa Lapsikohtainen konsultaatio, työyhteisökohtainen konsultaatio, SAS-tiimin konsultaatio I vaiheen moniamm.tiimi: kuka tahansa väestöalueen ammattilainen voi ottaa huolen esille II alkutilanteen moniamm.tiimi: väestöalueen sos.tt vastaa alkutilanteen monip.arvioinnista III lapsen tarvitsemien avoh.tukitoimien suunnit.,toteuttamisesta ja arvioinnista samoin IV-V viimeistään sijoitusvaiheessa; lapsikohtainen moniamm.tiimi, lapsen sostt.vastaa Lisäykset raportin s. 23 ja tähän kuvioon Kun lapsi ei ole ls.asiakas, huolen arviointi - Luonnollisesti kun on tarkoituksenmukaista, voidaan lapsen tilanteen herättämää huolta ja varhaisen tuen järjestämistä, käsitellä myös esimerkiksi vain työparin kanssa ilman moniammatillista arviointia – kaikki tilanteet eivät aina vaadi välttämättä moniammatillista käsittelyä Kun lapsen tilanne herättää nimenomaan lastensuojelullista huolta - sosiaalityöntekijä harkitsee työparin kanssa milloin lapsen tilanteen alkuarviointi vaatii moniammatillista arviointia ja milloin ei (useimmiten kyllä), sosiaalityöntekijä arvioi myös aina tarvitseeko lapsi tukea välittömästi. Jos lapsi ei ole välittömien tukitoimien tarpeessa, toteutetaan lapsen alkutilanteen arviointi sovitulla ajanjaksolla ja tavalla. Tehostettua varhaista tukea lapselle, kotiin, vanhemmille lapsen luonnollisissa elin- oloissa - informaatio, neuvontaa - perhepalveluja, perhetyö - vertaistukea - yhteisön tukea - oppilashuoltoa - tehostettu tuki: pv.hoito, neuvola jne.. Alkutilanteen arviointiin liittyvät tutkimukset ja selvitykset, - lapsen ja perheen neuvonta - lähipalvelut - tehostetut peruspalvelut - välittömät kriisipalvelut (jos lapsi vaarassa tai kiireellisen hoidon tarpeessa, heti) Kuntouttava tuki ja palvelut lapselle ja häntä hoitaville (perhehoitaja, sukulaishoitaja, lastenkoti …) - lapsen jälkihuoltoon liitt.tuki ja lähi-ihmisten tuki Kuntouttava tuki ja palvelut lapselle ja perheelle - tehostettu tuki biol. perheelle jos lapsi päädytään sijoittamaan Sirkka Rousu 14.12.2005

Mistä lapset, nuoret ja perheet näyttävät hyötyvän? varhaisesta tuesta (esimerkiksi neuvolan kotikäynneistä, päivähoidon kotikäynneistä, vauvaperhetyöstä, erilaisesta toiminnallisesta perhetyöstä, ryhmässä erilaisten taitojen, tunteiden ja aistien harjaannuttamisesta, vertaistoiminnasta) > normaalisuus, osallisuus, toiminnallisuus - työtavoissa tehokkaasta tuesta oppimis- ja koulunkäynti vaikeuksissa, oppilashuollon toimivuudesta, eheytetystä koulupäivästä (Rintanen 2001, Pulkkinen&Launonen 2005) tehokkaasta avohuollon lastensuojelusta, lasten- ja nuorisopsykiatriasta sekä päihdepalveluista silloin kun lapsen ja nuoren ongelmat eivät vielä ole ehtineet monimutkaistua, kasaantua, kroonistua Sirkka Rousu 14.12.2005

… hyötyvän? lapset huomioivista tehokkaista aikuisten päihde- ja mielenterveyspalveluista lapsen pysyvästä kiinnittymisen mahdollisuudesta häntä hoitaviin, mieluiten perheeseen (ei seilausta kodin ja eri paikkojen välillä, adoption mahdollisuudesta, perhehoidosta) lapsen ja perheen tarpeiden mukaan räätälöidystä palveluohjauksesta Lapsi ja vanhemmat odottavat kuulluksi tulemista, osallisuutta, ”että juuri minä olen arvokas”. Edellä oleva tiivistys ei liene tuottanut juuri kenellekään yllätyksiä? Kun siis on jo tietoa tehokkaista menetelmistä, siis siitä mistä lapsi ja perhe erityisesti hyötyvät ja mikä myös kustannusten näkökulmasta olisi erityisen perusteltua toimintaa - niin miksi tämä tieto ei ohjaa toimintaamme? Sirkka Rousu 14.12.2005