KOMMUNIKATIIVINEN SUUNNITTELU JA SUUNNITTELUARGUMENTAATIO

Esitys aiheesta: "KOMMUNIKATIIVINEN SUUNNITTELU JA SUUNNITTELUARGUMENTAATIO"— Esityksen transkriptio:

1 KOMMUNIKATIIVINEN SUUNNITTELU JA SUUNNITTELUARGUMENTAATIO

2 Osallistuminen ja vuorovaikutus 23.1.2008
uudenlaiset suunnittelukäytännöt kommunikaatiomenetelmien hallinta vuorovaikutusprosessien hallinta suunnittelun uusi refleksiivisyys suunnitteluprofession uusi identiteetti uudet vuorovaikutusammattilaiset poliittinen agenda suora ja edustuksellinen demokratia uudenlaiset hallintakäytännöt (governance) valtaistaminen (empowerment)

3 Kommunikatiivisen suunnittelun teoriataustaa
Advocacy planning (Davidoff 1965) suunnittelu muistuttamaan oikeudenkäyntiä, eri näkökulmat ja intressit yhden totuuden sijasta suunnittelija asianajajana Transaktiivinen suunnittelu (Friedmann 1973) suunnittelijan ja toimijan tieto eroavat toisistaan Kommunikatiivisen toiminnan teoria (Habermas 1984) Kommunikatiivisen suunnittelun teoriat (John Forester, Tore Sager, Patsy Healey)

4 Kommunikatiivisen suunnittelun teesejä
Tieto ja suunnittelun roolit (”asiantuntija”, ”maallikko”) sosiaalisesti rakennettuja Kommunikaation muodot vaihtelevat, ei ole ”oikeata” tapaa puhua, kuvata ja ilmaista itseään Ei erillisiä yksilöitä intresseineen vaan poliittinen yhteisö, joka rakentaa tavoitteensa ja toimintansa kommunikaation kautta Ei (välttämättä) myöskään ”yleistahtoa” tai ”yleistä etua” vaan vain yhteinen, julkinen tila (public sphere) Valtaa käytetään myös kommunikaation kautta

5 Kommunikatiivisen suunnittelun pulmia
Mikä on asiantuntijan ja suunnittelijan rooli, jos asiantuntemus on vain yksi tietojärjestelmä ja toimintaperspektiivi toisten joukossa? Jos ei ole ”oikeata” tapaa kommunikoida, kuinka vuorovaikutusta voidaan kehittää? Millaisilla foorumeilla ja areenoilla lukemattomat osalliset voivat kohdata? Onko yhteistyölle tai konsensukselle edellytyksiä, vai onko aina kyse hegemoniasta tai konfliktista?

6 MRL:n tavoite …tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. (1 §)

7 Vaikutusten arviointi
Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. (9 §)

8 Vaikutusten arviointi
Kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus). Muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.(65 §)

9 Kaavoitusprosessi Kaavoituksen käynnistäminen (kaavoitusohjelma, esiselvitykset, viranomainen käynnistää) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma -> kommentointi Yleisötilaisuudet, workshopit, www ja muu vuorovaikutus osallisten kanssa Viranomaisneuvottelut Kaavaluonnos nähtäville -> mielipiteen esittäminen? Kaavaehdotus nähtäville -> muistutus? Kaavaehdotuksen hyväksyminen -> valitus? Hallinto-oikeus -> valitus KHO:een? Korkein hallinto-oikeus – lainvoimainen kaava?

10 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis-ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä.

11 Muutoksenhaku Yleiskaavan, asemakaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään.

12 Ongelmia? Kaavoitus on perinteisesti ollut korostetun praktinen, teknis-esteettinen käytäntö Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus on ollut vähäistä ja/tai hajanaista, eikä sitä ole systemaattisesti sovellettu käytäntöön Suunnittelijoiden koulutukseen ei ole perinteisesti kuulunut argumentaatio- ja vuorovaikutustaitoja Osin suunnittelu perustuu tietotaitoon, joka ei ole suoraan argumentoitavissa (esim. estetiikka, kulttuurihistoriallinen merkitys)

13 Ongelmia? Juridinen (muodollinen) argumentointi poikkeaa luonteeltaan suunnittelun (sisällöllisestä) argumentoinnista Johtaako muutoksenhaun siirto hallinto-oikeuksiin muotoperusteiden korostumiseen? Miten sisällöllisen argumentaation edellyttämä asiantuntemus taataan? Johtavatko ennakkotapaukset suunnitteluargumentaation laadun asteittaiseen laskuun?