GM-kasvien turvallisuus kuluttajalle FT Liisa Kuusipalo Suomen luonnonsuojeluliitto ja Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys

Nykyiset gm-tuotteet  sisältävät enemmän myrkkyjäämiä kuin normaalit tuotteet Guazzelli 2007  joko tuottavat itse kudoksiinsa hyönteismyrkkyä (bt-toksiini)  tai kestävät rikkaruohomyrkkyjä, joka keräytyy kudoksiin (RoundUp)  lisänä tuotteessa muut kasvinsuojeluaineet

Tekniikka perustuu vanhentuneeseen tietoon  Vanha teoria: geeni tuottaa vain ja ainoastaan yhden ominaisuuden  ihmisellä on n proteiinia eli geenituotetta, geenejä on vain Venter et al  yksi geeni tuottaa jopa yli erilaista tuotetta (immunoglobuliini) Dong et al. 2006

Teoria on vanhentunut ”We can no longer say that a gene is a sequence of DNA that continuously and uniquely codes for a particular protein. However, this remains the central paradigm of molecular biology.”  Yliopistollinen genetiikan oppikirja Genes VIII, kirj. B. Lewin 2004.

tekniikka on alkeellinen  synteettinen geeni on virusmainen voidakseen tarttua kohteeseensa  kiinnittymiskohta ja kopiomäärä ovat satunnaisia  geenin siirto on väkivaltainen tapahtuma, joka sotkee DNA järjestyksen  valinnan apuna antibioottiresistenssi

tietomme on riittämätön  geenin toimintaa määrää se, mistä se on kotoisin Taipale 2006  deleetio kromosomissa 15 isältä: lievä Prader-Will syndrooma, äidiltä: vakava Angelman oireyht. Pembrey 2002  muuntogeenisten kasvien jälkeläinen on palannut isovanhemman kaltaiseksi – ilmiölle ei selitystä Lolle 2005

tekniikka on hallitsematon  viruksissa: vahingossa syntyi uusi, immuniteetin murtava hiirirokkovirus Australiassa 2001 Jackson 2001  bakteereissa: tryptofaanituotannon 0,01% epäpuhtaus aiheutti 36 kuolemaa ja 1500 vammautumista v USA:ssa (oireina kova kipu, turvotus, yskä, lihasheikkous, haavaumat, tasapainohäiriöt, kouristelut, ihottuma, halvaus, sydänvaivat) Mayeno & Gleich 1994

ei täsmäjalostusta  merkittäviä eroja eri linjojen aineissa ja pitoisuuksissa perunalla. Erot yksittäisiä, mutta niitä aiheuttivat kaikki gm-rakenteet. Shepherd et al  geeninsiirto voi synnyttää uusia yhdisteitä, sillä kasvit ovat monipuolisia biokemiallisia tehtaita Manetti et al. 2006, Ruebelt et al

yllättäviä sivuvaikutuksia  kuolioita lehdissä vehnällä  muhkuroita perunan mukuloissa  tuotannon aleneminen soijapavulla  korkeampi ligniinipitoisuus soijalla  lisääntyneet karvasaineet perunalla  aineenvaihdunnan muutokset rapsilla  uusi a-vitamiinin johdannainen riisillä  34% enemmän nikotiinia tupakalla

gm on kuollut hevonen  kaupallisia sovellutuksia on vain kaksi: oma myrkyn tuotto ja myrkyn kestävyys  sovellettu vain neljään lajiin: puuvilla, soija, maissi, rapsi  kaupallisia sovelluksia on vähän, koska tekniikka on huono  turvallisuustutkimukset eivät auta, koska tuotteet eivät ole pysyviä

Eläinkokeita vähän  tieteellisiä kokeita on vähän  kokeet ovat lyhyitä, korkeintaan 3 kk  ruokinnan vaikutusta ei ole seurattu sukupolvesta toiseen  yhtään 2 vuotta kestänyttä raportoitua koetta ei ole  USA:ssa ei ole seurantaa gm-ruuasta: ”substantial equivalence” -periaate

Luonnon eläimet  Ruokintakokeissa peto kovakuoriainen ei syö gm-rapsia syönyttä toukkaa, jos se saa valita Ferry et al  Geenimuunneltuja viljelykasveja syövät toukat eivät enää kelpaa sen luontaiselle pedolle Hilbeck 2004

Yllättäviä tuloksia  Gm-rapsilla ruokitut toukissa kasvoi parasiitteja, joiden sukupuolet olivat yllättävän erilaisia: urosparasiitit olivat huomattavasti painavampia, ja naaraiden osuus jälkeläistössä oli epänormaalin suuri. Ero ei toistunut uusintakokeessa. Schuler et al

Possut ja vasikat ja gm  Gm-maissia syötettiin sioille 35 päivää. Geenin osia (bt-toksiinigeeni Cry 1A(b)) löytyi verestä, maksasta, pernasta ja munuaisista. Mazza et al  Gm-maissia (bt) syötettiin vasikoille. Siirtogeenin osia havaittiin ruuansulatuselimissä ja lihaksessa. Chowdhury et al

Lampaat ja gm  Gm-maissin jyvien DNA säilyy toimivana lampaan mahassa. Duggan et al  Sylki ei tuhoa plasmideja, vaan ne kykenevät siirtämään DNA:ta suun bakteereihin. Duggan et al

Monsanton aineiston uus-analyysi  Saksan Greenpeace vaati Monsanton koeaineiston julkistamista, ja sai sen vasta oikeudenkäynnin kautta  3 kk koe rotilla, n=80 rottaa  tilastollisesti merkittävät erot 50 aineenvaihdunnan muuttujassa: veren sokeri, rasvat, kivennäisaineet jne. Séralini et al

Tulosten tulkinta  naaraat olivat 20 % painavampia  urokset olivat tavallista laihempia  koetulokset kuvastavat alkavia munuais- ja maksavaurioita  tulokset raportoitiin EFSA:lle, vaatien lisäkokeita  Vastaus: emme voi uhrata lisää rottia

Merkittäviä eroja Merkittäviä eroja  Rotilla 90 päivän ruokintakoe gm- riisillä  Biologisia, biokemiallisia, mikrobiologisia ja patologisia muuttujia tutkittiin.  Löydettiin merkittäviä eroja eri ryhmien välillä. Poulsen 2006.

syöttökoe + vieras DNA hiirellä  Vieras DNA-pätkä (bakteriofagi M13) menee ruokinnan jälkeen hiiren valkosoluihin, pernaan, maksaan ja sikiön elimiin. Doerfler  veren seerumiin ja verisoluihin Schubbert  suolen soluihin ja munuaisiin. Palka- Santini 2003.

 vierasta DNA:ta löytyi ohutsuolesta, ruuansulatuselimistä, verestä, ääreisosien valkosoluista, pernasta, maksasta ja epiteelisoluista. Schubbert  poikasilla oli gm-ainesta eri elimissä siellä täällä. Ei kaikissa soluissa. Joillakin poikasilla vieras DNA oli kiinnittynyt molempiin kromosomeihin. Schubbert 1998.

Mitä syömmekään?  Italian kaupallisesta maidosta 15 näytteestä (25 %) löytyi PCR:llä gm- maissin geeni, ja 7 näytteestä (11,7 %) löytyi gm-soijan Agodi 2006  Lehmän verestä voidaan helposti selvittää onko se nauttinut geenimuunneltua rehua. Hyvin pienikin määrä havaitaan. Petit et al

 90 päivän ruokintakoe rotilla ei voi taata turvallisuutta koskien gm- rehua ja sen sisältämiä odottamattomia aineita. Schrøder 2007.

  Kasvin DNA ja bakteerin DNA liitettynä kasvitaudin teho-promoottoriin ylittää lajirajat luonnossa Bertolla & Simonet  Geenit siirtyivät gm-kasvista bakteereihin, ja siirsivät bakteereihin antibioottiresistenssigeenejään. Kay et al  Kukkakaalin mosaiikkiviruksen promoottori toimii myös ihmissuolen soluissa. Myhre et al

Gm-kasvien turvallisuus kuluttajalle Tekniikka on kokeellinen ja perustuu vanhentuneeseen tieteelliseen teoriaan Turvallisuutta ei voi taata