Aluekeskusohjelma ja sen yhteydet osaamiskeskusohjelmaan Janne Antikainen erikoistutkija SM/AHO/AKO Multipolispäivät Oulu

Aluekeskuspolitiikalle on edelleen tarve •Kaupungeilla keskeinen rooli osaamis- ja innovaatiovetoisessa aluekehityksessä sekä Lissabonin strategian mukaisessa Euroopan kilpailukyvyn rakentamisessa. •Alueiden kehittyminen ja kilpailukyky riippuvat suuresti alueilla sijaitsevien yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostuksista, mutta kilpailukyky alkaa yhä enemmän perustua innovaatioiden ei-teknologisiin ominaisuuksiin. •Huipputeknologiaan perustuvan ja sitä hyödyntävän osaamisen lisäksi oleellista on myös sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen.

Painopisteet aluekeskusohjelmassa •elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen –elinkeino- ja erikoistumisstrategioiden yrityslähtöinen kehittäminen ja toimeenpano –elinkeinostrategioiden osaamisperustan vahvistaminen kärkinä osaamis- ja erikoistumisalat –vetovoimaisten toiminta- ja innovaatioympäristöjen alueellisesti ja kansallisesti vaikuttava kehittäminen sekä monipuolisten työmarkkinoiden kehittäminen –innovaatiotoiminnan seudullisen ja kansallisen rakenteen ja työkalujen uudistaminen ja uusien toimintamallien synnyttäminen •sosiaalisen pääoman kasvattaminen –julkisen ja yksityisen sektorin sekä eri hallinnontasojen toimijoiden kumppanuuteen perustuvan yhteistyön vahvistaminen

Kaupunkiverkkoa kehitetään kokonaisuutena, kansallinen taso vahvistuu verkostoilla Kaikissa maakunnissa vähintään yksi veturi, verkostot vahvoja myös alueiden ja maakuntien sisällä

3:n tyyppisiä verkostoja •tyypit (kaupunkitypologian perusteella) •teemat (innovaatio, hyvinvointipalvelut, koulutus, kulttuuri) •maantieteelliset verkostot ja käytävät (esim. 1+3 ja Hyvinkää-Tampere), Multipolis?

AKO-teemaverkostot HyvinvointiverkostoInnovaatioverkosto Aluekeskusohjelma AKOjen väliset muut verkostot Aluekeskukset Verkoston ohjausryhmä: STM, Stakes, Kuntaliitto, Sitra, KTM, SM, Suomen yrittäjät, Porin seutu, teemaryhmien vetäjät Kulttuuriverkosto Verkoston ohjausryhmä SM, KTM, Sitra, OPM, Tekes, Tekel, tiede- ja teknologianeuvosto, Seinäjoen teknologiakeskus Koulutusyhteis- työverkosto Verkoston yhteistyötahot: SM, OPM, Kuntaliitto Koordinointi: Porin AKO, Mukana: 30 AKO-aluetta. Vuosittainen tts, Budjetti 06: €: AKO 50%,alueet 50%. Toteutustapa: yhteishanke Koordinointi: Seinäjoen AKO, Mukana: 25 AKO-aluetta, vuosittainen TTS, Budjetti v.06: €: AKO 100, alueet 100, Sitra 100, OPM 50. Koordinointi: OPM, SM (info- koordinaatio), Kuntaliitto, Mukana: 21 AKO-aluetta, Toimintasuunnitelma muotou- tumassa, Rahoitus: AKO Koordinointi: opetushallitus, SM, Jyväskylä, Mukana: n. 23 AKO-aluetta, toimintasuunni- telma muotoutumassa, rahoitus: AKO/opetushallitus Verkoston yhteistyötahot: Opetushallitus, SM Tutkimus ja julkaisut: ensimmäinen julkaistu12.4. Yhteistyötapaamiset, seminaarit, kartoitukset, kokemusten vaihto, tiedonvaihto, hyvien käytäntöjen levittäminen, viestintä mm. www-sivut Pilotti 2: Lahden innovaatiosessiot Pilotti 1: Seinäjoen innovaatioseteli 3. Hyvinvoinnin edistäminen: Forssan seutu n. 10 seutua 2. Palveluiden järjestäminen: Porin ja Oulun AKOt 22 seutua → Julkaisu yhteistyössä Stakesin kanssa 1. Itsenäinen suoriutuminen: Joensuun seutu 15 seutua, työryhmätyö → Yhteinen hankekokonaisuus Teemaryhmät, yhteishanke: Yhteistyötapaamiset, kansalliset seminaarit, tiedonvaihto, viestintä mm. www-sivut, hyvien käytäntöjen levittäminen, tutkimuksen hyödyntäminen Yhteistyötapaamiset, kansalliset seminaarit, kokemusten ja tiedonvaihto, arviointi, benchmarking, viestintä hyvien käytäntöjen levittäminen, tutkimuksen hyödyntäminen, tavoitteena yhteishanke Teemoittaiset aluevastuut: Oulun eteläinen Saimaankaupunki Jyväskylän AKO, Kajaanin AKO, Kuopion AKO, Itä-Uudenmaan AKO Kartoitus nykytilasta: SM, OPM, elokuu 2006 Yhteistyötapaamiset, kansalliset seminaarit, tiedonvaihto, hyvien käytäntöjen levittäminen, olemassa olevan tutkimuksen hyödyntäminen

Kaupunkiverkko 2006 Aluekehityksessä trendit: hajakeskittyminen ja seutuistuminen (työssäkäyntialueet laajentuneet ja kaksisuuntaistuneet), Keskisuurten kaupunkiseutujen osaamis- ja elinkeinoperusta vahvistunut Kehityserot kaupunkiseutujen välillä kaventuneet

Eheyttävää vai eriyttävää politiikkaa? Merituulen koulu (Oulu) Luokkakuva 1970-luvulta opettaja: Olli Nenola. Lähde: Oulun kaupunki Lähde: Tievoksi 3/2004, 9 Lähde: Tievoksi 3/2004, 27 Lähde: Balettioppilaitos

Teesit kaupunkipolitiikkaan •Eriyttäminen edellyttää vahvaa kansallista koordinaatiota •Yhteiset haasteet – yksilöidyt ratkaisut •Lissabon lihaksi •Kehitä kovia tekijöitä – yhteenliimaa pehmeillä prosesseilla (luottamus ja luovuus) •Kansallisen tason paluu (kansalliset toimijat bottom-up prosessissa osa bottomia, ei uppia)- > tehtävänä kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen edellytysten vahvistaminen •Institutionalisoi verkostoja

KAUPUNKISEUDUN STRATEGIA  osaaminen  elinkeinoperusta  palvelut  saavutettavuus  toimintaympäristö  yritykset  julkinen sektori  kansalaisyhteiskunta  elinympäristö  fyysinen  kulttuurinen  sosiaalinen

KAUPUNKISEUDUN STRATEGIA  osaaminen  elinkeinoperusta  palvelut  saavutettavuus  toimintaympäristö  yritykset  julkinen sektori  kansalaisyhteiskunta  elinympäristö  fyysinen  kulttuurinen  sosiaalinen kunta- toimijat elinkeino- elämä oppi- laitokset tutkimus- yksiköt maakun- taliitot alue- hallinto jne. TOIMIJAT ja PROSESSIT

KAUPUNKISEUDUN STRATEGIA  osaaminen  elinkeinoperusta  palvelut  saavutettavuus  toimintaympäristö  yritykset  julkinen sektori  kansalaisyhteiskunta  elinympäristö  fyysinen  kulttuurinen  sosiaalinen kunta- toimijat elinkeino- elämä oppi- laitokset tutkimus- yksiköt maakun- taliitot alue- hallinto jne. AKO Elinvoima ja kilpailukyky •elinkeino- ja erikoistumis- strategiat •osaamisrakenteet ja inno- vaatiotoiminta •vetovoimainen ympäristö Sosiaalinen pääoma •julkisen ja yksityisen ja eri hallinnontasojen kumppanuus oske Huippuosaaminen •kansalliset klusterit •maailmanluokan taso TOIMIJAT ja PROSESSIT

KAUPUNKISEUDUN STRATEGIA  osaaminen  elinkeinoperusta  palvelut  saavutettavuus  toimintaympäristö  yritykset  julkinen sektori  kansalaisyhteiskunta  elinympäristö  fyysinen  kulttuurinen  sosiaalinen kunta- toimijat elinkeino- elämä oppi- laitokset tutkimus- yksiköt maakun- taliitot alue- hallinto jne. AKO Elinvoima ja kilpailukyky •elinkeino- ja erikoistumis- strategiat •osaamisrakenteet ja inno- vaatiotoiminta •vetovoimainen ympäristö Sosiaalinen pääoma •julkisen ja yksityisen ja eri hallinnontasojen kumppanuus Palvelujärjestelmä •kuntien järjestämisvastuun piirissä olevien palvelujen kehittäminen •palvelujen tuotantotavat oske Huippuosaaminen •kansalliset klusterit •maailmanluokan taso paras TOIMIJAT ja PROSESSIT

KAUPUNKISEUDUN STRATEGIA  osaaminen  elinkeinoperusta  palvelut  saavutettavuus  toimintaympäristö  yritykset  julkinen sektori  kansalaisyhteiskunta  elinympäristö  fyysinen  kulttuurinen  sosiaalinen kunta- toimijat elinkeino- elämä oppi- laitokset tutkimus- yksiköt maakun- taliitot alue- hallinto jne. AKO Elinvoima ja kilpailukyky •elinkeino- ja erikoistumis- strategiat •osaamisrakenteet ja inno- vaatiotoiminta •vetovoimainen ympäristö Sosiaalinen pääoma •julkisen ja yksityisen ja eri hallinnontasojen kumppanuus Palvelujärjestelmä •kuntien järjestämisvastuun piirissä olevien palvelujen kehittäminen •palvelujen tuotantotavat paras MAAKUNTAOHJELMA EU -OHJELMAT oske Huippuosaaminen •kansalliset klusterit •maailmanluokan taso TOIMIJAT ja PROSESSIT

KAUPUNKISEUDUN STRATEGIA  osaaminen  elinkeinoperusta  palvelut  saavutettavuus  toimintaympäristö  yritykset  julkinen sektori  kansalaisyhteiskunta  elinympäristö  fyysinen  kulttuurinen  sosiaalinen kunta- toimijat elinkeino- elämä oppi- laitokset tutkimus- yksiköt maakun- taliitot alue- hallinto jne. AKO Elinvoima ja kilpailukyky •elinkeino- ja erikoistumis- strategiat •osaamisrakenteet ja inno- vaatiotoiminta •vetovoimainen ympäristö Sosiaalinen pääoma •julkisen ja yksityisen ja eri hallinnontasojen kumppanuus Palvelujärjestelmä •kuntien järjestämisvastuun piirissä olevien palvelujen kehittäminen •palvelujen tuotantotavat paras TOTEUTUS MAAKUNTAOHJELMA EU -OHJELMAT oske Huippuosaaminen •kansalliset klusterit •maailmanluokan taso TOIMIJAT ja PROSESSIT

KAUPUNKISEUDUN STRATEGIA  osaaminen  elinkeinoperusta  palvelut  saavutettavuus  toimintaympäristö  yritykset  julkinen sektori  kansalaisyhteiskunta  elinympäristö  fyysinen  kulttuurinen  sosiaalinen kunta- toimijat elinkeino- elämä oppi- laitokset tutkimus- yksiköt maakun- taliitot alue- hallinto jne. AKO Elinvoima ja kilpailukyky •elinkeino- ja erikoistumis- strategiat •osaamisrakenteet ja inno- vaatiotoiminta •vetovoimainen ympäristö Sosiaalinen pääoma •julkisen ja yksityisen ja eri hallinnontasojen kumppanuus Palvelujärjestelmä •kuntien järjestämisvastuun piirissä olevien palvelujen kehittäminen •palvelujen tuotantotavat paras MAAKUNTA- OHJELMAN TOTEUTTAMIS- SUUNNITELMA OHJELMA- KOKONAISUUS rahoituslähteet (EU, kansallinen, yksityinen) TOTEUTUS MAAKUNTAOHJELMA EU -OHJELMAT oske Huippuosaaminen •kansalliset klusterit •maailmanluokan taso TOIMIJAT ja PROSESSIT

KAUPUNKISEUDUN STRATEGIA  osaaminen  elinkeinoperusta  palvelut  saavutettavuus  toimintaympäristö  yritykset  julkinen sektori  kansalaisyhteiskunta  elinympäristö  fyysinen  kulttuurinen  sosiaalinen kunta- toimijat elinkeino- elämä oppi- laitokset tutkimus- yksiköt maakun- taliitot alue- hallinto jne. johtajuus strategisuus uudistumis- kyky AKO Elinvoima ja kilpailukyky •elinkeino- ja erikoistumis- strategiat •osaamisrakenteet ja inno- vaatiotoiminta •vetovoimainen ympäristö Sosiaalinen pääoma •julkisen ja yksityisen ja eri hallinnontasojen kumppanuus Palvelujärjestelmä •kuntien järjestämisvastuun piirissä olevien palvelujen kehittäminen •palvelujen tuotantotavat TOIMINTAMALLIT paras MAAKUNTA- OHJELMAN TOTEUTTAMIS- SUUNNITELMA TOTEUTUS MAAKUNTAOHJELMA EU -OHJELMAT oske Huippuosaaminen •kansalliset klusterit •maailmanluokan taso TOIMIJAT ja PROSESSIT OHJELMA- KOKONAISUUS rahoituslähteet (EU, kansallinen, yksityinen)

KAUPUNKISEUDUN STRATEGIA  osaaminen  elinkeinoperusta  palvelut  saavutettavuus  toimintaympäristö  yritykset  julkinen sektori  kansalaisyhteiskunta  elinympäristö  fyysinen  kulttuurinen  sosiaalinen kunta- toimijat elinkeino- elämä oppi- laitokset tutkimus- yksiköt maakun- taliitot alue- hallinto jne. johtajuus strategisuus uudistumis- kyky AKO Elinvoima ja kilpailukyky •elinkeino- ja erikoistumis- strategiat •osaamisrakenteet ja inno- vaatiotoiminta •vetovoimainen ympäristö Sosiaalinen pääoma •julkisen ja yksityisen ja eri hallinnontasojen kumppanuus Palvelujärjestelmä •kuntien järjestämisvastuun piirissä olevien palvelujen kehittäminen •palvelujen tuotantotavat paras MAAKUNTA- OHJELMAN TOTEUTTAMIS- SUUNNITELMA TOTEUTUS MAAKUNTAOHJELMA EU -OHJELMAT AKO- ja OSKE -verkostot oske Huippuosaaminen •kansalliset klusterit •maailmanluokan taso Käytävät ja verkostot Tyypit Teemat TOIMIJAT ja PROSESSIT OHJELMA- KOKONAISUUS rahoituslähteet (EU, kansallinen, yksityinen) TOIMINTAMALLIT

OSKE Kansallisesti merkittävät osaamisklusterit, kansainvälisesti kilpailukykyiset osaamiskeskukset. AKO Aluekeskusten elinkeino- ja erikoistumisstrategioiden edellyttämät osaamisrakenteet, innovaatiotoiminnan alueellisesti vaikuttava kehittäminen; vetovoimainen toiminta- ja elinympäristö; sosiaalisen pääoman vahvistaminen. osaamisklusterit AKO -verkostot

Hakemus 1)kaupunkiseudun asema kansallisessa kaupunkiverkossa ja rooli sen alueellisesti ja kansallisesti vaikuttavassa kehittämisessä 2)kaupunkiseudun vahvuudet sekä osaamis- ja erikoistumisalat 3)kaupunkiseudun toiminnallinen yhtenäisyys, kuntajoukko ja sen alueellinen laajuus 4)edellisen ohjelmakauden keskeiset tulokset ja ohjelmalle asetettujen vaikuttavuustavoitteiden toteutuminen 5)tulevan ohjelmakauden strategia ja sen vastaavuus ohjelmalle asetettuihin kansallisiin painopisteisiin.

… jatkuu 6.strategian toteuttamiseksi asetetut välitavoitteet ja niiden toteutumisen aikataulu 7.ohjelman rooli kaupunkiseudun strategisen kehittämisen hallinnassa ja koordinoinnissa 8.ohjelman organisointi ja toimijoiden työnjako 9.alueen sitoutuminen ohjelman ja sen edellyttämien toimintamallien toteuttamiseen 10.ohjelman yhteensovitus maakuntaohjelmaan ja kaupunkiseudulla toteutettaviin muihin aluekehityksen kannalta keskeisiin ohjelmiin, erityisesti osaamiskeskusohjelmaan sekä verkostoituminen kaupunkiseutujen välillä 11.ohjelman suhde sen tavoitteiden toteutuksen kannalta keskeisiin toimijoihin ml. rahoittajatahot

Haku- ja valintaprosessi •Haku mennessä. •Hakemusten arvioinnin kohteena: –alueen asema kaupunkiverkossa ja maakuntansa elinvoimaan vaikuttavana keskuksena –alueen edellytykset kehittyä alueellisesti vaikuttavana keskuksena tai aluekeskuksiin verkottuvana seutuna –alueiden ohjelmaehdotukset –ensimmäisen ohjelmakauden tulokset •Ensimmäisen ohjelmakauden arvioinnin tulokset ja tulevan kauden hakemukset muodostavat kokonaisuuden, jonka perusteella nimeäminen ohjelmaan valmistellaan valtioneuvostolle. •Valtioneuvosto tekee aluekeskusohjelmaa ja siihen kaudeksi 2007– 2010 nimettäviä alueita koskevan päätöksen syksyllä 2006.

Multipolis ja AKO •vaihtoehto 1) hakemus AKOon koordinaatiovastuussa olevan alueen kautta •vaihtoehto 2) Multipolis näkyy kaikkien alueiden hakemuksissa -> juoksutettava sisään kaikkien niiden alueiden hakemuksiin, jotka kuuluvat verkostoon •spekuloitavissa oleva vaihtoehto 3) verkosto hakee itsenäisesti aluekeskusohjelmaan (huom. tällaiseen vaihtoehtoon ei SM ole varautunut)