Geenimuuntelusta vapaa Suomi FT Liisa Kuusipalo solubiologi, Joensuu Väitöskirja Itä-Afrikan kalojen evoluutiosta, tehty geenitutkimuksen avulla v. 1999.

Esitys aiheesta: "Geenimuuntelusta vapaa Suomi FT Liisa Kuusipalo solubiologi, Joensuu Väitöskirja Itä-Afrikan kalojen evoluutiosta, tehty geenitutkimuksen avulla v. 1999."— Esityksen transkriptio:

1 Geenimuuntelusta vapaa Suomi FT Liisa Kuusipalo solubiologi, Joensuu Väitöskirja Itä-Afrikan kalojen evoluutiosta, tehty geenitutkimuksen avulla v. 1999

2

3 Geenimuuntelu perustuu vanhentuneeseen tietoon  Vanha teoria: geeni tuottaa vain ja ainoastaan yhden ominaisuuden  ihmisellä on n. 100.000 proteiinia eli geenituotetta, geenejä on vain 25.000 Venter et al. 2001  yksi geeni tuottaa jopa yli 30.000 erilaista tuotetta (immunoglobuliini) Dong et al. 2006

4

5 Tekniikka on alkeellinen  synteettinen geeni on virusmainen voidakseen tarttua kohteeseensa  kiinnittymiskohta ja kopiomäärä ovat satunnaisia  geenin siirto on väkivaltainen tapahtuma, joka sotkee DNA:n järjestyksen  valinnan apuna antibioottiresistenssi, joka kasveissa leviää ympäristöön

6 Riski eliökunnalle  jo geenitekniikan keksijät itse vaativat, että gm-eliöt on tehtävä sellaisiksi että ne eivät selviä laboratorion ulkopuolella  koko elollinen luonto käyttää samaa geneettistä koodia  luontoon karannutta synteettistä virusta ei voi poistaa sieltä

7 DNA on aina DNA:ta?  geenin toimintaa määrää se, mistä se on kotoisin Taipale 2006  deleetio kromosomissa 15 isältä: lievä Prader-Will syndrooma, äidiltä: vakava Angelman oireyht. Pembrey 2002  muuntogeenisten kasvien jälkeläinen on palannut isovanhemman kaltaiseksi – ilmiölle ei selitystä Lolle 2005

8 Tekniikka on hallitsematon  viruksissa: vahingossa syntyi uusi, immuniteetin murtava hiirirokkovirus Australiassa 2001 Jackson 2001  bakteereissa: tryptofaanituotannon 0,01% epäpuhtaus aiheutti 36 kuolemaa ja 1500 vammautumista v. 1996 USA:ssa (oireina kova kipu, turvotus, yskä, lihasheikkous, haavaumat, tasapainohäiriöt, kouristelut, ihottuma, halvaus, sydänvaivat) Mayeno & Gleich 1994

9 Ei täsmäjalostusta: yllätyksiä!  kuolioita lehdissä vehnällä  muhkuroita perunan mukuloissa  tuotannon aleneminen soijapavulla  korkeampi ligniinipitoisuus soijalla  lisääntyneet karvasaineet perunalla  aineenvaihdunnan muutokset rapsilla  uusi a-vitamiinin johdannainen riisillä  34% enemmän nikotiinia tupakalla

10 Paljon kuluja, vähän tuloksia  kaupallisia sovellutuksia on vain kaksi: oma myrkyn tuotto ja myrkyn kestävyys  sovellettu vain neljään lajiin: puuvilla, soija, maissi, rapsi  kaupallisia sovelluksia on vähän, koska gm-tuotteet eivät ole vakaita  koska tuotteet eivät ole pysyviä, turvallisuustutkimukset eivät auta

11 Parempia tuotteita?  sisältävät enemmän myrkkyjäämiä kuin normaalit tuotteet, sillä Guazzelli 2007  ne joko tuottavat itse kudoksiinsa hyönteismyrkkyä (bt-toksiini) ‏  tai kestävät rikkaruohomyrkkyjä, joka keräytyy kudoksiin (RoundUp) ‏  lisänä tuotteessa muut kasvin- suojeluaineet

12 Ympäristöystävällisiä?  myrkyn runsaan käytön vuoksi vastustuskyky leviää nopeasti weedscience.org -> uusia myrkkyjä kehitettävä  vastustuskykyiset rikkakasvit pakottavat lisäämään myrkky- määriä Benbrook 2004 -> ympäristövaikutukset pahemmat  sademetsiä raivataan gm-soijalle

13 Loppuuko nälkä?  gm-soija tuottaa 13 % vähemmän, mutta kasvatus myrkyn avulla on helppoa  pienviljelijät ahdistetaan tiloiltaan  gm-soija tuodaan Eurooppaan sikojen rehuksi  Sambialle gm-maissi ei kelvannut edes hätäapuna

14 Vain paikallinen vaikutus?  Hyönteismyrkkyä syntyy koko ajan Raps et al. 2001.  Maassa se vaikuttaa maan bakteerikantoihin, juuriston sienilajistoon ja maahengitykseen Baumgarte & Tebbe 2005, Castaldini et al. 2005.  Myrkkyä löytyi petopistiäisistä Burgio et al. 2007.  ja maakovakuoriaisista, jotka eivät ole tuholaisia Zwahlen & Andow 2005.

15 Erillään luonnosta?  muuntogeenejä kulki siitepölynä tuulessa 24 km Watrud et al. 2004.  joessa 82 km Douville et al. 2007.  gm-kasvin DNA kykenee tartuttamaan maaperäbakteerin de Vries 2004, ja toimimaan siinä Gebhard & Smalla 1998  gm-maissin DNA siirtyi lähijoen simpukoihin Kanadassa Douville et al 09

16

17 Testattuja ja turvallisia?  tieteellisiä kokeita on vähän  kokeet ovat lyhyitä, korkeintaan 3 kk  ruokinnan vaikutusta ei ole seurattu sukupolvesta toiseen  yhtään 2 vuotta kestänyttä raportoitua koetta ei ole  USA:ssa ei ole seurantaa gm-ruuasta: ”substantial equivalence” -periaate

18 Tulokset ja selitykset  Gm-maissia syötettiin sioille 35 päivää. Geenin osia löytyi verestä, maksasta, pernasta ja munuaisista Mazza et al. 2005.  Gm-maissia syötettiin vasikoille. Siirtogeenin osia havaittiin ruuansulatuselimissä ja lihaksessa Chowdhury et al. 2004.

19 Gm-rehu näkyy tuotteessa  Italiassa kaupan maidosta näkyi selvästi oliko lehmä syönyt gm- maissia vai gm-soijaa Agodi 2006  Ruokintakokeissa peto kovakuoriainen ei syö gm-rapsia syönyttä toukkaa, jos se saa valita Ferry et al. 2006

20 Kontaminaatiot maailmanlaajuisia  Star Link gm-maissi oli hyväksytty USA:ssa vain eläinrehuksi: sekoittui ruokaketjuun Nelkin & Marden 2004.  kontaminaatiota löytyi Egyptissä, Etelä-Koreassa, Boliviassa, Guatemalassa Nelkin & Marden 2004.  LLRICE601 riisi hyväksytty vain koeviljelmille, sekoittui ihmisravintoon ympäri maailmaa, myös Pirkka-riisiin

21 Gm ei pysy erillään  Maat, joissa gm-lajikkeiden on usein ilmoitettu levinneen luvattomasti: Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Australia, Kanada, USA, Brasilia, Japani ja Uusi-Seelanti.  Japanissa ja Uudessa Seelannissa gm-viljely ei ole sallittua lainkaan, mutta eristysetäisyys ei ole riittävä

22 Invaasio, ei rinnakkainelo  Kanadassa puhdasta kylvösiementä ei enää saa lajeista joita viljellään gm-lajikkeina Marvier & Van Acker 2005  rapsin luomutuotanto on mahdotonta Kanadassa, sillä gm-rapsin siitepöly leviää kaikille pelloille Friesen et al. 2003.  luomun vientimarkkinat Eurooppaan on menetetty

23 Eristäminen ei onnistu  gm-rapsi leviää junaratojen ja teiden varsilla Kanadassa: 2/3 tutkitusta rapsista siirtogeenistä Yoshimura et al. 2006.  Luonnosta löytyi siirtogeeninen hybridi B. napus x B. rapa (rapsi, lanttu x rypsi, nauris, kiinankaali) Yoshimura et al. 2006.  myrkyn kestävät rapsikarkulaiset hankalia rikkaruohoja kaikilla pelloilla Légère 2005

24 Suomen "Rinnakkainelolaki"  ei koske kauppaa, varastointia ja kuljetuksia tilan ulkopuolella  Ei ilmoitusvelvollisuutta naapureille  Mietintö sanoo suoraan, että gm- viljely vie tavanomaisen ja luomutuotannon puhtauden  valtio korvaa sekoittumisen vahingot, mutta vain viljelijälle

25 GM-vapaus on mahdollinen  Euroopassa gm-vapaita Itävalta, Unkari, Ranska, Kreikka, Saksa, Luxemburg ja Norja. Puola, Italia ja Belgia käytännössä myös.  93 lääniä, yli 30.000 viljelijää  Saksan kirkot kieltäneet maillaan  Päätös gm-vapaudesta tekee meistä heti erikoistuotanto-maan (Mildola, Valio) ‏

26  Miljoona EU-kansalaista vaati keväällä 2007 gm-rehulla kasvatetun lihan merkitsemistä. Merkintää vaativan lakialoitteen teki 104 kansanedustajaa Suomessa syksyllä 2007  Kaikki kyselyt osoittavat että gm- tuotteille ei ole kysyntää Suomessa  Gm-peltoja maailmassa alle 3 %, noin 4 x Suomen pinta-ala

27 Tarpeeton geenikoivukoe  kaikki metsäsertifikaatit ovat sanoutuneet irti gm-puista  mitään taloudellista hyötyä ei ole  mitään valtavaa tautiongelmaa koivulla ei ole  taloudellinen riski on suuri: jos kokeesta karkaa jotain, menetetään maine ja keski-eurooppalaiset ostajat

28 Koivu on elintärkeä luonnolle  Suomessa koivu on elintärkeä ravintokohde monelle nisäkkäälle (hirvet, jänikset, peurat, hiiret ja myyrät)  kanalinnuille (teeret, pyyt ja riekot)  pikkulinnuille: siemensyöjille kuten urpiaisille, vihervarpusille, peipolle, järripeipolle; tikoille, varsinkin valkoselkätikoille; hyönteissyöjille kuten kertuille, tiaisille, puukiipijöille, hippiäisille, kerttusille ja siepoille

29  ravintoketjun alussa kirvoille, luteille, perhosille ja kovakuoriaisille sekä muurahaisille ravinto tai ruokailupaikka  kasvualustana sammalille, jäkälille ja naavoille, pesäpaikkana linnuille, karikkeen tuottajana maaperälle ja sen eliöille  koivun hajottajia esim. koivunpunikkitatti, sekä kääpiä, ruosteita ja homeita  sieniä hajottavat sienisääsket ja kuoriaiset päätyvät edelleen muiden ravinnoksi, joten vaikutukset tuntuvat koko ravintoketjussa

30 Onko tarvetta? Onko oikeutta?  Pellolla geenikasvit ovat yhä osa ekosysteemiä  jos jotain menee pieleen, sitä ei helposti havaita eikä sitä voi perua  kukaan ei hallitse luontoon vapautettua geenitekniikkaa  otetaan riski jonka suuruutta emme tiedä

31 Päätä itse ruuastasi!  kunnallisaloite, poliitikkokyselyt  yleisönosasto, tuotekyselyt  www.telemail.fi/liisa.kuusipalo  www.gmovapaa.fi, siellä voit liittyä www.gmovapaa.fi  sähköpostilistalle  viljelijöillä sivut www.gmo-vapaa.fi  oma koti, yritys, kunta, maakunta ja KOKO SUOMI GM-VAPAAKSI