Osmo Kontula 3.4.2017

Tutkimuksessa keskitytään erityisesti neljään kysymykseen: Mitkä ovat ne tekijät, jotka ylläpitävät onnea ja yhdessä elämisen motiivia suomalaisissa avo- ja avioliitoissa? Parisuhteen riskitekijät. Mitkä ovat ne syyt ja ristiriidat, jotka saavat ihmiset ajattelemaan eroa nykyisessä parisuhteessaan? Avo- ja avioerojen syyt. Mitkä syyt ilmoitetaan tärkeiksi avo- ja avioeroille. Missä suhteessa avoerot mahdollisesti poikkeavat avioeroista? Eron jälkeinen elämä. Mitkä ovat avo- ja avioeron tärkeimmät vaikutukset vastaajan myöhempään elämään?

Tutkimuksen aineisto Vuonna 2005 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726 36,3 Otos 2. Parisuhteessa (avoliitossa) elävät 654 32,7 Otos 3. Naimisissa olevat ruotsinkieliset 506 33,7 Otos 4. Avioliitosta eronneet suomenkieliset 662 33,1 Otos 5. Parisuhteesta (avoliitosta) eronneet 437 30,6 Otos 6. Avioliitosta eronneet ruotsinkieliset 258 36,8 --------------------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 3 243 33,9 Vastanneet naiset ja miehet olivat 30 – 45 vuotiaita. Lisäksi tehtiin 14 henkilökohtaista haastattelua alle 35-vuotiaina eronneista.

Tutkimuksen vastaajien parisuhdetilanne tutkimushetkellä 2013, %. Avioliitto   ruotsi Avoliitto Avioero Avoero Nainen Naimisissa 100 (465) 100 (315) Mennyt naimisiin 70 (279) 20 (88) 20 (33) 17 (43) Avoliitto jatkuu 30 (120) Solminut avoliiton 35 (152) 42 (68) 29 (75) Solminut erillissuhteen 15 (68) 11 (18) 19 (49) Yksineläjä 30 (132) 27 (43) 35 (88) Mies 100 (257) 100 (189) 63 (152) 19 (43) 15 (14) 20 (35) 37 (89) 40 (88) 33 (30) 27 (49) 12 (26) 13 (12) 21 (38) 29 (64) 39 (35) 32 (58)

Onnelliset parisuhteet Erittäin tyytyväisiä puolisoon ja parisuhteeseen on ollut 40 % suomenkielisistä ja 60 % ruotsinkielisistä Puoliso, johon voi luottaa vahvasti kaikissa asioissa Molemminpuolinen arvostus ja kunnioitus – on kumppanin silmissä aidosti hyväksytty Vahva rakkauden tunne – tuottaa yhteenkuuluvuuden tunteen Samanlaiset elämän arvot ja elämän päämäärät Mikään Kolmas ei pääse parin välille Mahdollisuus jakaa ja puhua kaikki asiat – hyvä kommunikaatio ja kyky ratkoa ristiriidat Saa puolisolta riittävästi henkistä tukea

Hyvässä parisuhteessa on erittäin tärkeää: Naiset Miehet Vahva luottamus puolisoon kaikissa asioissa 80 65 Molemminpuolinen arvostus ja kunnioitus 80 62 Puolisoista kumpikin vahvasti sitoutuneita perheeseen 58 40 Puolisoilla on samanlaiset elämänarvot 57 37 Voidaan puhua ja jakaa kaikki asiat 55 43 Hyvä kyky käsitellä ristiriitoja 47 35 Kummallakin puolisoista kyky ilmaista tunteitaan 44 32 Voimakas rakastamisen tunne 40 30 Kumpikin puolisoista osallistuu tasapuolisesti kotitöihin 35 20 Hyvä seksisuhde puolisoiden välillä 34 37 Kumpikin puolisoista osallistuu perheen elättämiseen 29 18

Osmo Kontula 3.4.2017

Onnelliset parisuhteet Vahva yhteenkuuluvuuden tunne Tyytyväisyys toinen toistensa huomiointiin, kuunteluun ja tunteiden ilmaisuun Vahva läsnäolo ja keskinäinen avoimuus – eli hyvin onnistunut kommunikaatio Tyytyväisyys ongelmien ratkaisuun Vahva usko oman suhteen paremmuuteen verrattuna muiden suhteisiin Valmiita tekemään kaikkensa, jotta parisuhde kestäisi Aktiivinen ja tyydyttäväksi koettu intiimielämä puolison kanssa – harvemmin halun puutetta – kumppani useammin seksuaalisesti taitava Kehittämisalueena parin kahdenkeskisen ajan määrä

Parisuhteen ristiriidat Osmo Kontula 3.4.2017

Osmo Kontula 3.4.2017

Osmo Kontula 3.4.2017

Parisuhteen ristiriidat Useimmiten ristiriitoja arkisista asioista eli kotitöiden jakamisesta ja lasten kasvattamisesta. Seuraavina: kommunikaation toimivuus, vapaa-ajan käytöstä sopiminen, lasten hoitaminen yhdessä ja rahan käytöstä sopiminen. Arkisen yhteistyösuhteen rinnalla ristiriitoja intiimielämästä eli läheisyyden ja tunteiden ilmaisusta ja seksistä. Eronneiden yleisimpiä ristiriitoja olivat olleet puolisoiden erilaiset arvot ja elämäntyylit, puolisoiden väliset keskustelut, vapaa-ajan käyttö ja tunteiden ilmaisu. Parin väliin oli tullut Kolmas, joka vaikeutti asioista solmimista Naiset raportoivat ristiriitoja merkittävästi miehiä useammin – suurin sukupuolten ero oli kerrottaessa ristiriidoista lasten kasvatuksessa ja hoidossa sekä yhdessä vietetyn ajan määrässä

Eroriskin lisääntyminen Kolmasosaa parin ristiriidoista ei oltu pystytty sopimaan – avioeronneiden naisten mukaan lähes joka toinen ristiriita jäi sopimatta Näitä olivat varsinkin arvoihin ja elämän päämääriin liittyvät isommat näkemyserot Tunne siitä, että joutuu toistuvasti itse joustamaan – suhde epäoikeudenmukainen Tuntee panostavansa suhteeseen merkittävästi enemmän kuin puolisonsa Ei ollut saanut henkistä tukea puolisoltaan Käsitys omasta kumppanista muuttunut merkittävästä kielteisemmäksi parisuhteen aikana

Osmo Kontula 3.4.2017

Ajatukset eroamisesta Eroamista oli ajatellut lähes puolet naisista ja noin kolmasosa miehistä Joka kolmas oli ajatellut eroa muutamia kertoja ja puolet eroa ajatelleista oli miettinyt jo sen käytännön järjestelyitä Ruotsinkieliset huomattavasti suomenkielisiä harvemmin Parisuhteen solmimista kaduttiin – suhde ei vastannut omia odotuksia ja tarpeita Puoliso ei tuntunut arvostavan itseä, kommunikaatio ei toiminut – puolisolla liian vähän kiinnostusta seksiin Ristiriitoina yhteispelin sujumattomuus, erilaiset arvot, puolison päihdeongelma, mustasukkaisuus – miehillä parin seksuaaliongelmat Ristiriitoja ei oltu kyetty sopimaan – miehistä tuntui että he joutuivat toistuvasti myöntymään puolisolleen Tunne jäämisestä vaille puolison henkistä tukea

Osmo Kontula 3.4.2017

Tärkeimmät erosyyt Erossa on aina kyse useiden erilaisten ongelmien kasautumisesta – ei yksittäisestä erosyystä Ristiriidat aiheuttavat jatkuvaa stressiä ja saavat kiinnittämään huomion suhteen ongelmallisiin asioihin Naiset nimeävät miehiä useammin erilaisia tärkeitä syitä erolleen Tärkeitä kommunikaatiovaikeudet, arvostuksen ja kunnioituksen puute, etääntyminen toinen toistensa tärkeistä elämäntavoitteista (erilleen kasvaminen)

Osmo Kontula 3.4.2017

Osmo Kontula 3.4.2017

Tärkeimmät erosyyt Muutokset puolison persoonassa Varsinkin päihdeongelmat, mustasukkaisuus ja henkinen väkivalta (naiset) Parin välille tullut Kolmas Rakastuminen toiseen henkilöön, uskottomuus Arvojen ja päämäärien muutos tavalla, joka romauttaa keskinäisen kunnioituksen ja uskon yhteiseen tulevaisuuteen Motivaatio parisuhteeseen panostamiseen hiipunut Puoliso ei tunnu panostavan aikaansa suhteeseen ja sen yhteenkuuluvuuteen; erimielisyyksiä on vaikea selvittää Puutteet intiimissä elämässä – läheisyyden puute, seksuaaliset ongelmat Avioeronneista 40 prosenttia ja avoeronneista 30 prosenttia oli hakenut apua ammattiauttajalta

Osmo Kontula 3.4.2017

Osmo Kontula 3.4.2017

Eroprosessi

Osmo Kontula 3.4.2017

Osmo Kontula 3.4.2017

Erosta selviäminen Neljä viidesosaa oli selvinnyt hyvin ja joka toinen erittäin hyvin Avioeronneista neljä viidesosaa ja avoeronneista kaksi kolmasosaa kertoi onnellisuutensa lisääntyneen huomattavasti Suurin osa koki elämänsä muuttuneen paremmaksi ja vahvistaneen hänen itsetuntoaan Miltei kaikki saattoivat kertoa erostaan vaivatta muille ihmisille Ero oli ollut vaikea kokemus 40 prosentille eronneista ja 40 prosenttia miehistä ja 25 prosenttia naisista oli katunut sitä Neljä viidesosaa oli seurustellut eronsa jälkeen ja yli puolet oli solminut avoliiton

Ruotsinkielisten onnen salaisuus Avioliitto useammin hyvin onnellinen ja arvot ja odotukset romanttisempia Erittäin tärkeää rakkaus, keskinäinen arvostus ja tunneilmaisu Avioristiriitoja vähemmän lähes kaikista asioista Vähemmän eroajatuksia – naisilla suuri ero suomenkielisiin naisiin Tyytyväisyys kahdenkeskisen ajan määrään Liittyy yleiseen asumiseen harvaan asutulla maaseudulla Huoli lapsista tärkeämpi yhdessä jatkamisen syy Eronneet miehet tapaavat useammin lapsiaan ja lapsia hoidetaan selvästi useammin vuorotellen

Avoliitot versus avioliitot Jos kolmikymppisten avoliitolla menee hyvin, niin useimmat avioituvat melko pian Joka toisella avoliittolaisella aiempi parisuhde ja vain joka toisella lapsi puolisonsa kanssa Avioituneilla aiempi parisuhde joka viidennellä ja lapsettomia joka kymmenes Avoliitoissa jonkin verran enemmän ristiriitoja Arvojen ja elämäntyylien erilaisuudesta, puolison työasioista, päihteiden käytöstä Avoliitto harvemmin onnellinen ja sen koettiin vastaavan huonommin omia odotuksia Avoliitoissa merkittävästi useammin eroajatuksia 60 prosenttia ajatellut eroa ja joka kolmas useampia kertoja Miehet puhuneet useammin ongelmistaan ystäviensä kanssa kuin naimisissa olevat miehet

Avoerot versus avioerot Avoeronneista joka toisella vähintään kolme parisuhdetta, avioeronneista vain joka neljännellä Noin 70 prosentilla ei lasta ex-puolisonsa kanssa – avioeronneista enemmistöllä lapsi ex-puolisonsa kanssa Avoliitot kestäneet ennen eroa yhtä kauan kuin avioliitot Avoeroja edeltänyt jonkin verran vähemmän ristiriitoja ja niitä käsitelty vähän sopuisammin Ainoa poikkeus oli päihdeongelmat Lasten hoitojärjestelyistä sopimisessa ei ollut eroja avioeron kokeneisiin Avoeroista selvitty yhtä hyvin kuin avioeroista ja ero oli koettu jonkin verran helpompana

Mikä muuttui 2003 – 2013? Naisten odotukset parisuhteista suuremmat 2013 Varsinkin kotitöihin osallistumista ja yhteistä lasten hoitamista pidettiin aiempaa tärkeämpänä Siksi parisuhde- ja seksuaalinen tyytyväisyys vähän alempi 2013? Parisuhteissa kuitenkin harvemmin ristiriitoja ja eroajatuksia 2013 Naiset useammin tyytyväisiä arjen vastuun jakautumiseen ja he nauttivat enemmän keskusteluistaan puolisonsa kanssa Miehet puolestaan raportoivat useammin keskusteluihin liittyvistä riidoista ja seksiin liittyvistä riidoista Miehet puhuivat merkittävästi aiempaa useammin parisuhdeongelmista ammattiauttajan ja ystävien kanssa Uusi suhde solmittiin hieman nopeammin

Parisuhteen arvioinnin keskeiset ulottuvuudet: Parin yhteistyösuhde Parisuhde yhteenkuuluvuutena ja panostuksena Parin intiimi ja seksuaalinen suhde Oma yhteensopivuus puolison persoonallisuuden kanssa Parin väliin tuleva ulkoinen maailma ja erilleen kasvaminen