2/2006 CIMO Liikkuvuudesta opetussuunnitelmayhteistyöhön Kansainvälinen liikkuvuus osana opintoja Irma Garam, CIMO Kansainvälistyvä opetussuunnitelma –seminaari

2/2006 CIMO Mitä kansainvälisyys opetuksessa voi olla? (van der Wende, Wächter&Ollikainen) Sisältöjä •Opintoja kv aiheesta (kv oikeus, kv politiikka jne.), alueelliset opinnot •Vertaileva näkökulma, kansainvälinen näkökulma •Kulttuurien välisen kommunikaation opinnot Opetuksen järjestämistapoja •Vieraan kielen nivominen opetukseen •Ulkomaisen opiskelu- tai harjoittelujakson nivominen opintoihin •Kotikansainvälistyminen (monikulttuurinen kampus, opettajavierailut) Opintojen tavoite, kompetensseja •Opinnot jotka valmistavat kv työmarkkinoille / kv töihin •Opinnot jotka valmistavat opiskelijoita toimimaan kv ympäristössä Kohderyhmä •Opinnot jotka suunnattu erityisesti kv opiskelijoille

2/2006 CIMO Mitä kansainvälisyys opetuksessa voi olla? Erilaisia tapoja kansainvälisyyden tuomiseksi opetukseen (van der Wende) •Kv kirjallisuutta, näkökulmaa, esimerkkitapauksia opetukseen •Osia/elementtejä yhteistyöoppilaitosten opetusohjelmasta •Yhteisesti kehitettyjä kv moduuleita •Yhteisesti kehitetty kokonaan uusi ohjelma / tutkinto •Instituutio toteuttaa yksin vs. yhdessä kv kumppaneiden kanssa •Pakollinen vs. vapaaehtoinen •Yksittäinen moduuli vs. koko ohjelman läpäisevä •Missä vaiheessa opintoja?

2/2006 CIMO Kansainvälisyys opetuksessa – mitä tavoitellaan? •Opiskelijoiden ammatillisen osaamisen vahvistaminen •Opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksien parantaminen •Valmistaa opiskelijoita toimimaan kv ympäristössä •Aiheen käsittelyn laajentaminen / syventäminen •Opetuksen laadun parantaminen •Opetuksen muokkaaminen ulkomaisten tai maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tarpeisiin •Humanitaariset, sosiaaliset motiivit •Oppilaitoksen profiilin nostaminen

2/2006 CIMO Kv liikkuvuus osana opintoja - tilastoja

2/2006 CIMO Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat - tilastoja

2/2006 CIMO Vaihto-opiskelijoiden ja ulk tutk.opisk suhteellinen osuus 2004 Koulutusalavaihto%ulkkari% Teologinen92,3 Humanistinen343,0 Taideteollinen265,0 Musiikkiala398,1 Teatteri-ja tanssiala224,0 Kasvatustieteellinen91,1 Liikuntatieteellinen261,4 Yhteiskuntatieteellinen242,6 Psykologia241,2 Terveystieteet61,7 Oikeustieteellinen410,7 Kauppatieteellinen392,6 Luonnontieteellinen92,6 Maatalous-metsätieteellinen194,2 Teknillistieteellinen193,2 Lääketieteellinen92,2 Hammaslääketieteellinen103,0 Eläinlääketieteellinen111,4 Farmasia51,0 Kuvataideala11416,3 Yht212,7 Koulutusalavaihto%ulkkari% Humanistinen ja kasvatusala 130,3 Kulttuuriala 161,6 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 214,5 Luonnontieteiden ala 52,9 Tekniikan ja liikenteen ala 73,1 Luonnonvara- ja ympäristöala 130,4 Sos., terveys- ja liikunta-ala 92,2 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 222,3 Yhteensä 122,9

2/2006 CIMO Vaihto-opiskelijoiden ja ulkom. tutk.opisk suht. osuus 2004 Korkeakouluvaihto%ulkkari% TaY272,2 TTY212,1 TAMK172,1 PIRAMK161,3 SAMK101,3 SeAMK130,8 HAMK141,0 Kaikki yo:t212,7 Kaikki amk:t152,9

2/2006 CIMO Kansainvälinen liikkuvuusjakso osana opintoja Ulkomailla opiskelun / harjoittelun hyödyt •Henkilökohtainen ulottuvuus: opiskelijan henkilökohtainen kasvu, yleiset (työelämä)valmiudet •Kulttuurinen ulottuvuus: vieraaseen kulttuuriin tutustuminen, kulttuuriset kommunikaatiovalmiudet, kielitaito •Työuraan liittyvä ulottuvuus: etua työllistymiseen, suuntaa työuraa •Opinnollinen ulottuvuus: uusien aiheiden opiskelu, uudet näkökulmat, uudet opetusmenetelmät, opintojen tason nousu, motivaation lisääntyminen

2/2006 CIMO Ulkomainen opiskelujakso osana opintoja Syitä miksi opinnollinen hyöty jää muita vähäisemmäksi? •Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksiluvun ongelmat •Kv liikkuvuus suunnittelematonta •Tietoa ulkomaisista opinnoista ei saada ajoissa, tieto muuttuu, on epätarkkaa •Tutkinnossa ei tilaa kv opinnoille, ulkomailla ei opiskella ”oikeita aineita” •Onko ongelma? Kuinka pitkälle kulttuurinen hyöty riittää?

2/2006 CIMO Ulkomainen opiskelujakso osana opintoja Kv liikkuvuuden nivominen osaksi opintoja •Laitos-/tiedekuntatason keskeinen rooli! •Opetushenkilökunnan kv yhteistyö ja tieto partnerikorkeakoulujen opetussuunnitelmista •Väljempi suhtautuminen hyväksilukemiseen, huomio oppimistavoitteisiin •Satunnainen liikkuvuus – organisoitu liikkuvuus – kv:n nivominen osaksi opintosuunnitelmaa  Pysyvämpää  Tavoittaa laajemman opiskelijajoukon •Miten otetaan HOPS-työskentelyssä huomioon?

2/2006 CIMO Kansainvälisen liikkuvuusjakson työelämärelevanssi Suomalaisten työnantajien mukaan: •Ei automaattisesti hyötyä työnsaannissa. Noin puolet työnantajista ottaa kv jakson huomioon rekrytoinnissa. •Arvostetaan toimipaikoissa, joissa kv toimintaa. •(Runsas) kv kokemus tulkitaan suuntautumiseksi kv tehtäviin •Kv jaksoa osataan hyödyntää lähinnä vain kv työtehtävissä •Työnantajat pitävät kv jaksoa hyödyllisenä a) yleisten valmiuksien, b) kulttuuristen valmiuksien, mutta ei niinkään c) alakohtaisen oppimisen näkökulmasta •Yksityisellä sektorilla arvostetaan kielitaitoa, julkisella suvaitsevaisuutta ja kykyä toimia eri kulttuuritaustoista tulevien kanssa

2/2006 CIMO Kansainvälisen liikkuvuusjakson työelämärelevanssi Millaista kv jaksoa työnantaja arvostaa: •tarpeeksi pitkä •perusteltu osa opintoja (ei akateemista turismia) Näkökulmasta riippuen osittain vastakkaisia arvostuksia: •Alakohtaisen oppimisen näkökulma  Huomio opintojen sisältöön. Suomen kurssitarjontaa täydentäviä opintoja tasokkaassa korkeakoulussa •Yleisten työelämävalmiuksien näkökulma  Huomio itse lähtemiseen. Kv jaksolla signaaliarvo, kertoo uskalluksesta ja selviytymiskyvystä