TUKES 24.3.2009 Jarno Liimatainen Tarkastusinsinööri Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimintamalli Erheelliset paloilmoitukset TUKES 24.3.2009 Jarno Liimatainen Tarkastusinsinööri

Työryhmä Vastuuhenkilö: Jarkko Häyrinen Espoon TA: Katja Haapamäki Jarno Liimatainen Lohjan TA: Markku Hallamaa Raaseporin TA: Leif Juselius

Työryhmän tehtävät Työllistävimpien kohteiden tilastointi (Pronto)  Mustat listat Yleisimpien syiden tilastointi (Pronto) Tekemättömien kuukausikokeilujen tilastointi (Hätäkeskuslaitos) Koulutusmateriaalin tekeminen Tehtävämäärät Prontosta puolivuosittain  mikäli kohteesta väh. 3 erheellistä tieto piiripalotarkastajalle Syyt tilastointi kerran vuodessa Kuukausikokeiden tilastointi ei tällä hetkellä onnistu, Häkestä saa tiedon vain tehdyistä kokeista Koulutusmateriaali: palotarkastajien koulutus 1 krt / vuosi, omilla koulutuspäivillä koulutus

Toimenpiteet - LUP Parannetaan Pronton ja paloilmoitinpäiväkirjan täyttämistä Selvitetään yleisimmät syyt ja puututaan niihin Suunnataan palotarkastusten painopistettä työllistävimpiin kohteisiin (Mustat listat) Suoritetaan Palotarkastus hälytystehtävien yhteydessä Puututaan kuukausikokeiden suorittamisen laiminlyöntiin 2 ) Syyt tilastointi kerran vuodessa 3) Tehtävämäärät Prontosta puolivuosittain  mikäli kohteesta väh. 3 erheellistä tieto piiripalotarkastajalle 4) F –lomake 5 ) Kuukausikokeiden tilastointi ei tällä hetkellä onnistu, Häkestä saa tiedon vain tehdyistä kokeista Koulutusmateriaali: palotarkastajien koulutus 1 krt / vuosi, omilla koulutuspäivillä koulutus

Erheellisten lukumäärä Toiminataohjelman tavoite 0,6 / laite (2009) Erheellisiä 2007 yhteensä 1439 kpl  1,23 / laite Erheellisiä 2008 yhteensä 1303 kpl  1,09 / laite F-lomakkeen käyttöönotto Erheellisiä 2008 1,09 kpl / laite 5 % kohteista aiheuttaa 41 % erheellisistä

Palotarkastuspöytäkirja F Erheellisiä paloilmoituksia varten on tehty oma palotarkastuspöytäkirja F Koulutus: esimiehet, P3, P2 ja palotarkastajat Käyttö aloitettiin 7 / 2007 Pöytäkirja jaettiin kaikkiin LUP pelastusyksiköihin, P3:lle ja P2 (kansio) Pöytäkirjan täyttää kohteessa ollut esimies tai mestari (palotarkastaja)

Palotarkastuksen tavoitteet Saada paloilmoittimen haltija tietoiseksi ongelmasta Saada kohde pelastuslaitoksen toimenpiteiden piiriin heti ongelmien sattuessa Ehkäistä samasta syystä johtuvia erheellisiä paloilmoituksia Tavoitteena ei välttämättä ole kerralla ratkaista kohteen kaikkia ongelmia

Muutamia näkökohtia Pöytäkirja on pyritty suunnittelemaan mahdollisimman yksinkertaiseksi ”rukkaset kädessä malli” Vähän täytettäviä kohtia Täyttäminen rasti ruutuun-periaatteella Palotarkastus ei edellytä ylimääräistä tiedonhankintaa Samat tiedot tarvitaan Prontoon Palotarkastajat huolehtivat jatkotoimenpiteistä

Pöytäkirjan käyttäminen Kohteessa hälytyksen yhteydessä Pöytäkirjan vastaanottaa hoitaja, huoltomies, vartija, vahtimestari tms.  toimittaa kiinteistössä eteenpäin PI päiväkirjaan maininta tarkastuksesta Päivämäärä ja pöytäkirjan numero Päiväkirja  vältetään päällekkäiset selvityspyynnöt

Pöytäkirjan käyttö Pöytäkirjan jakelu (3 osainen ptk) Isännöitsijälle (vihreä) Paloilmoitinkeskukselle (keltainen) Aseman palotarkastajalle (valkoinen) Espoon päivystävä palotarkastaja hallinnoi pöytäkirjoja ja jakelee saapuneet selvitykset eteenpäin Tavoitettavissa jokaisena työpäivänä Keskitetty arkistointi Aseman palotarkastajan tehtävä on olla yhteydessä kohteeseen ja vastata että selvitykset saadaan

Koska pöytäkirjaa käytetään? Lyhyessä ajassa tulee muutama hälytys Esim. 2 hälytystä samasta remontoitavasta kohteesta Hälytyksen syy jää tuntemattomaksi Paloilmoittimen kunnossapidossa on vakavia puutteita Kuukausikokeilut tekemättä Hoitaja puuttuu Määräaikaistarkastus tekemättä Voidaan käyttää myös irtikytkentöjen määräämisessä, vartioinnissa ja muissa korjaavissa toimenpiteissä

Ongelmia Esimiesten ja mesujen aktivoiminen pöytäkirjan käyttöön Puutteellinen tieto erheellisen syystä Pronton täyttö PI päiväkirjan täyttäminen Palautteen puute Selvityspyyntöjen saaminen ajallaan Ongelmakiinteistöt Työajan puute / käytettävät resurssit Yli 3 erheellistä / puolivuosi kohteet: palotarkastajien tietotaito puuttuminen erheellisiin liian pitkällä viiveellä suuret kohteet (VdS 1 erheellinen / 400 ilmaisinta / v) Remonttityömaat ja uudet kohteet Tekniikan rajallisuus kessukohtaista ei arvioida syytä, ei merkitä tarkkaa ilmaisimen sijaintia F-lomakkeen kirjaaminen Prontoon (Erhe –lomake pyydetty täyttämään) jää liian usein täyttämättä jää antamatta kessulle tulee puhelimelle, väärälle henkilölle hoitolaitokset, majoitustilat joita ei saa alas (2000 ilmaisinta) tarvetta 1/3 päiväiselle joka mukaan erhekeikoille 10) irtikytkennät, välinpitämättömyys (ei sanktiota)

Kohteissa tehtyjä toimenpiteitä Ilkivaltaiset / vahinkopainallukset painikkeissa  painikkeiden poisto (hoitolaitokset, parkkihallit) Ilmaisimien vaihto (savulämpö, kaapeli) Ilmaisimien poisto (käyttämätön ullakko, pienet autosuojat, sisääntulolipat, pesuhuoneet, kohteet joissa PI ei rakennusluvan ehto) Ilmaisimien sijoittaminen ja siirto (esim. suihkutilat, liedet) Koko järjestelmän tai sen osan vaihto / päivitys Irtikytkentäohjeet ja -käytäntöjen luominen Työmaat  työmaakokouksen aiheeksi Huoltotoimenpiteet Irtikytkentälaite (kello) Päivä – yö toiminta  monikriteeri -ilmaisin

Toteutuspöytäkirja Erheellisten aiheuttajien huomiointi ja kirjaaminen: painikkeiden tarve ilmaisin valinta ja sijoitus (poikkeukset kirjattava) suihkutilat, majoitushuoneet, liedet, keittiöt, ullakot, ulkolipat, kylmät autosuojat, teollisuus, tunnelit…. korkeat tilat / vaikeasti päästävät tilat  näytteenotto Savuilmaisin usein toimiva vaihtoehto  ei voida kuitenkaan vaikuttaa laitetoimittajaan!! Korjausrakentaminen  järjestelmien päivitys / uusiminen huomioitava, konventionaalisten järjestelmien uusiminen Toteutusptk. unohtunut täyttää….

Kiitos mielenkiinnosta! Kysymyksiä? jarno.liimatainen@espoo.fi 09-8165 0283