Geenitekniikan riskit FT Liisa Kuusipalo solubiologi, Joensuu Väitöskirja Itä-Afrikan kalojen evoluutiosta, tehty geenitutkimuksen avulla v. 1999.

Esitys aiheesta: "Geenitekniikan riskit FT Liisa Kuusipalo solubiologi, Joensuu Väitöskirja Itä-Afrikan kalojen evoluutiosta, tehty geenitutkimuksen avulla v. 1999."— Esityksen transkriptio:

1 Geenitekniikan riskit FT Liisa Kuusipalo solubiologi, Joensuu Väitöskirja Itä-Afrikan kalojen evoluutiosta, tehty geenitutkimuksen avulla v. 1999

2

3 Geenimuuntelu perustuu vanhentuneeseen tietoon  Vanha teoria: geeni tuottaa vain ja ainoastaan yhden ominaisuuden  ihmisellä on n. 100.000 proteiinia eli geenituotetta, geenejä on vain 25.000 Venter et al. 2001  yksi geeni tuottaa jopa yli 30.000 erilaista tuotetta (immunoglobuliini) Dong et al. 2006

4 Tekniikka on alkeellinen  synteettinen geeni on virusmainen voidakseen tarttua kohteeseensa  kiinnittymiskohta ja kopiomäärä ovat satunnaisia  geenin siirto on väkivaltainen tapahtuma, joka sotkee DNA:n järjestyksen  valinnan apuna antibioottiresistenssi, joka kasveissa leviää ympäristöön

5

6 Tietomme on riittämätön  geenin toimintaa määrää se, mistä se on kotoisin Taipale 2006  deleetio kromosomissa 15 isältä: lievä Prader-Will syndrooma, äidiltä: vakava Angelman oireyht. Pembrey 2002  muuntogeenisten kasvien jälkeläinen on palannut isovanhemman kaltaiseksi – ilmiölle ei selitystä Lolle 2005

7 Riski eliökunnalle  jo geenitekniikan keksijät itse vaativat, että gm-eliöt on tehtävä sellaisiksi että ne eivät selviä laboratorion ulkopuolella  koko elollinen luonto käyttää samaa geneettistä koodia  luontoon karannutta synteettistä virusta ei voi poistaa sieltä

8 Tekniikka on hallitsematon  viruksissa: vahingossa syntyi uusi, immuniteetin murtava hiirirokkovirus Australiassa 2001 Jackson 2001  bakteereissa: tryptofaanituotannon 0,01% epäpuhtaus aiheutti 36 kuolemaa ja 1500 vammautumista v. 1996 USA:ssa (oireina kova kipu, turvotus, yskä, lihasheikkous, haavaumat, tasapainohäiriöt, kouristelut, ihottuma, halvaus, sydänvaivat) Mayeno & Gleich 1994

9 Ei täsmäjalostusta  merkittäviä eroja eri linjojen aineissa ja pitoisuuksissa perunalla. Erot yksittäisiä, mutta niitä aiheuttivat kaikki gm-rakenteet. Shepherd et al. 2006  geeninsiirto voi synnyttää uusia yhdisteitä, sillä kasvit ovat monipuolisia biokemiallisia tehtaita Manetti et al. 2006, Ruebelt et al. 2006.

10 Yllättäviä sivuvaikutuksia  kuolioita lehdissä vehnällä  muhkuroita perunan mukuloissa  tuotannon aleneminen soijapavulla  korkeampi ligniinipitoisuus soijalla  lisääntyneet karvasaineet perunalla  aineenvaihdunnan muutokset rapsilla  uusi a-vitamiinin johdannainen riisillä  34% enemmän nikotiinia tupakalla

11 Paljon kuluja, vähän tuloksia  kaupallisia sovellutuksia on vain kaksi: oma myrkyn tuotto ja myrkyn kestävyys  sovellettu vain neljään lajiin: puuvilla, soija, maissi, rapsi  kaupallisia sovelluksia on vähän, koska gm-tuotteet eivät ole vakaita  turvallisuustutkimukset eivät auta, koska tuotteet eivät ole pysyviä

12 Parempia tuotteita?  sisältävät enemmän myrkkyjäämiä kuin normaalit tuotteet, sillä Guazzelli 2007  ne joko tuottavat itse kudoksiinsa hyönteismyrkkyä (bt-toksiini) ‏  tai kestävät rikkaruohomyrkkyjä, joka keräytyy kudoksiin (RoundUp) ‏  lisänä tuotteessa muut kasvin- suojeluaineet

13 Ympäristöystävällisiä?  Vastustuskykyiset rikkakasvit ja tuholaiset pakottavat lisäämään ruiskutusmääriä Benbrook 2004  myrkkyjäämät tuotteissa ovat suuria, jopa 50-kertaisia normaalituotantoon verrattuna. pers.comm. Dr. Guazzelli  myrkyn runsaan käytön vuoksi vastustuskyky leviää nopeasti weedscience.org -> uusia myrkkyjä kehitettävä

14 Loppuuko nälkä?  sademetsiä raivataan gm- soijapelloiksi  gm-soija tuottaa 13 % vähemmän, mutta kasvatus myrkyn avulla on helppoa  pienviljelijät ahdistetaan tiloiltaan  gm-soija tuodaan Eurooppaan sikojen rehuksi

15 Säilyvää myrkkyä  Bt-toksiinia erittyy kaikkiin kasvinosiin koko kasvukauden. Myrkkypitoisuus vaihtelee jopa 50- kertaisesti vierekkäisten kasvien välillä. Raps et al. 2001.  Gm-kasvin bt-toksiini säilyy maassa ainakin 7 kk. Myrkkyä on enemmän korjuutähteessä. Baumgarte & Tebbe 2005.  Vaikutuksia maan bakteerikantoihin. Baumgarte & Tebbe 2005

16  Muutoksia gm-kasvien juuriston sienilajistossa, maahengityksessä ja maabakteerien kannoissa. Castaldini et al. 2005.  Bt-toksiini säilyy hyönteissyöjissä, ja sitä löytyi petopistiäisistä. Burgio et al. 2007.  Bt-maissin kasvinosien sisältämää toksiinia siirtyy myös seitsemään maakovakuoriaislajiin, jotka eivät ole kohdelajeja. Zwahlen & Andow 2005.

17 Gm-ainesta ympäristöön  Gm-kasvista erittyy gm-ainesta maaperään ja sen bakteereihin Nielsen et al. 2001  erittymällä juurista DeVries et al. 2003,  siitepölyn kautta Saxena et al. 2004  viljelyjätteenä pellolle  Siitepöly tuulessa 24 km päähän Watrud et al. 2004.  huuhtoutumana vesistöihin jopa 82 km päähän Douville et al. 2007.

18 Gm-aines säilyy  muuntogeeni säilyy maassa neljä vuotta DeVries et al. 2003  gm-rapsin siemen maassa ainakin 5 v.  Saksassa ja Kanadassa yli talven Meier 2003, Douville et al. 2007  Gm-aines kestää kompostoinnin Guan 2004

19

20 Siirtogeenit siirtyvät   Siirtogeenirakenne ylittää lajirajat luonnossa: kasvin DNA ja bakteerin DNA liitettynä kasvin viruksen DNA:han Bertolla & Simonet 1999.  gm-tekniikan yleinen geenin käynnistäjä, kukkakaalin mosaiikkiviruksen promoottori toimii myös ihmissuolen soluissa. Myhre et al. 2006.

21  gm-kasvin DNA kykenee tartuttamaan maaperäbakteerin de Vries 2004, ja toimimaan siinä. Gebhard & Smalla 1998  Bakteerien välityksellä gm-maissin DNA siirtyi lähijoen simpukoihin Kanadassa Douville et al 09

22  Bakteereille ympäristössä oleva DNA on raaka-ainetta jota ne liittävät osaksi omaa perimäänsä. Meier & Wackernagel 2003  Näin ne saavat uusia aineenvaihduntareittejä ja sopeutuvat paremmin ympäristöoloihin. Springael & Top 2004.  Tällä menetelmällä ovat kehittyneet moniresistentit sairaalabakteerit Geenit kulkeutuvat luonnossa

23 Eläinkokeita vähän  tieteellisiä kokeita on vähän  kokeet ovat lyhyitä, korkeintaan 3 kk  ruokinnan vaikutusta ei ole seurattu sukupolvesta toiseen  yhtään 2 vuotta kestänyttä raportoitua koetta ei ole  USA:ssa ei ole seurantaa gm-ruuasta: ”substantial equivalence” -periaate

24 Luonnon eläimet  Ruokintakokeissa peto kovakuoriainen ei syö gm-rapsia syönyttä toukkaa, jos se saa valita Ferry et al. 2006  Geenimuunneltuja viljelykasveja syövät toukat eivät enää kelpaa sen luontaiselle pedolle Hilbeck 2004

25 Lampaat ja gm  Gm-maissin jyvien DNA säilyy toimivana lampaan mahassa. Duggan et al. 2003.  Sylki ei tuhoa DNA-rakenteita, vaan ne kykenevät siirtämään DNA:ta suun bakteereihin. Duggan et al. 2003.

26 Possut ja vasikat ja gm  Gm-maissia syötettiin sioille 35 päivää. Geenin osia löytyi verestä, maksasta, pernasta ja munuaisista. Mazza et al. 2005.  Gm-maissia syötettiin vasikoille. Siirtogeenin osia havaittiin ruuansulatuselimissä ja lihaksessa. Chowdhury et al. 2004.

27 Gm-rehun voi jäljittää  Italian kaupallisesta maidosta löytyi PCR:llä 15 näytteestä (25 %) gm- maissin geeni, ja 7 näytteestä (11,7 %) löytyi gm-soijan Agodi 2006  Lehmän verestä voidaan helposti selvittää onko se nauttinut geenimuunneltua rehua. Hyvin pienikin määrä havaitaan. Petit et al. 2005.

28 Leviäminen tutkimuksissa  kilometrejä: alfalfa, sokerijuurikas, rapsi, creeping bentgrass Watrud et al. 2004  satoja metrejä: maissi Ma et al. 2004  kymmeniä metrejä: vehnä, puuvilla  metreistä kymmeniin: riisi, tupakka, soija, ohra Ritala et al. 2002

29 Luonto & ihminen gm-levittäjänä  tulvat ja tuulet  kylvösiemenen kontaminaatiot  maatalouskoneet  ihmiset ja kulkevat eläimet  maan oma siemenpankki  maan oma siemenpankki Légère 2005  siementen käsittely ja kuljetukset  jalostuslaitokset

30 Kontaminaatiot maailmanlaajuisia  Star Link gm-maissi hyväksytty USA:ssa vain eläinrehuksi: sekoittui ruokaketjuun Nelkin & Marden 2004.  kontaminaatiota löytyi Egyptissä, Etelä-Koreassa, Boliviassa, Guatemalassa Nelkin & Marden 2004.  LLRICE601 riisi hyväksytty vain koeviljelmille, sekoittui ihmisravintoon ympäri maailmaa  uusin tapaus Japanista Akiyama et al. 2007.

31 Gm ei pysy erillään  Maat, joissa gm-lajikkeiden on usein ilmoitettu levinneen luvattomasti: Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Australia, Kanada, USA, Brasilia, Japani ja Uusi-Seelanti.  Japanissa ja Uudessa Seelannissa gm-viljely ei ole sallittua lainkaan.

32 Invaasio, ei rinnakkainelo  Kanadassa puhdasta kylvösiementä ei enää saa lajeista joita viljellään gm-lajikkeina. Marvier & Van Acker 2005  rapsin luomutuotanto on mahdotonta Kanadassa, sillä gm-rapsin siitepöly leviää kaikille pelloille Friesen et al. 2003.  luomun vientimarkkinat Eurooppaan on menetetty

33 Eristäminen ei onnistu  gm-rapsi leviää rikkaruohona: junaratojen ja teiden varsilla Kanadassa 2/3 tutkitusta rapsista siirtogeenistä Yoshimura et al. 2006.  Luonnosta löytyi siirtogeeninen hybridi B. napus x B. rapa (nauris, kiinankaali, villi peltokaali), Yoshimura et al. 2006.

34 Kuka vastaa lisäkuluista?  Kanadassa luomuviljelijä joutui maksamaan patenttirikkomuksesta Monsantolle, kun gm-rapsi levisi itsekseen hänen peltoonsa.  maissipelto vaatii 200 m eristyksen gm-peltoon, jotta kontaminaatio olisi alle 1 %. Ma et al. 2004  myrkyn kestävät rapsikarkulaiset hankalia rikkaruohoja kaikilla pelloilla Légère 2005

35 Kenttäkoe on riski  Suomen gm-kenttäkokeissa: ohra, kaura, peruna, valkoapila, porkkana, rypsi ja nauris, rapsi ja lanttu, kaalit, tomaatti,  mansikka, mesimarja, petunia, koristetupakka, gerbera, kuningaslilja, lituruoho, ruistankio  haapa, koivu, kuusi, mänty, harmaaleppä, vannepaju, ruskopaju, mustuvapaju  sinimailanen, soijapapu, maissi, bataatti

36 Onko tarvetta? Onko oikeutta?  Pellolla geenikasvit ovat yhä osa ekosysteemiä  jos jotain menee pieleen, sitä ei helposti havaita eikä sitä voi perua  kukaan ei hallitse luontoon vapautettua geenitekniikkaa  otetaan riski jonka suuruutta emme tiedä

37 Gm-kasveja tyrkyllä Suomeen  gm-tärkkelysperunalle haetaan viljelylupaa EU:ssa, Suomessa kenttäkoe  paperin päällyste ja eläinrehu  ensimmäinen hakemus hylättiin EU:ssa  Suomessa valmistelussa rinnakkainelo-lakiesitys: tavallinen, luomu ja geenimuunneltujen kasvien viljely

38 Laki muuntogeenisten kasvien viljelystä "Rinnakkaiselolaki"  ei koske kauppaa, varastointia ja kuljetuksia tilan ulkopuolella  Ei sisällä ilmoitusvelvollisuutta suoraan naapureille  Mietintö sanoo suoraan, että gm- viljely vie tavanomaisen ja luomutuotannon puhtauden  valtio korvaa sekoittumisen, mutta vain viljelijälle

39 29 § Viljelyn rajoittaminen MMM asetuksella voidaan muuntogeenisen kasvilajikkeen viljelyä rajoittaa kyseisen kasvilajin siementuotannon kannalta tärkeällä, maantieteellisesti rajoitetulla alueella tai kieltää kyseisen lajikkeen viljely tällä alueella  EU:ssa gm-vapaita Itävalta, Puola, Kreikka ja Norja, Ranskassa aikalisä

40  Miljoona EU-kansalaista vaati keväällä 2007 gm-rehulla kasvatetun lihan merkitsemistä. Merkintää vaativan lakialoitteen teki 104 kansanedustajaa Suomessa syksyllä 2007.  Kaikki kyselyt osoittavat että gm- tuotteille ei ole kysyntää Suomessa.  Gm-peltoja maailmassa 4 x Suomen pinta-ala

41 Ruokahankinnoissa gm-vapaat –Hyvinkää –Järvenpää –Kerava –Tuusula –Mäntsälä –Pornainen –Nurmijärvi –Loppi –Espoo –Keuruu –Pernaja

42 Vaihtoehto on luomu  gm-viljely on tehoviljelyn äärimuoto  YK:n maatalousjärjestön FAO:n lausunto: kehitysmaissa luomu lisää tuottavuutta ja on taloudellinen  Luomutuotteista puuttuvat rikkaruohomyrkkyjen ja hyönteismyrkkyjen jäämät ja peittausaineet

43  Luomuviljellyt tuotteet sisältävät enemmän antioksidantteja Carbonaro et al. 2002, makuaineita Lombardi-Boccia 2004  hivenaineita kuten rautaa ja sinkkiä Quality Low Input Food EU-projekti 2007  A- ja E-vitamiinia Quality Low Input Food EU- projekti 2007  monityydyttymättömiä rasvahappoja Ellis et al. 2006  luomukotieläimet saavat ulkoilla ja käyttäytyä lajinsa mukaisesti

44 Luomu on hyväksi miehille  Luomuviljelijöiden sperma on parempaa. Juhler et al. 1999  Luomuviljelijöillä on parempi sperma ja enemmän testosteronia. Larsen et al. 1999

45 Geenitekniikka on kokeellinen ja perustuu vanhentuneeseen tieteelliseen teoriaan Turvallisuutta ihmiselle tai ympäristölle ei voi taata

46 Päätä itse ruuastasi!  www.telemail.fi/liisa.kuusipalo  www.gmovapaa.fi, siellä voit liittyä www.gmovapaa.fi  sähköpostilistalle  kunnallisaloite, poliitikkokyselyt  yleisönosasto, tuotekyselyt  oma koti, yritys, kunta, maakunta ja KOKO SUOMI GM-VAPAAKSI