Kirjastopäivät 2010 B.W-R Kirjastot EU-agendalle hyödyt ja mahdollisuudet Kulttuuriasiainneuvos Barbro Wigell-Ryynänen, kulttuuriyksikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
KDK:n Kansallisen näkymän ryhmän työskentelystä
Advertisements

Kansallinen digitaalinen kirjasto - lyhyt johdatus Jukka Liedes
KANUUNA-SEMINAARI 2012 Kotka, Nuorisotalo Greippi 15 –
Yleiset kirjastot - tekijänoikeus Kirjastopäivät Hallitusneuvos Jorma Waldén, kulttuuriyksikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö.
Cogeca: Maatalousosuuskuntien yhteinen eurooppalainen ääni.
SLS vaalii ja kehittää Suomen ruotsinkielistä kulttuuriperintöä.
Open and Inclusive Policy-Making Katju Holkeri VM/HKO.
2/2009 CIMOn palvelut ohjaajille Hanna Isoranta
Kalastuslain kokonaisuudistuksesta järjestöpäällikkö Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto.
Kääntäjät osana EU-viestintää
EU:n ohjelmakausi Valmistelutilanne Seija Astala OKM/NY.
EU ja raha: Budjetin synty Tulot ja menot.
Täydennyskoulutus Yhdessä tekemällä – hanke 2010
Euroopan unionin kansalaisuus
Osaamisen ja sivistyksen asialla KANSAINVÄLISTYMINEN EUROOPPALAISEN KORKEAKOULUTUKSEN HAASTEENA JA TAVOITTEENA Kansainvälistyvä opetussuunnitelma Tampere.
EU-vaikuttaminen Suomessa
CSC / Tietohallinnon asiakkaat ja tuotteet / Teemu Kemppainen Aikataulu 09:00-09:30Mallin kehitys versioon 1 ja tästä eteenpäin; UML-notaatio.
Kansallinen digitaalinen kirjasto. 2 Kansallinen digitaalinen kirjasto –hankkeen tausta Kansalliset linjaukset velvoittavat kirjastojen, arkistojen ja.
Tehtävä Suomelle Tehtävä kirjastoille …ja Yleisten kirjastojen neuvoston strategia
Creative Commons ja yhteisöttömän aineiston lumo Tietoisku Jari Sarja Otavan Opisto.
The Annual Policy Report 2009 Vuosittainen raportti maahanmuuttopolitiikasta Suomessa HUOM : Voit täydentää ylätunnisteen Näytä/Ylä- ja alatunniste (Älä.
TEKIJÄNOIKEUDET NYT! Kansallinen digitaalinen kirjasto, sähköisten aineistojen tekijänoikeudet ja saavutettavuus – info- ja keskustelutilaisuus Porin taidemuseo.
Finna ja avoimen metadatan lisenssi Finnan konsortioryhmä Tapani Sainio, Kansalliskirjasto.
Satakunnan ammattikorkeakoulu | Kirjastopalvelut Satakunta University of Applied Sciences | Library Services AMK-kirjastojen Finna-päivä LAMK, Fellmannia.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Mitä.
Helsingin seudun yhteistyön arviointi 2008 kaupunginjohtaja Jussi Pajunen
Keke-kasvatus: kriittistä tarkastelua & onnistumisen avaimia
Yrittäjyys HAAGA-HELIAssa Arenen yrittäjyysstrategia, miksi juuri nyt Jari Laukia.
EU KANSALLISEN KOULUTUSPOLITIIKAN SPARRAAJANA Jari Jokinen, projektijohtaja opetusministeriö.
EU-kansalaisuus ja kansalaisen vaikutusmahdollisuudet EU:ssa
Itämeri –strategia ja toimenpideohjelmat - mitä uutta odotettavissa Itä-Suomen EAKR – toimenpideohjelman seurantakomitean kokous Kajaani, Neuvotteleva.
Sankarit ja sankaruus Venäjällä Makula, kevät 2015 Tavoitteet, suorittaminen ja aikataulu.
Euroopan talous- ja rahaliitto EMU: Kehitetty jo n. 30 vuotta Ensimmäinen vaihe 1979 => valuuttakurssit Vuonna 1999 kytkettiin 12 maan valuuttakurssit.
Sähköiset lähdejulkaisut kansallisena tietovarantona Anne Lehto OPM, Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto, Tiedepolitiikan yksikkö Arkistosta julkisuuteen.
Järjestöpäivät. Romanifoorumin löydät netistä:
Kuulemistilaisuus Varapuhemies Seppo Kääriäinen.
Tutkijaliikkuvuuden palvelut –roundtable Kv-kevätpäivät, Seinäjoki Marita Niemelä Tutkimus- ja innovaatiopalvelut.
AVOIN TIEDE EUROOPPALAISIA HANKKEITA JA VERKOSTOJA.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Tutkimushallinnon.
Euroopan Unionin perustuslaki ja Lissabonin sopimus EU:n tulevaisuuskonventti valmisteli sopimuksen EU:n perustuslaista Piti tulla voimaan jo 2006, mutta.
KANSAINVÄLISEN STRATEGIAN TARKOITUS Oppisopimuskoulutuksen kansainvälisen toiminnan tavoitteena on edistää suomalaisen työelämän kansainvälistymistä ja.
Yliopistokirjastojen näkemys Kirjastoverkkopäivät, Helsinki, Leena Järveläinen.
EU : Tärkeitä henkilöitä:. Perustajat… Robert Schuman ( ) Jean Monnet (1888 – 1979)
Tide-projektin esittely Sidosryhmätapaaminen Sisko Rauhala.
1 European Commission Agora ICT-foorumi, Jyväskylä, Olli Rehn Euroopan komission jäsen Kasvu ja työllisyys Euroopan unionin haasteena.
Kansallinen digitaalinen kirjasto Opetusministeriön kirjastopäivät Minna Karvonen.
Keskuskirjastokokous , Pasila. Ajankohtaista Valmistautuminen tulevaan hallituskauteen Yleisten kirjastojen vaikuttavuus tutkimus KIRJO Kansalliskirjaston.
EU:n ja Latinalaisen Amerikan välinen yhteistyö Trainet-seminaari Seinäjoella Sari Wessman Kansainvälisten asiain sihteeristö Opetus-ja kulttuuriministeriö.
2. Kansalaisten Eurooppa Kansalainen ja Eurooppa 1.
Avoin tiede –keskustelutilaisuus TTA-hanke, Opetus- ja kulttuuriministeriö Liisa Siipilehto, Helsingin yliopiston kirjasto.
EUROOPPALAISUUS JA EUROOPAN UNIONI YH 4 EU:n PERUSSOPIMUKSET.
Kansalaisten Eurooppa
IFLA International Federation of Library Associations
Euroopan Unionin yhteinen ulko-ja turvallisuuspolitiikka
Vanhoja yo-kysymyksiä EU:sta
Elinikäinen ohjaus Suomessa
EU lyhyesti 28 jäsenmaan muodostama vapaakauppa-alue
Taustaa vuotiaat suomalaiset osallistuvat koulutukseen vertailumaista kansainvälisessä vertailussa toiseksi eniten . Haasteena kuitenkin on, että.
Asettamiskirje: Korkeakoulujen tietohallinto-ja ICT-ohjausryhmän täsmennettynä tehtävänä on:
EUROOPAN UNIONI JA EUROOPPALAISUUS
Konsortioryhmän nimeäminen ja konsortiodokumenttien muutokset
Lissabonin sopimus.
Erikoiskirjastojen päivä Säteilyturvakeskuksessa
Kristiina Kontiainen, ylitarkastaja, ESAVI
AJANKOHTAISTA VARASTOKIRJASTOSTA
Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta
Eettistä tietopolitiikka tekoälyn aikakaudella
Omavalvonta -työpaja THL:ssa
EU-rahoitus kunnille ja maakunnille
Kirjastopäivät 2019 tulee! Kirjastoseuran ajankohtaiset
Esityksen transkriptio:

Kirjastopäivät 2010 B.W-R Kirjastot EU-agendalle hyödyt ja mahdollisuudet Kulttuuriasiainneuvos Barbro Wigell-Ryynänen, kulttuuriyksikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö

Kirjastopäivät 2010 B.W-R Suurin ja kaunein  Eurooppalaisten kansalliskirjastojen i2020-hankkeesta, Digital Libraries Initiativen European Digital Library on kehittynyt Europeana, museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen kokoelma. Oma Kansallinen digitaalinen kirjastomme on tulevaisuudessa ainakin osittain osa Europeanaa. Suomessa vanhojen arvokkaiden teosten ja erikoiskokoelmien digitointi ei ole yleisten kirjastojen keskeisiä tehtäviä, meillä tämä tehtävä kuuluu Kansalliskirjastolle ja yliopistojen kirjastoille.  Ranska oli aikoinaan eurooppalaisen digitaalisen kirjaston aloitteentekijä, ja Ranskassa vanhoista kirja-aarteista huolehtiminen on kulttuuriministeriön yleisille kirjastoille annettu erityistehtävä. Ranskan vallankumouksen ajoilta asti on yleisiin kirjastoihin kerääntynyt arvokkaita kirjakokoelmia.  - Entäs yleisten kirjastojen keskeiset tavoitteet ja tehtävät suomalaiseen malliin?

Kirjastopäivät 2010 B.W-R Green paper – White paper  Mirja Ryynänen teki nk. oma-aloiteraportin olleessaan Euroopan parlamentin kulttuuri-, nuoriso- ja koulutusasioita sekä tiedotusvälineitä käsittelevässä valiokunnassa; Kirjastojen rooli modernissa yhteiskunnassa. Euroopan parlamentti hyväksyi raportin yksimielisesti lokakuussa 1998 ja Commissioner Franz Fischler ilmoitti että komissio alkaisi työstää tiedonantoa modernien kirjastopalvelujen kehittämisestä Euroopassa ja kansalaisten pääsystä näihin palveluihin. Tiedonannon oli määrä käsittää elänikäistä oppimista, tekijänoikeuskysymyksiä, lukutaidon eri muotoja, alueellista tiedonvälitystä ja yhteistyötä saatavuuden parantamiseksi. Viidenteen puiteohjelmaan tulisi lisää kirjastohankkeita.  Raportti ei kuitenkaan edennyt raportin statuksesta (Green Paper) White paperiksi (EU:ssa virallinen julkaisu joka vaatii jäsenvaltioilta toimenpiteitä), ja näin ollen se ei johtanut komission laatimiin ohjeisiin jäsenvaltioille.

Kirjastopäivät 2010 B.W-R Helsingissä  järjestettiin Suomen puheenjohtajuuskaudella 2006 NAPLE- konferenssi. NAPLE, National Authorities on Public Libraries in Europe, on eurooppalaisten kirjastoviranomaisten epävirallinen yhteenliittymä.  Suomen NAPLE-edustajan esitys, "The Role of Public Libraries in the European Knowledge Society", hyväksyttiin avoimessa johtokunnan kokouksessa yksimielisesti. Esityksessä viitataan Mirja Ryynäsen raporttiin ja Euroopan kirjastoviranomaisten yhteneväisiin näkemyksiin yleisten kirjastojen roolista tämän päivän tietoyhteiskunnassa. Esityksessä todetaan, että kirjastoasiat ovat EU:ssa agendalla yleiset kirjastot ja niiden keskeiset tehtävät jäävät helposti suurten muistiorganisaatioiden laajojen hankkeiden varjoon.  Yhteydenottoon komission tietoyhteiskunta-direktoraattiin vastattiin silloisen johtajan, Horst Forsterin puolesta ja NAPLEn edustaja kutsuttiin i2020 initiativen, myöhemmin Europeanan, partneriksi. "Tämä hanke vastaa esityksessänne esitettyihin vaatimuksiin", oli johtaja Forsterin sanoma.

Kirjastopäivät 2010 B.W-R Wienissä  järjestettiin kolme vuotta myöhemmin A Library Policy for Europe, EBLIDAn ja (European Bureau of Library, Information and Documentation Associations) ja NAPLEn yhteinen konferenssi. Helsingin konferenssin yhteydessä EBLIDA otti NAPLEen yhteyttä ja ehdotti yhteistyötä yleisten kirjastojen saamiseksi EU-agendalle. EBLIDA voi toimia lobbaus- järjestönä, kirjastoviranomaisilla taas on virallinen asemansa joka maassa. Todettiin että yhteistyö voisi tuottaa tuloksia. Wienissä hyväksyttiin yksimielisesti nk. Vienna Declaration, mottona "EBLIDA ja NAPLE uskovat että Euroopan kansalaiset tarvitsevat eurooppalaisen kirjastopolitiikan."  Euroopan komissiota kehotettiin vahvistamaan kirjastopalvelujen roolia ja mahdollisuuksia Euroopan tietoyhteiskunnassa.

Kirjastopäivät 2010 B.W-R Vienna Declaration  EBLIDAN ja NAPLEN yhteinen julkilausuma, A Library Policy for Europe, Wienin julkilausuma  kehottaa Euroopan komissiota  1. työstämään White Paperia ottaen huomioon kirjastojen uuden roolin tietoyhteiskunnassa, edellyttäen että jäsenvaltiot toimivat kirjastoasioissa komission suositusten mukaisesti  2. antamaan tukensa eurooppalaisen kirjastojen osaamis- keskuksen perustamiseen, keskus tuottaisi ajankohtaista tietoa jäsenvaltioiden kirjastojen palveluista  3. virittämään eurooppalaisia hankkeita jotka edistävät yleisten kirjastojen tarkoituksenmukaista, kestävää kehitystä  4. raivaamaan sellaisia tekijänoikeuksien luomia esteitä jotka ovat ristiriidassa tietoyhteiskunnan kehittämisen kanssa.

Kirjastopäivät 2010 B.W-R Askel kerrallaan  Brysselin ECEI09 ja ECEI10 konferenssit on molemmat pidetty Brysselin flaaminkielisen parlamentin tiloissa. Järjestäjänä on ollut Belgian Bibnet yhteistyökumppanina kansalaisjärjestö Civic. Euroopan komission tietoyhteiskuntadirektoraatti on ollut molemmissa konferensseissa edustettuna. Tämän vuoden konferenssissa keskusteltiin EBLIDA/ NAPLEn yhteisestä julkilausumasta, Repositioning European Public Libraries, joka pohjautuu Wienin julkilausumaan ja johon ideoita ja inspiraatiota on saatu mm OKM:n Kirjastopolitiikka 2015:sta.  Julkilausumaa oli sitä ennen käsitelty jäsenten kesken eri työryhmissä EBLIDAn ja NAPLEn yhteisessä kokouksessa Helsingissä tämän vuoden toukokuussa, ja sitä hiottiin vielä Göteborgin IFLA-kokouksen yhteydessä.  - Kirjastot – yleiset kirjastot, miten asia vietäisiin eteenpäin?

Kirjastopäivät 2010 B.W-R Urheilu sai White Paperinsa  Urheilun White Paper vaati monen vuoden työn. Urheilu-, kuten kirjastoasiat, kuuluvat asioihin joista päätetään kansallisella tasolla, mutta ponnistukset tuottavat lopulta tulosta. Kun Lissabonin sopimus astui voimaan se toi EU:lle toimivallan myös urheiluasioissa. Niistä päätetään edelleen pääsääntöisesti jäsenvaltioissa, mutta urheilulla on nyt myös asema unionin päätöksenteossa. Kyseessä on nk. pehmeä toimivalta, sopimuksen mukaan unioni "myötävaikuttaa Euroopan urheilun edistämiseen ottaen huomioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän." Urheilun eurooppalaista ulottuvuutta aletaan nyt kehittää.

Kirjastopäivät 2010 B.W-R Hyödyt ja mahdollisuudet  Kirjastotoiminnan osalta tähdätään vastaavaan asemaan EU:n agendalla.  Halutaan tuoda esille yleisten kirjastojen eri ikäryhmille kohdennetut palvelut ja niiden merkitys kansalaisten ja oppijoiden tiedonsaannissa, elinikäisessä oppimisessa, perinteisen ja uuden lukutaidon edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisemisessä.  Tavoitteena on saada yleisten kirjastojen keskeisiä tehtäviä ja kansallisia linjauksia paremmin vastaavia EU-hankkeita ja virallisia tapaamisia joiden kautta yleisille kirjastoille tärkeisiin asioihin voisi vaikuttaa.  Tästä hyötyisivät kirjastojen kehittäjät, kirjastot ja niitä käyttävät kansalaiset ja näin varmennettaisiin kirjastotoiminnan tarkoituksenmukainen, kestävä kehitys koko Euroopassa.