Kunta- ja palvelurakenne uudistuu –seminaarit Marras- joulukuussa 2006 Opetus-, kirjasto-, kulttuuri- liikunta- ja nuorisotyöpalvelut

Sivistyspalvelujen järjestäminen ja kunta PerusopetusLukio, ammatillinen, amk, vapaa sivistys * Kunta velvollinen oppivelvollisille*ei järjestämisvelvollisuutta * Kunta osoittaa koulupaikan*vapaa hakeutumisoikeus * Järjestäjänä kunta (/yksityinen)*lupa järjestämiseen Kunta voi järjestää myös aamu- ja iltapäivätoimintaa ja taiteen perusopetusta Kunnalla lakisääteinen asukaskohtainen rahoitusvelvollisuus. Kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen kunnan tehtävä Liikunta: kunnan tulee luoda edellytykset Kulttuuri: kunnan tehtävä edistää, tukea ja järjestää Nuoriso: kunnan toimialaan kuuluu nuorisotyö

TAVOITTEENA •Vahvistaa osaamista, tietoa ja luovuutta edistäviä rakenteita ja kulttuuri-identiteettiä •Palveluiden saatavuuden turvaaminen uudistamalla tarpeen mukaan rakenteita •Paremmat edellytykset palveluiden järjestämiseen •Palveluverkon kehittäminen ja sopeuttaminen hallitusti väestörakenteen muutokseen •Palveluiden laadun, kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen •Osaavan henkilöstön saatavuuden turvaaminen •Kieliryhmien oikeuksien turvaaminen •Laitteiden ja järjestelmien yhteensopivuus

PALVELUT OSANA KUNTARAKENNEUUDISTUSTA •Rakenteellisissa ratkaisuissa sivistyspalvelut riippuvaisia kunnista tehtävistä päätöksistä: –kuntaliitos –laajennettu yhteistoiminta •Kuntien valtuustojen tavoitteet koulutus- ja kulttuuripolitiikalle ja – palveluille •Riittävän iso kuntakoko tai palvelukokonaisuus antaa edellytykset laadukkaiden opetus- ja kulttuuripalvelujen turvaamisen eri puolilla maata •Valtion tehtävänä on huolehtia siitä, että kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu

TOIMENPITEET Kunnan toimeenpanosuunnitelma (10 § 2 mom) •Kattaa –opetuspalvelut (esi- ja perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, vapaa sivistystyö) –Kirjasto-, kulttuuripalvelut, kulttuuri- ja taidelaitokset –Liikunta- ja nuorisotyöpalvelut •Toimenpiteet väestöpohjatavoitteen toteuttamiseksi •Miten lisätty yhteistoimintaa •Toimenpiteet palvelujen järjestämisen ja tuottamisen tehostamiseksi •Väestö- ja palvelutarveanalyysi vuosille 2015 ja 2025 •Selvitys palveluverkon kattavuudesta •Suunnitelma palvelujen järjestämisestä •Suunnitelma henkilöstövoimavarojen riittävyydestä •Asetuksella määritetään, mitä raportoidaan

TOIMENPITEET Kunnan selvitys (10 § 1 mom) •Toimenpiteet väestöpohjatavoitteen toteuttamiseksi ammatillisessa peruskoulutuksessa Eräitä kaupunkiseutuja koskevat suunnitelmat (7 §) •Selvitys siitä, mitä palveluja on päätetty tarjota kuntarajat ylittäen •Kattaa –opetuspalvelut (esi- ja perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, vapaa sivistystyö) –kirjastopalvelut –nuorisotyö –liikuntapalvelut –kulttuuripalvelut, kulttuuri- ja taidelaitokset •Asetuksella säädetään, mitä raportoidaan

AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS (5 § 4 mom) •Ammatilliselle peruskoulutukselle noin asukkaan väestöpohjavaatimus •Järjestäjänä voi olla kunta tai yhteistoiminta-alue •Suunnittelua ohjaava periaate, järjestämisluvan muuttaminen edellyttää opetusministeriön päätöstä

Suunnittelun lähtökohtia 1 •Suunnitelmat ja toimenpide-ehdotukset kokonaisvaltaisesti kunnan vastuulla •Yhteistyö ja yhteensovittaminen alueen kuntien ja alueen muiden palveluiden järjestäjien kanssa •Yhteistoiminta voi ylittää maakuntarajat •Tilojen, laitteiden ja osaamisen tehokas käyttö •Kunta tai muu koulutuksen järjestäjä päättää toimipisteverkosta

Suunnittelun lähtökohtia 2: ESI- JA PERUSOPETUS •Koulutuksen perusturva: yhtäläinen oikeus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti opetusta ja kehittää itseään – koulutuksen saavutettavuus ja laatu •Esi- ja perusopetus lähipalveluja •Nykytilanne: saavutettavuus 7–12-vuotiaiden ikäryhmässä hyvä; 94 % ikäryhmästä 5 km säteellä, 13–15-vuotiailla suhteellisen hyvä; 79 % ikäryhmästä 5 km säteellä 1) •Koulumatkan kesto (odotuksineen) ei saa ylittää 2,5 tuntia (1–6 vl) tai 3 tuntia (7–9 vl) - ylityksiä 52 kunnassa 1) •Peruskoulun päättäville mahdollisuus jatko-opintoihin lukiossa tai amm. koulutuksessa (koulutustakuu) •Lukio ja ammatillinen peruskoulutus: vapaa hakeutumisoikeus 1) Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta 2005

Suunnittelun lähtökohtia 3: LUKIOKOULUTUS •Lukiokoulutuksen saatavuuden turvaaminen kuntalaisille kunnassa tai yhteistoiminta-alueella •Useita mahdollisia organisointimalleja esim. verkostoitumalla • •Yhteistyö muiden lukioiden, perusopetuksen ja ammatillisen sekä muun alueella toimivan koulutuksen kanssa •Aikuisten lukiokoulutusmahdollisuudet •Etä-, verkko- ja monimuoto-opetuksen kehittäminen ja teknologian kehittyminen

Suunnittelun lähtökohtia 4: AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS •Koulutuksen järjestäjän laaja elinkeino- ja työelämän tarpeita vastaava koulutustarjonta ja mahdollisuus sen joustavaan suuntaamiseen •Kytkentä kuntien elinkeinopoliittisiin tavoitteisiin kuntien elinvoimaisuuden lisäämiseksi •Yksityiset koulutuksen järjestäjät mukana opetusministeriön ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishankkeessa

Suunnittelun lähtökohtia 5: KIRJASTOT JA KULTTUURI •Palvelujen turvaaminen kuntarajat ylittävällä suunnittelulla, resursoinnilla ja työnjaolla •Kirjastopalvelujen saatavuus varmistetaan osin verkkopalveluina, osin alueellisina, osin lähipalveluina •Kirjastojen verkostoyhteistyö ja palvelujen yhteiskäyttö •Järjestämistavoista ja verkkopalvelujen kehittämisestä riippumatta kirjastopalveluja tulee olla saatavilla lähipalveluina, (esim. vanhukset ja lapset, sähköinen asiointi) •Kulttuuripalvelut alueen elinvoiman kannalta keskeisiä hyvinvointi- ja vetovoimapalveluja •Kulttuuriyhteistyö kolmannen sektorin kanssa •Palvelurakenteen muuttuessa kulttuuritoiminta vahvistaa paikallista identiteettiä, sosiaalista pääomaa, yhteisöllisyyttä

Suunnittelun lähtökohtia 6: LIIKUNTA JA NUORISO •Palvelujen varmistaminen kuntarajat ylittävällä suunnittelulla, resursoinnilla ja työnjaolla •Kunta vastaa toiminnan koordinoinnista ja strategisesta suunnittelusta; kumppaneina urheilu- ja nuorisoseurat, yhdistykset, yritykset •Liikunnan peruspalvelujen (liikuntapaikat, ohjattu liikunta) turvaaminen mm. väestön terveyttä edistävän liikunnan osalta; liikunta osana kunnan hyvinvointistrategiaa; yhteistyö urheiluseurojen ja kunnan muiden hallintokuntien kanssa •Nuorisotyön peruspalvelujen turvaaminen, nuorten osallistumisen ja kuulemisen järjestäminen sekä nuorten kasvu- ja elinolojen parantaminen yhdessä muiden hallintokuntien kanssa •Alueellisella yhteistyöllä palvelutarjontaa, työnjakoa, erikoistumista

VALTIONOSUUSUUDISTUKSEN YLEISET PERIAATTEET (11 §) •Kuntien verotulopohjan vahvistaminen –verovähennysten siirto valtion rasitukseksi / niiden hyvittäminen kunnille –kunnallisverotuksessa vähennyksiä yhteensä noin 2,7 mrd euroa –miten hoidetaan kustannusneutraalisti, vaikutukset opetuksen ja kulttuurin valtionosuuksiin? •Tavoitteena hallinnonalakohtaisten (OPM ja STM) valtionosuuksien yhdistäminen –Tavoitteesta voidaan poiketa perustellusta syystä –Ei koske valtionavustuslain nojalla myönnettäviä avustuksia eikä veikkausvoittovarojen käyttöä

VALTIONOSUUSUUDISTUKSEN YLEISET PERIAATTEET (11 §) •Rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistus valmistellaan erikseen •Valmistelu edellyttää selvitystä uudistuksen vaikutuksista: –toiminnan ohjausmahdollisuuksiin sekä –miltä osin ja missä laajuudessa valtionosuuksia voidaan yhdistää ja miten ne myönnetään ja maksetaan