Suprajohteet.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kehäantennit Looppi, silmukka
Advertisements

Lämpötila.
kvanttimekaniikka aalto vai hiukkanen Mikko Rahikka 2004
Metallien reaktiot.
BIOCLEANER Mullistava jäteveden puhdistusmenetelmä.
Compact Muon Solenoid.  Lieriön muotoinen  Pituus 21m, halkaisija 15m, korkeus 15m  Painaa tonnia.
Korroosiomaalauksen perusteet
4. Runsasseosteiset austeniittiset teräslajit
tarinaa virrasta ja jännitteestä
Aineen rakenteen standardimalli
25. Sähkövaraus Atomin rakenne on sähköisesti neutraali.
Mesoskooppinen Josephsonin ilmiö
Niko Johansson ja Ville Paasonen

2 SÄTEILYÄ JA AINETTA KUVATAAN USEILLA MALLEILLA
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Eetu-Pekka Heikkinen, yliopisto-opettaja Prosessimetallurgi(n)a Oulun yliopistossa P i e t a r i B r a h e n R o.
Fysiikka2 Jouko Teeriaho syksy 2004.
Virtapiiri.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
tarinaa virrasta ja jännitteestä
Tiedeopiskelu CERNissä. Ohjelman tavoite  Kiinnostuksen herättäminen fysiikkaan kansainvälisen huippututkimuksen avulla Kehittää modernin fysiikan opetusta.
2.1 Sähkömagneettinen induktio
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 3.SÄHKÖMAGNETIIKAN RAJAPINTAEHDOT.
Metallien historiaa.
Aineen rakenne.
SÄHKÖVARAUS Sähkövaraus on aineen perusominaisuus, joka ilmenee voimavaikutuksina. Protonin ja elektronin varaukset kumoavat toistensa vaikutuksen ne.
Ilmakehä suojaa elämää
SATE2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA
Tino Seilonen ja Vili-Petteri Salomaa
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Suprajohtavuus Antti Leino & Matias Knuuti.
Lämmönsiirtyminen Lämpö siirtyy aina korkeammasta lämpötilasta matalampaan.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
Avain Fysiikka 3 | Luku 1 Magneetissa on kaksi napaa, N-napa ja S-napa. Magneetin erinimiset navat vetävät toisiaan puoleensa ja samannimiset navat hylkivät.
Luku2, Alkuaineita ja yhdisteitä
29. Jännite on pariston kyky tuottaa sähkövirtaa
Tiivistelmä 5. Sähkömagneettinen induktio
Sp2-HYBRIDISAATIO.
by Amanda Auvinen & Santeri Neuvonen
Fuusioenergia Elina Kallijärvi LV15J Jaakko Köykkä 15IBB
SUPERSYMMETRIA SUSY.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Jaksollinen järjestelmä
5 Lämpö ja energian siirtyminen
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
1 Termodynaaminen systeemi
Tiivistelmä 5. Alkuaineet
28. Sähkölaitteet tarvitsevat sähkövirtaa toimiakseen
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
Kemialliset yhdisteet
Jatkojalostaihioiden valaminen / seostaminen, karkaisu, päästäminen
Jatkojalostaihioiden valaminen / seostaminen, karkaisu, päästäminen
LÄMPÖ Miksi tiskivesi tuntuu kädessä lämpöiseltä?
II ATOMIN RAKENNE JA JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
Kiteiset ja amorfiset aineet
1.3 Ohmin laki ja resistanssi
2. VASTUKSET Ohmin laki ja resistanssi Vastusten sarjaan kytkentä
Hydrokopteri Fysiikan ilmiö teknisen käsityön aihepiirinä luokka
Tehtävä 74 Miten eroavat toisistaan ionihilan ja poolisen molekyylihilan a. rakenneyksiköt b. hilaa koossa pitävät voimat c. sulamispisteet
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
4 Resistanssiin vaikuttavat tekijät
perushiukkasia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia kuvaava teoria
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Sähkövirta I ja virtatiheys J
Maxwellin yhtälöt integraalimuodossa
Faradayn laki Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän voimakkuutta E ei voi esittää skalaaripotentiaalin.
Staattinen magneettikenttä
Induktanssin määrittäminen
Esityksen transkriptio:

Suprajohteet

Mitä suprajohtavuus tarkoittaa? metalli Supra-johde suprajohteella: ei ole sähköistä vastusta eli resistiivisyys on nolla magneettikenttä ei tunkeudu materiaaliin (Meissner-ilmiö) tai se kulkee kappaleessa vuoputkia pitkin sen ollessa suprajohtavassa tilassa

Suprajohtava tila suprajohteelle tyypillisiä raja-arvoja kriittinen lämpötila kriittinen magneettikenttä kriittinen virta → näiden kullekin aineelle tyypillisten arvojen alapuolella aine on suprajohtavassa tilassa

Quench = karkaisu, training = opetus Kun virta, kenttä tai lämpötila ylittää suprajohteen kriittisen arvon tapahtuu quench eli normaalitilaan palautuminen, jolloin esimerkiksi metalli muuttuu tavalliseksi resistiiviseksi johteeksi → kuumenee voidaan käyttää myös hyödyksi: esim. Cernissä suprajohteet karkaistaan suurella virralla ja jäähdytetään, useita kertoja, jolloin suprajohteen virran kestävyys paranee

Mitä ovat suprajohteet? neljäsosa alkuaineista muuttuu lähellä absoluuttista nollapistettä (-273 C) suprajohtaviksi suprajohtavia yhdisteitä tunnetaan tuhansia ja ne voidaan jakaa: perinteisiin matalan lämpötilan suprajohteisiin korkean lämpötilan suprajohteisiin käytetyin ja halvin suprajohde on niobi-titaani

Suprajohtavista materiaaleista metallit, metalliyhdisteet, keraamiset aineet sekä muut yhdisteet niobiyhdisteet ovat käytetyimpiä, koska ne kestävät korkeita magneettikenttiä ja sähkövirtoja esim. niobi-titaani ja niobi-sinkki monet suprajohteet ovat vuorostaan kelvottomia, koska quentch tapahtuu pienestäkin magneettisesta häiriöstä korkean lämpötilan suprajohteiden käyttö on ongelmallista, koska ne ovat monimutkaisia ja hauraita keraamisia yhdisteitä

Suprajohteista tarkemmin suprajohteet voidaan myös jakaa: tyypin 1 tyypin 2 suprajohteisiin tyypin 1 suprajohteisiin magneettikenttä ei tunkeudu tyypin 2 suprajohteisiin suuri magneettikenttä tunkeutuu pienistä ”rei’istä” eli suprajohteeseen muodostuu vortekseja

Suprajohtavuuden teoriaa yleisesti hyväksyttyä teoriaa ei vielä ole BCS-teoria selittää matalan lämpötilan suprajohteiden käyttäytymistä Alpo Kallion kehittelemä uusi, SFS-teoria korkean lämpötilan suprajohteille (Oulun yliopisto): Teoria perustuu fermionien (h+) ja niistä pariutumalla muodostuneiden bosonien (B++) väliseen kemialliseen tasapainoon.

Miksi resistanssia ei ole suprajohteilla? Miksi resistanssia ylipäätänsä on? johtimessa kulkevat vapaat elektronit törmäävät johtimen hilan atomeihin tai sen epäpuhtauksiin → elektronit siroavat lämpöliikkeen voimistuminen aiheuttaa hilan atomien värähtelyn voimistumista → elektroneita siroaa enemmän →resistanssi voimistuu

Erilaisia hiloja

BCS-teoriasta BCS-teorian mukaan elektronit muodostavat suprajohtavassa aineessa ns. Cooperin pareja Cooperin parit kulkeva hilassa ilman vastusta = ei resistanssia ns. kumikalvo-ajatusmalli selittää Cooperin parien muodostumisen

Suprajohteiden sovellukset

Magneettisovelluksia Magneetti sovelluksia tullaan käyttämään myös CERNin uudessa kiihdyttimessä, sekä myös levitaatiojunissa ja fuusiomagneeteissa.

Levitaatiojuna Levitaatiojuna on nopeampi, saasteettomampi, meluttomampi ja kevyempi kuin normaali kiskoilla kulkeva juna. Suprajohteet asennetaan vaunuihin ja raiteisiin, joten kitka on todella pieni Levitaatiojunaa on jo suunniteltu Tokio- Osaka välille

Fuusiomagneetti Suprajohteita käytetään fuusioreaktoreissa kuuman plasman koossa pitämiseen

Hiukkasfysiikan sovellukset CERNin vuonna 2006 valmistuvassa kiihdyttimessä tullaan myös käyttämään suprajohteita. Dipoli- ja kvadropolimagneetit ohjaavat ja fokusoivat hiukkassuihkua Suprajohteita käyttämällä säästetään rahaa, tilaa ja energiaa

Magneettinen separointi Magnetoituvat hiukkaset voidaan erottaa toisistaan korkean magneettikentän avulla Jäteveden puhdistamiseen, punasolujen erottamiseen veriplasmasta, sekä yleiseen tutkimukseen

Suprajohtavuuden energiasovelluksia Jos sähkölinjat olisivat suprajohtavia, olisi energian säästö Suomessa jopa yhden ydinvoimalan kokonaistuoton verran, koska energiahukkaa ei tapahdu laisinkaan. Suprajohtavuuden sovelluksia on kehitelty, mm. moottoreihin, generaattoreihin ja muuntajiin

Levitaatioauto? Huoneenlämmössä toimiva suprajohde tuntuu kaukaiselta tavoitteelta. Mikäli sellainen yhdiste onnistutaan löytämään, on sillä todella mullistavia vaikutuksia. Muun muassa tieteiselokuvien lentävät autot tulisivat mahdollisiksi

Suprajohdemagneetit CERNissä

Kiihdytinputken rakenne

Kvadropolimagneetti

Dipolimagneetti

Dipolimagneetti tarkemmin

Kiitokset Kiitoksemme: Tapio Niinikoski CERN Tekijät: Antti Kiilakoski, Pekka Haimi, Tuomas Heikkilä ja Ilpo Tuikkala