Maankäytön ja kaavoituksen suhde vesiensuojeluun Itämeri –foorum Anne Kumpula Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta

Tarkasteltavana neljä teemaa 1.Yleisiä lähtökohtia 2.Maankäytön suunnittelu ja vesilain välinen suhde 3.Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaavoitus vesiensuojelun ohjausvälineinä 4.Maankäytön suunnittelu ja vesiensuojelu – uusia asetelmia

Suunnitelmaohjauksen merkitys  maankäyttö- ja rakennuslaki: alueiden käytön suunnittelu  vesilaki ei sisällä suunnittelua koskevia säännöksiä  vesiensuojelun keskeinen instrumentti on laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (2004/1299)  välineinä vesienhoitosuunnitelmat ja niitä konkretisoivat toimenpideohjelmat  taustalla EU:n vesipuitedirektiivi (2000/60) ja meristrategiadirektiivi (2007/60)  Suomen Itämeren suojeluohjelma  Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015  Vesienhoidon toteutusohjelma 2010–2015

MRL ja vesilaki  vesilaki ei sisällä alueiden käyttöä koskevaa suunnittelujärjestelmää  vesilain vesiensuojelutavoitteet toteutetaan tapauskohtaisen lupajärjestelmän avulla  (UVL 1:1 § ja 3 luku)  kaavoituksella voidaan kuitenkin vaikuttaa vesilain mukaan luvanvaraisen toiminnan luvan myöntämisedellytyksiin (UVL 3:5 §)  ei saa olla asemakaavan vastainen  maakunta ja yleiskaava pitää ottaa huomioon  lupa ei saa merkittävästi vaikeuttaa vireillä olevaa kaavoitusta

Maankäyttö- ja rakennuslaki  alueiden käytön suunnittelu Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava

Maankäyttö- ja rakennuslaki  alueiden käytön suunnittelu  kattaa maantieteellisesti sekä maa-alueet että vesialueet  vesialueet siinä määrin kuin lain tavoitteet ja kaavojen sisältövaatimukset sitä edellyttävät  kaavoitus erisuuntaisten intressien ja tavoitteiden yhteensovittamisen väline

Vesiensuojelu ja MRL  MRL:n tavoitteena on kestävä kehitys  luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle  sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä

MRL ja vesiensuojelu  Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (2008):  Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä.  Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt.  Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet  lisäksi rannikkoalueita koskevat erityistavoitteet: säilyminen luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina  Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet.

MRL ja vesiensuojelu  maakuntakaavan sisältövaatimuksena on mm. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö (28 §)  edellyttää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konkretisoinnin ohella mm. että  estetään vesivarojen pilaantuminen  mitoitetaan vesivarojen hyödyntäminen pohjavesien ja pintavesistöjen luontaisen uusiutumiskyvyn mukaiseksi ja saatavuuden turvaamiseksi  vesienhoitosuunnitelmat ja niitä konkretisoivat toimenpideohjelmat otettava huomioon  myös vesistörakentaminen otettava huomioon, jos seudullista merkitystä

MRL ja vesiensuojelu  Maakuntakaavoitukselle on merkitystä myös  Itämeren ja sisävesien suojelun toimenpideohjelmalla (2005)  Suomen rannikkoalueiden käytön ja hoidon strategialla  Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointi – ohjelmalla (VELMU)

Yhteenveto  Maankäytön suunnittelu vesiensuojelun välineenä  suunnittelu- ja strategiaohjelmien moninaisuus ja moninaistuvat tavoitteet  tietotarpeet – tiedon hyödyntäminen vaativa tehtävä  MRL 9 § : riittävät tutkimukset ja selvitykset alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia  Ympäristövaikutukset, ml. mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset  vaihtoehtotarkastelu  (maakunta)kaavoitus yksi – mutta keskeinen – toteuttamisväline ja yhteensovittamisväline

Uusia asetelmia  meristrategiadirektiivin täytäntöönpano – Itämeri  VELMU  Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma  merialuesuunnittelun tulevaisuus  kaavoitus merialueiden käytön suunnittelun välineenä  Natura sääntely  rannikoistuminen ( km)  sisävesillä (loma)-asutuspaineet ja suojelu- ja virkistyskäyttö  meren rannikoilla lisäksi suurhankkeet, merten rakentamien  satamat, tuulivoimapuistot jne.