YHTEISMETSÄ kolhoosi vai vaivaton mahdollisuus TALLINNA 19.4.2007 Helinä Sairanen MO-liitto Järvi-Suomi

YHTEISOMISTUSMUODOT Kuolinpesä Yhtymä Osakeyhtiö/muu yhteisö Yhteismetsä

NYKYISET YHTEISMETSÄT SUOMESSA Noin 140 toiminnassa olevaa 18 000 osakasta Osakasmäärä/yhteismetsä 2 – 6 000 Pinta-alat vaihtelevat 20 – 85 000 ha Yht. 500 000 ha, 3,5% yksityismetsien alasta Suomessa

MIKÄ ON YHTEISMETSÄ? Oikeudellinen luonne Yksityismaata, kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue. Yhteismetsän osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat =>OSAKASKUTA Osakkuus kiinteistöjen kautta. Osakaskunta ei omista yhteismetsän aluetta, vain hoitaa ja hallinnoi sitä osakkaiden puolesta Osakaskunta on oikeushenkilö, kantaa ja vastaa. Osakkaat eivät vastuussa sitoumuksista

YHTEISMETSÄN TARKOITUS Tarkoituksena on ensisijaisesti harjoittaa kestävää metsätaloutta, YML 1§ Aluetta voidaan käyttää muuhunkin toimintaan, jos se on tarkoituksenmukaista (osakaskunnan kokous päättä mm. tästä) YML 2 §

YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN Ennen ryhtymistä osakkaiden käytävä läpi yhteismetsän tarkoitus ja toiminta. Samalla aloitetaan ohjesäännön valmistelu Vähintään 2 metsänomistajaa. Kirjallinen sopimus, perustamissopimus. Sen tulee sisältää ehdotus ohjesäännöksi Haetaan kiinteistötoimitusta (se joka luovuttaa aluetta yhteismetsän muodostamiseksi, voi hakea toimitusta kotipaikkakunnan maanmittaustoimistosta )

LISÄÄ PERUSTAMISESTA Yhteismetsään luovutettavien kiinteistöjen rasiteoikeudet ja osuudet yhteisiin alueisiin eivät voi siirtyä kiinteistön mukana yhteismetsään. Ne jäävät osakaskiinteistölle. (esim. haamukiinteistö) Yhteismetsä perustetaan muodostamistoimituksessa, KML 10 luku (Maanmittaustoimitus) Pidetään ensimmäinen kokous, metsäkeskus kutsuu koolle. Hyväksytään ohjesääntö, metsäkeskus vahvistaa sen Laaditaan metsäsuunnitelma

OSUUKSIEN SUURUUDEN MÄÄRITTÄMINEN Tilusten arviointi joko jyvitysarvo- tai kokonaisarvoperiaatteella (tästä voidaan kirjata ehto perustamissopimukseen) Myös muut, kuin metsätalouden arvot huomioon (rannat, sora, rakennuspaikat ym.) Lähtökohtana ja ehtona on ,ettei minkään kiinteistön omistajan varallisuusasema yhteismetsän perustamisen jälkeen huonone. Ei loukata kenenkään oikeutta

KUSTANNUKSET YHTEISMETSÄN PERUSTAMISESTA Maanmittaustoimitus on maksuton Tila-arviota, sopimuksia ja ohjesäännön laatimista ei ole tulkittu maksuttomiksi palveluiksi Yhteismetsään liittymistä osuuksia vastaan ei ole katsottu kiinteän omaisuuden luovutukseksi, joten varainsiirtoveroa eikä luovutusvoiton veroa mene tämänhetkisen tulkinnan mukaan (1/2007) Tasingeista tms. tili ja rahakorvauksista tod.näk. menee Metsävähennyspohja siirtyy osakaskunnalle Todennäköisesti teiden ja ojien poistoja voidaan jatka Metsäsuunnitelman laatiminen maksullinen palvelu

YHTEISMETSÄN TOIMINTA Metsäsuunnitelma pakollinen Toimielimenä hoitokunta ja/tai toimitsija/t Osakaskunnan kokous on yhteismetsän korkein päättävä elin Päätöksenteossa 10%:n äänikatto Metsästys- ja kalastusoikeuksista syytä sopia ja päättää selkeästi Kirjanpito ja tilinpäätös poikkeavat muista yhteisöistä

YHTEISMETSÄ VERRATTUNA MUUHUN YKSITYISMAAHAN Samat Kemera-edut, kunhan vähintään puolet osuuksista yksityisillä Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen, yhteisetuus, joten yhteisöverokanta 26% Metsävähennysoikeus, menovaraus ja muut yksityisten metsänomistajien veroedut

MUUTA HUOMIOITAVAA Ohjesääntöön voidaan kirjata luovutusrajoitus, YML 17§. Tiettyä osuuslukua pienempää yhteismetsäosuutta ei saa erikseen luovuttaa, jollei saajana ole osakaskunta tai toinen yhteismetsän osakas. Rajoitus on osakaskiinteistökohtainen Yhteismetsäosuuden etuosto-oikeus YML 18§ Ohjesäännössä voidaan määrätä, että osakaskunnalla on etuosto-oikeus erikseen myytyyn yhteismetsäosuuteen kaupassa sovituin ehdoin Yhteismetsällä voi olla kahdenlaista maata; yhteismetsän alue, joka on osakaskiinteistöihin kuuluva yhteisalue TAI osakaskunnan omistamat alueet

KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI Mo ja 3 aikuista perillistä, metsää 45ha 200km perheen asuinpaikasta. Kaikki saavat toimeentulonsa muualta, kuin metsätaloudesta. Kenelläkään ei ole ennestään metsäomaisuutta. Jako halutaan tehdä tasapuolisesti, on pientä pelkoa tulevista riitaisuuksista Sisarosuuksien rahallinen arvo koetaan vaikeaksi. Kukaan ei ole kovin halukas sijoittamaan rahaa sisarosuuksiin, ellei saa niitä halvalla. Kaikilla jonkinlaista kiinnostusta vanhaan kotipitäjään, sekä maanomistukseen (metsästys, kalastus harrastuksena osalla)

JATKOA ESIMERKKIIN Tilan lohkominen voisi onnistua, mutta se ei ole mielekästä. Yhtymänäkin voitaisiin jatkaa, mutta ketään ei kiinnosta ryhtyä asianhoitajaksi YHTEISMETSÄN PERUSTAMISVAIHTOEHTOJA: Elinaikainen liittyminen yhteismetsään ja osuuksien jako tien jälkeläisille (reksiteritila+yhteismetsäosuus kullekin) Elinaikainen liittyminen yhteismetsään ja jälkeläiset päättävät aikanaan, jaetaanko osuudet ja miten (esteenä voi olla luovutusrajoitus ohjesäännössä pirstomisen estämiseksi)

JA VIELÄ JATKUU ESIMERKKI 3. Ei tehdä nyt mitään, mutta kp. tai yhtymä liittyy aikanaan yhteismetsään ja osuudet jaetaan osakkaille. Etukäteen ei kuitenkaan voi tietää, haluaako mikään yhteismetsä tuolloin ottaa uutta osakasta ja huom. mahd. luovutusrajoitus 4. Perustetaan uusi yhteismetsä. Periaatteessa mahdollista kaikissa em. tilanteissa ,mutta edellyttää käytännössä suurempaa metsäaluetta. 45ha ei riitä.

YHTEENVETO VAIHTOEHDOISTA KAUPPA; Yhteismetsä ostaa normaalilla kaupalla lisämaata. Se joko liitetään yhteismetsän metsämaahan tai jätetään erilliseksi kiinteistöksi osakaskunnan omistukseen. LIITTYMINEN; Maanomistaja ja osakaskunta sopivat maan liittämisestä yhteismetsään. Maanomistaja ei saa vastikkeeksi rahaan, vaan yhteismetsäosuuksia MUODOSTETAAN UUSI YHTEISMETSÄ