Eurooppa 1910-luvulla

Pari sanaa Suomesta… Suomessa ensimmäinen näytelmäelokuva Salaviinanpolttajat (1907) 1910-luvulla muutamia elokuvia (mm. Sylvi, 1911 – Teuvo Puro & Teppo Raikas) Vaihteluväli pääosin 0-3 elokuvaa vuodessa (1914 10 elokuvaa) Kaikki 1910-luvun elokuvat kadonneet 1920-luvulla keskimäärin 2-5 elokuvaa vuodessa http://www.kava.fi/filmintahden/sylvi.html

RANSKA Louis Feuillade: Fantomas 1915

RANSKA Ensimmäiseen maailmansotaan asti Ranskan elokuvateollisuus oli maailman suurin ja sen tuottamat elokuvat olivat niitä, joita maailmalla eniten katsottiin. Merkittävimmät tuotantoyhtiöt jo 1900-luvun alusta toiminet Pathé ja Gaumont 1908-1911 toiminut Film d'Art -yhtiö pyrki tekemään “taiteellista” elokuvaa

Pathé : laaja-alainen yhtiö Pyrki vertikaaliseen integraatioon (levittäytyminen alan kaikille osa-alueille) 1905 lähtien elokuvalaitteiston ja filmimateriaalien valmistus tuotanto levitys esitystoiminta Myös horisontaalista integraatiota levittäytyminen eri maihin (Italia, Venäjä, USA) 1909-1911 Pathén Moskovan studio tuotti jo noin puolet Venäjällä tehdyistä elokuvista

Pathén suosikki: Max Linder Max Linder – suosittu koomikkohahmo jonka ympärille rakennettiin elokuvasarja keskiluokkainen ympäristö noloja sosiaalisia tilanteita (liian tiukat kengät hienoilla päivällisisllä); epäonnistuneet rakkaudet; yritys tehdä itsemurha (siinä epäonnistuen) tavaramerkki: silinteri, hienot vaatteet, ylöskäännetyt viikset aikutti muihin koomikoihin (Chaplin) Vaikutti ensin Ranskassa ja myöhemmin USAssa 1909-1925

Gaumont Pathén pahin kilpailija 1907 asti tuotanto-osaston päällikkö ja tärkein ohjaaja Alice Guy ensimmäinen naisohjaaja kehitti kerronnallista elokuvaa (ensimmäinen kertova elokuva jo 1896) väri- ja äänielokuvakokeiluja jo ennen v. 1905 “pitkä” elokuva La Naissance, la vie et la mort de Notre Seigneur Jésus Christ 1906 siirtyi myöhemmin USAan

Louis Feuillade (1873-1925) Gaumontille 1905; johtajaksi Guyn jälkeen1908 keskeisimpiä mykän kauden elokuvantekijöitä ja Gaumontin menestyksen kulmakiviä aina 1920-l asti teki komedioita, historiallisia elokuvia, trillereitä melodraamoja; n. 80 elokuvaa v. 1907-1913 Tunnetuin sarjaelokuvien tekijänä Fantomas-sarja 1913-1914 – käännekohta uralla Fantomas: mestaririkollinen, naamioitumisen taitaja, jota hänen vastustajansa etsivä Juve ei koskaan saa kiinni kuvattiin sekä studioissa että kaduilla Muita sarjoja: Les Vampires (1915) ja Judex (1916)

Fantomas

Les Vampires

Film d'Art- yhtiö (1908-1911) teatterinäyttelijät suuntautui eliitille, kultivoituneelle yleisölle: elokuvasta oli tehtävä taidetta (prestiisielokuva) elokuvan tekeminen taiteeksi: arvostettujen taiteiden keinojen ja aiheiden tuominen elokuvaan (teatteri, kirjallisuus, historia) 1908: L'Assassinat du Duc de Guise (Guisen herttuan murha) teatterinäyttelijät säestysmusiikki: Camille Saint-Saëns aiheena tunnettu tapaus Ranskan historiasta lavasteet teatterista; sujuvat siirtymät otoksesta toiseen laaja suosio, mm. USA tämä ja muut määrittivät kuvaa siitä, millaisia "taide-elokuvien" tulisi olla Film d'Artin tuotanto pääasiassa tappiollista --> toiminta loppui 1911 Vrt. Saksassa Autorenfilm n. 1913 alkaen : elokuvan arvo perustui tunnetun kirjailijan käsikirjoitukseen / kirjalliseen alkuperäistekstiin.

Guisen herttuan murha (1908)

ITALIA

Italia Italiassa elokuvatuotanto alkoi suhteellisen myöhään, mutta vuodesta 1905 alkaen tuotanto laajeni nopeasti muutamassa vuodessa elokuvatuotanto muistutti Ranskan tilannetta "taide-elokuvia" samoihin aikoihin kuin Film d'Art Ranskassa 1908 "Pompeijin viimeiset päivät" suosittu italialainen elokuva alettiin yhdistää historialliseen elokuvaan

Italia: pitkän elokuvan synty Italiassa elokuvateatterit alusta alkaen kiinteitä; tämä mahdollisti pidempien elokuvien esitykset 1910: Giovanni Pastrone: Il Caduta de Troija (Troijan tuho) kolme kelaa (n. 45 min) Suosittu suosio rohkaisi tekemään pidempiä ja näyttävämpiä elokuvia pitkien elokuvien tuotanto huipussaan 1910-luvun puolivälissä

Italialaisen elokuvan genret 1910-luvulla Tärkeimpiä genrejä olivat 1) Historiallinen elokuva 2) Voimamies-elokuvat 3) Diiva-elokuvat

Historiallinen elokuva Tärkein ohjaaja Giovanni Pastrone 1913: Quo Vadis 1914: Cabiria Rooman valtakunta 300-l eKr Ihmisryöstöjä, ihmisuhreja megakohtauksia: palatsi tuhoutuu tulivuorenpurkauksessa; temppeli, jossa lapsia heitetään Moolok-jumalan tuliseen kitaan Kesto yli 3 tuntia hitaat kamera-ajot – ns. ”cabiria-movement” vaikutti D.W.Griffithin Suvaitsemattomuuteen

Quo Vadis (1913)

Cabiria (1914)

Voimamies-elokuvat (Maciste) Historiallisissa elokuvissa tärkeinä sivurooleina sankarin apuna toimivat voimamieshahmot Quo Vadis: Ursus; Cabiria: Maciste Cabirian Macistea esitti Bartolomeo Pagano, lihaksikas satamatyöläinen hahmo niin suosittu, että tehtiin sarja Paganon tähdittämiä Maciste -elokuvia, joiden suosio jatkui 20-luvulle asti toisin kuin Cabiria, sijoittuivat nykyaikaan (kuten muutkin voimamieselokuvat)

Diva-elokuvat ”Diva” = jumalatar; suosittu naistähti Diva-elokuvissa pääosissa naistähdet ja aiheena intohimot ja juonittelut lähinnä yläluokan piirissä epärealistisia ja traagisia; eroottisuutta ja kuolemaa korostavia ylelliset lavasteet, muodikkaat vaatteet, dramaattinen näytteleminen innoittajana tanskalais-saksalaisen Asta Nielsenin elokuvat

Diva-elokuvat Perustava elokuva: Ma l'amor mio non muore! (1913, Mario Caserini; "Rakkauteni ei kuole") tähtenä Lyda Borelli Toinen keskeinen diiva: Francesca Bertini (Assunta spina, 1915, Gustavo Serena) Diva-elokuvat suosiossa 1910-luvun jälkipuoliskolla; kuihtuivat pian 20-luvulle tultaessa

Lyda Borelli

Francesca Bertini

August Blom: Den Hvide slavehandel (1910) TANSKA August Blom: Den Hvide slavehandel (1910)

TANSKA Tanska Euroopan johtavia elokuvamaita vuoden 1910 molemmin puolin 1910-luvulla tanskalaista elokuvaa hallitsi yksi yhtiö: Ole Olsenin omistama Nordisk (per. 1906) 1910 Nordisk Pathén jälkeen Euroopan toiseksi suurin elokuvayhtiö (n. 1700 työntekijää) Myös muita lyhytikäisiä pikkufirmoja nousi, mutta Nordisk joko osti ne tai ajoi ne konkussiin Tanskan tuotanto jatkui vahvana I maailmansotaan asti, jolloin rajoitukset sulkivat sen pois monen maan markkinoilta

Nordiskin elokuvat Nordiskin läpimurtoelokuva 1907: "Leijonanmetsästys" (Lovejagten) fiktioelokuva safarista kaksi leijonaa ammuttiin oikeasti kuvausten aikana kiellettiin Tanskassa menestys muualla rikos- ja jännityselokuvia, komedioita, melodraamoja tasokas näytteleminen, näyttävät tuotannot elokuvat urbaaneja ja uskaliaita (sensaationhakuisuus: "valkoinen orjakauppa") yksi suosittu laji sirkusmelodraamat De Fire Djaevle (4 paholaista 1911, robert Dineson & Alfred Lind Döddespringet til Hes fra Cirkus-Kuplen (Kuolemanhyppy hevosella sirkusareenalta, 1912, Eduard Schnedler-Sörensen Ole Olsen

Ohjaajia August Blom Den Hvide Slavehandel (”Valkoinen orjakauppa”, 1910) Kopio pienemmän tuotantoyhtiön samannimisestä menestyselokuvasta pitkä (n. 45 min) – Tanskassakin alettiin tehdä pitkiä elokuvia Sai jatko-osia Ved Faengslets Port (engl. The Temptations of a Great City) näyttelijä Valdemar Psilander Atlantis (1913) 8 kelaa (yli 2 tuntia) näyttävä elokuva valtamerialuksen uppoamisesta

Ohjaajia Forest Holger-Madsen Evangeliemandens liv (1915) Himmelskibet (1918) Benjamin Christensen Det Hemmelighedsfulde X (1914; ”Salaperäinen X” engl. The Mysterious X / Sealed Orders) Hævnens nat (1916; "Koston yö" engl. The Night of Revenge / Blind Justice) Häxan ("Noita" / engl. Witchcraft through the Ages, Ruotsi 1922)

Ohjaajia Carl Th. Dreyer Praesidenten (1919) Lehtiä Saatanan kirjasta (1921) Michael (1924, Saksa) Jeanne D’Arcin kärsimys (1928, Ranska) Vampyr (1932, Saksa) Vihan päivä (1943) Sana (1955) Gertrud (1964)

Christensen: Häxan (Ruotsi, 1922)

Forest Holger-Madsen: Evangeliemandens liv (The Evangelist, 1915)

RUOTSI

Ruotsi 1910-luvulla Ruotsissa alettiin 1912 yllättäen tuottaa innovatiivisia elokuvia Tuotantoyhtiö Svensk Bio (myöh. Svensk Filmindustri) Keskeiset ohjaajat Victor Sjöström ja Mauritz Stiller tuotanto pienimuotoisempaa kuin Tanskassa Aiheet eivät urbaaneja ja uskaliaita kuten Tanskassa, vaan kansalliseen kirjallisuuteen perustuvia Selma Lagerlöfin romaanit Myös norjalaisia, islantilaisia ja suomalaisia aiheita Eritysesti yleisön huomiota kiinnittivät jylhät maisemat Kansainvälinen suosio

Victor Sjöström naturalistinen tyyli Ingeborg Holm(1913) keskiluokkainen perhe, isä kuolee, köyhyys, lapset viedään, nainen vajoaa hulluuteen pitkät otokset, toiminta etenee hitaasti pidättyvä näytteleminen Terje Vigen (1916; Henrik Ibsenin näytelmästä) merimaiseman käyttö Vuori-Ejvind ja hänen vaimonsa (1918; islantilaisen Johand Sigurdjonsonin näytelmästä) Ajomies(1921; Selma Lagerlöfin romaanista)

Victor Sjöström

Mauritz Stiller (1883-1928) Syntyi Helsingissä; Ruotsiin 1900-luvun alkuvuosina, ohjaajaksi 1912 Elokuvia Siivet (1916) Thomas Graalin paras elokuva (1917) Laulu tulipunaisesta kukasta (1919; Johannes Linnankosken romaanista) Arne-herran rahat (1919; Selma Lagerlöfin romaanista) Erotikon (1920) Juha (1921; Juhani Ahon romaanista) Gösta Berlingin taru (1924; Lagerlöfin romaanista) elokuva oli Greta Garbon läpimurto valkokankaalla

Stiller ja Garbo