Pilaantuneen maan biologinen puhdistaminen kasvi-mikrobi tekniikalla 1.3.2006 – 31.12.2007.

Esitys aiheesta: "Pilaantuneen maan biologinen puhdistaminen kasvi-mikrobi tekniikalla 1.3.2006 – 31.12.2007."— Esityksen transkriptio:

1 Pilaantuneen maan biologinen puhdistaminen kasvi-mikrobi tekniikalla 1.3.2006 – 31.12.2007

2 Evtekin T&K päivä 7.3.2007 C.Fortelius Hankkeen tavoitteet  tutkia miten öljyllä tai puunkyllästysaineilla saastuneita maa-alueita voidaan puhdistaa biologisin keinoin  seurata puhdistusprosessin etenemistä kemiallisin ja biologisin keinoin  kehittää seurantaan sopivia mittausantureita ja geeni-indikaattoreita  laatia malli, jonka avulla voidaan arvioida puhdistusmenetelmän edut ja haitat saastuneella alueella  arvioida ilmastomuutosten ja saastestressien yhteisvaikutuksia haavassa

3 Evtekin T&K päivä 7.3.2007 C.Fortelius Hankkeen toteuttajat EVTEK : Carola Fortelius, Marja-Leena Åkerman, Antti Piironen ja Seppo Lahti, Anna-Kaisa Keskinen (kokopäiväinen tutkimusinsinööri) sekä Evtekin opiskelijoita Helsingin yliopisto : Kim Yrjälä, Timo Sipilä, HY:n opiskelijoita Kuopion yliopisto : Arja Tervahauta ym Metla : Pertti Pulkkinen, Ana Juanes, ym Hangon kaupunki ja Syke

4 Evtekin T&K päivä 7.3.2007 C.Fortelius Toteutustavat  Kasvihuonekokeet Kasvihuonekokeissa on käytetty raskasmetallikestäviä koivun sekä haavan klooneja, jotka on istutettu tunnetuilla PAH-pitoisuuksilla pilaantuneeseen maahan ja kasvatettu 3 kk. Yhteensä on tehty kaksi kasvihuone- kasvatussarjaa á 100 ruukkua Evtekin ympäristölaboratoriossa ja 1500 haapakasvatusta Metlan Haapastensyrjän tutkimusasemalla.

5 Evtekin T&K päivä 7.3.2007 C.Fortelius  Kemiallinen analyytiikka Kemiallinen osuus on pääasiassa koostunut PAH-analytiikan kehittämisestä ja soveltamisesta tähän käyttötarkoitukseen. Tähän on sisältynyt mm. sopivan näytteenottomenetelmän kehittäminen ja GC-MS -menetelmän selektiivisyyden selvittäminen.  Mikrobiyhteisön analysointi On tutkittu biologisen hajoamisen mekanismeja ja miten mikrobipopulaatiot vaihtelevat puhdistusprosessin aikana. Maasta uutettu DNA monistetaan PCR tekniikalla eri markkerigeenien löytämiseksi. Sekä 16S RNA että funktionaalisten katabolisten markkerigeenien diversiteettia on tutkittu DNA-sormenjälki menetelmillä (RFLP sekä T-RFLP). Näillä metodeilla voidaan seurata hajottajapopulaatioiden dynamiikkaa saastuneessa maassa.

6 Evtekin T&K päivä 7.3.2007 C.Fortelius  Puiden kasvianalytiikka Koivun stressireaktioita on tutkittu proteomiikan avulla Kuopion yliopistossa  Ilmastomuutosten ja maan saastuneisuuden yhteisvaikutukset eri haapaklooneihin Kokeet ovat osa Metlan suuresta tutkimuksesta, jossa tutkitaan ilmastomuutosten vaikutuksia eri kasveihin

7 Evtekin T&K päivä 7.3.2007 C.Fortelius  Kenttäkokeet 80 koivua on v. 2002 istutettu Hangon vanhalle kaatopaikalle Trolleberget ja niistä on säännöllisesti haettu näytteitä.

8 Evtekin T&K päivä 7.3.2007 C.Fortelius Mitä saamme, mitä annamme?  Uhraukset & vaikeudet - ilman OPM:n rahoitusta ei olisi voinut käynnistää tätä projektia; ulkopuolisesta rahasta on kova kilpailu ja jo saavutettua näyttöä pitää olla ennen kuin pääsee kilpailuun mukaan - teknisen henkilökunnan tilanne: kaikki tehty muun työn lisäksi ilman lisäkorvausta (muut laboratorion ylläpitoon liittyvät tehtävät hoidettava joka tapauksessa)

9 Evtekin T&K päivä 7.3.2007 C.Fortelius Mitä saamme, mitä annamme?  Aikaansaannot - kansalliset ja kansainväliset yhteistyötahot & ’kartalle pääseminen’ - mahdollisuuksia jatkoprojekteihin jos tulokset ok - oma työ muuttuu mielenkiintoisemmaksi - opiskelijoille kiinnostavia projektiaiheita => heidän motivaatio kasvaa - 2 insinöörityötä, työssäoppimisprojekteja ja harjoitustöitä - 4 posteria + 2 tieteellistä julkaisua

10 Evtekin T&K päivä 7.3.2007 C.Fortelius PAH-pitoisuuden vaikutus koivun kasvuun