Kulttuuri- ja nuorisoalojen kunta- ja järjestötoimijoiden koulutus- ja verkostoitumispäivä Yhteisöllisyys ja hyvinvointi Hannu Kareinen

2 Yhteisöllisyydestä sanottua •Yhteisöllisyydellä tarkoitetaan yhteisöjen tietynlaisia myönteisiä ominaisuuksia, joiden ansiosta kuuluminen yhteisöön ja siinä toimiminen koetaan mieleiseksi. •Yhteisö, jossa useimmilla jäsenillä on aktiivinen rooli ja jossa voi saada äänensä kuuluville ja vaikuttaa, koetaan myönteisenä. •Yhteisöllisyys syntyy toisten huomioimisesta, kuuntelemisesta, hyvästä keskustelusta ja tavasta ottaa toiminnassa ja päätöksissä huomioon yhteisön kaikkien jäsenten esittämät näkökulmat (Vesikansa 2002, 25–26.)

Yhteisöllisyydestä sanottua •Yhteisöllisyyden kokemiseen tarvitaan kykyä asettua toisen asemaan ja toisen kokemuksien myötäelämistä (Murto 2001, 44-45). •Yhteisöön kuuluminen ja siinä toimiminen ovat ihmisen elämän perustekijöitä. Yhteisössä on suuri kasvatuksellinen voima, joka voidaan vapauttaa yhteisöllisyyttä vahvistamalla. Yksilön kehittyessä yhteisö vahvistuu ja yhteisön voimavarat tulevat aina myös yksilön vahvuuksiksi. (Hämäläinen 1999, 63.)

Yhteisöllisyys tuottaa sosiaalista pääomaa •Yhteisö -> •Sosiaalinen organisoituminen - > •Sosiaalinen pääoma –Mm. Ellonen 2008 •Perusoletus: Meillä on edelleen tarve yhteisöllisyyteen ja halu toimia yhteisvastuullisesti. •Mutta: Yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa ei synny itsestään, vaan se edellyttää investointeja yhteiskunnan eri tasoilla.

Järjestöjohtajien viestejä •Pitkät puheet ja lyhyet listat – sosiaalisen pääoman paradoksi •Pirstoutuva pelikenttä ja yhteisöllisyyden kasvava kaipuu •Materiaalisen ja koetun hyvinvoinnin kuilu •AMOR-yhteiskunnan lempeä kutsu •Tyhjät salit ja ruuhkaiset narikat •Hellät hyvästit hallinnon rajoille •Uudet verkot vesille

Hyvinvointi ja -palvelu •Hyvinvointipalvelut määritellään ensisijaisesti kotitalouksille tarkoitetuiksi palveluiksi, joille on ollut ominaista epämarkkinallinen luonne. Suuri osa hyvinvointipalveluista on perinteisesti tuotettu julkisella sektorilla ja voittoa tuottamattomalla kolmannella sektorilla. Yritystoiminnan merkitys tällä alueella on kuitenkin kasvanut jatkuvasti. •Hyvinvointipalvelut ovat henkilökohtaisten palvelujentavoin erittäin työvoimavaltaisia. Inhimillinen vuorovaikutus kuluttajan ja palveluntuottajan välillä on keskeisessä roolissa hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. •Palvelut 2020 – hankkeen väliraportissa (Elinkeinoelämän keskusliitto 2002, 9)

Hyvinvointi ja -palvelu •Hyvinvointipalveluksi katsotaan toiminta, jossa yhteisö tuottaa vastikkeellisesti joko ostopalveluna, yhteistyösopimukseen perustuen tai suoraan asiakkaalle myyden palvelun, jonka tarkoitus on edistää asiakkaan tai kohderyhmän hyvinvointia. Hyvinvoinnin osa-alueita ovat: –fyysinen hyvinvointi (esim. fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen), –henkinen hyvinvointi (esim. mahdollisuus itsensä toteuttamiseen) tai –sosiaalinen hyvinvointi ja sosiaalinen pääoma (esim. yhteisöllisyyden ja luottamuksen lisääntyminen). »Kolmannen sektorin toimijoiden osaamistarpeet hyvinvointipalveluiden tuottamisessa »Luonnos,

Järjestöjohtajien viestejä •Sosiaalisen hyvinvoinnin sokea piste •Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta kansalaisoppimisen markkinoilla •Nuorisotyön napakymppi vai palvelutuotannon sivuosuma •Hötöistä on hankala myydä

Kiitos!