Vaihtovirtatöiden instrumentteja

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Garmin GPS Käyttöä käytännössä Timo Hyvönen 2013.
Advertisements

Luku 1. Siirtotekniikan käsitteitä – Taajuus
Äänen ominaisuudet Class 7D in Helsingin normaalilyseo
Nopeudesta ja kiihtyvyydestä


Valosta 1.
Oskilloskooppi Pekka Rantala

S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 2 - Kim Björkman Optimointiopin seminaari - Kevät 2007 / 1 Yksiulotteiset kuvaukset.
Nopeus s t v nopeus = matka: aika v = s :t

Kalibrointi Myyntiosaston luentokalvojen iskulauseita (kalibroinnin eduista): More information Better information Better measurements Accurate measurements.
Luotettavuus todennäköisyyskäsitteenä; vikaantumismallit
tarinaa virrasta ja jännitteestä
Lisämuotoiluja: Tässä esityksessä tutustutaan Wordin lisämuotoiluihin, kuten sarkaimiin, sivunumerointiin, ylä- ja alatunnisteisiin sekä palstoituksen.
Muuntimet vaihtovirralle, virtamuuntaja mA-lähdöllä
Valo ja ääni Valon ominaisuuksia heijastuminen värit taittuminen
Pyörrevirrat TNE FY 7/
2.4. Raja-arvo äärettömyydessä ja raja-arvo ääretön E.1.
Mittaustekniikka 26 AD-muuntimia Liukuhihna – Pipeline Muunnos tehdään useassa peräkkäisessä pipeline- asteessa, joissa kussakin ratkaistaan joukko bittejä.
Ääni!.
Induktio - ilmiö Muuttuva magneettivuo käämin läpi
Oskilloskooppi Pekka Rantala
tarinaa virrasta ja jännitteestä
SÄTEILYN LUONNE 1924 Louis de Broglie esitti seuraavaa:
Liikennevalojen yhteenkytkentä - johdanto ja käsitteet - yhteenkytkentäkaavio Kari Sane.
T Elektroniikan mittaukset: LAB 3 johdanto
Mittalaitteen tarkkuus Kun T-dataloggeri on Matlab-havainnollistusta myöten valmis…: Yleismittarien vertailua
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 6.TASOAALTOJEN POLARISAATIO.
PSK - Phase Shift Keying Timo Mynttinen1 PSK-Phase Shift Keying PSK:ssa informaatio koodataan moduloidun signaalin hetkelliseen vaihekulmaan. Tavallisesti.
Voima.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 4.AALTOYHTÄLÖT.
Liike Nopeus ja kiihtyvyys.
5. Fourier’n sarjat T
2. Lukujonot -äärellinen tai ääretön 2.1. Lukujonon käsiteLuettelona: a 1, a 2, a 3,…,a n,…, jolloin a n on jonon n:s termi Lukujonon merkintätapoja Jono.
Listat eli luettelot listaelementit ovat lohkoelementtejä:  lista ja listan alkiot alkavat uudelta riviltä  listan jälkeen tuleva elementti alkaa uudelta.
Sähköoppia Elektronin ja protonin varauksen itseisarvoa kutsutaan alkeisvaraukseksi e (protonin varaus on +e ja elektronin –e) Koska atomissa on yhtä monta.
MAB3 suorat.
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 15.AALTOYHTÄLÖT.
Aaltoliikkeen ominaisuuksia
Komponentin luonti kirjastoon Hollywood tekniikalla Vain 3 askelta Package Symbol Device 1) piirretään komponentin fyysinen muoto, kuten juotosalueet 2)
CADS Piirto-ohjelma Katselu- ja tulostusohjelma. Käytämme siis piirto-ohjelmaa Planner Client 16 TAI Planner Client 15, jos opettaja niin sanoo... Seuraavaksi.
Voimavektorit Kaikki voimatehtävät pohjautuvat Newtonin II lakiin: Tiivistelmä ja tehtäviä voimavektorien yhdistämisestä m on tarkasteltavan kappaleen.
Määritä vastuksen resistanssi 1
Tutki tasaista ja kiihtyvää kävelyliikettä
Muistiinpanot esitelmän tueksi Elias Nietosvaara & Jori Torkkila
Amplitudimodulaatio Amplitudimodulaatiossa moduloiva signaali muuttaa kantoaallon voimakkuutta eli amplitudia. Kantoaallon taajuus pysyy koko ajan samana.
BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Jännitelähde Jännitteen tunnus on U ja yksikkö on voltti (1 V).
Vihdintie välillä Kaupintie - Malminkartanontie
21. Tasainen etenemisliike on liikettä, jossa kappaleen nopeus ei muutu  
Mitkä asiat vaikuttavat heilurin taajuuteen?
Vaikuttaako heilurin pituus taajuuteen?
Mitkä asiat vaikuttavat heilurin taajuuteen?
Vaihtovirta Sähkömagneettinen induktio: magneettikentän muutos synnyttää (indusoi) johtimeen jännitteen. Yksinkertaisessa generaattorissa pyörivä kestomagneetti.
Tiivistelmä 3. Liike Nopeus kuvaa aikayksikössä kuljettua matkaa.
19. Liikettä vastustavat voimat
Niko Ylisiurua Mytlpt15B
Määritä äänen taajuus Kiinnitä mikrofoni statiiviin ja johdot tietokoneeseen Käynnistä mittaus ja lyö äänirautaan. Määritä kuvaajasta äänen taajuus.
Jobmate Slim näppäimistö
Tutki putoamisliikettä videon avulla
Metsä- ja kasvupaikkatyypit
Kokonaisvoiman laskeminen
Otsikon asettelu Alaotsikko.
aihe tekstiä SmartArt-kuva, jossa on kuvia punaisella taustalla
KYNNYSILMIÖ kulmamodulaatioilla
Kevät 2015 EPÄLINEAARISET KULMAMODULAATIOT — VAIHEMODULAATIO (PM) JA TAAJUUSMODULAATIO (FM) Miten PM ja FM eroavat toisistaan? Millainen on kapeakaistainen.
Otsikon asettelu Alaotsikko.
Euroopan investointiohjelma
Esityksen transkriptio:

Vaihtovirtatöiden instrumentteja Oskilloskooppi Funktiogeneraattori

Oskilloskooppi Laite, jolla tutkitaan vaihtojännitteitä Jännitteen huippuarvo ja tehollisarvo taajuus ja värähdysaika

Rakennekuva Osat: Elektronitykki, vaakapoikkeutuslevyt, pystypoikkeutuslevyt Fluorisoiva näyttöruutu Perusmoodissa tutkittava vaihtojännite ohjataan pystypoikkeutuslevyille ja vaakalevyille ohjataan kippijännite, jolloin aaltomuoto saadaan ruudulle

Kuvan synty Pystypoikkeutuslevyille johdettu tutkittava jännite saa elektronisuihkun oskilloimaan pystysuunnassa => näytölle syntyy pystysuora, valoisa viiva. Vaakalevyille johdetaan kippijännite, joka saa elektronisuihkun samanaikaisesti pyyhkimään ruutua vaakasuorassa tasaisella nopeudella vasemmalta oikealle. Näiden kahden liikkeen superpositiona syntyy näytölle kuva aallosta, joka pysyy paikallaan, kun kippijännitteeseen liittyy synkronointi, joka odottaa, että aalto alkaa vasemmalta aina samasta vaiheesta. + = Tutkittava jännite + Kippijännite = Jännite ajan funktiona U(t)

Näppäimet Voltti- ja taajuusmittaus (voltage, time) manuaali- nen kuvan muokkaus autoscale = automaattinen kuvan haku/viritys ”kanavat” kahdelle jännitteelle

Oskilloskoopista saatavia mittaustuloksia: Vp-p = peak to peak Voltage (= 2 x amplitudi) Vrms =” root mean square Voltage” = Jännitteen tehollisarvo Time - toiminnot Freq = taajuus eli frekvenssi Period = Värähdysaika T = frekvenssin käänteisluku

Funktiogeneraattori = laite, joka tuottaa siniaaltoja, sakara-aaltoja ja sahalaita-aaltoja haluamallasi taajuudella Se on siis AC – lähde, jossa on säädettävä frekvenssi

taajuusaluevalinta pulssimuoto taajuusnäyttö Taajuuden hienosäätö output AC otetaan laitteesta yhdellä, mustalla johdolla MAIN –lähdöstä Johdon toinen pää haarautuu: musta haara = maadoitus