KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KEHITYSOHJELMA VUOSILLE 1998 - 2002 1998 SLU:n hallitus: •hyväksyi kehitysohjelman koulutuksen ja osaamisen strategiasuunnitelmaksi,

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA
Advertisements

ARKIPÄIVÄN PSYYKKINEN VALMENNUS ESPOON JÄÄTAITUREISSA
”Suomalaisen valmennusosaamisen kehittäminen” Valmentaja + Urheilija
Jokaisella lapsella on mahdollisuus…
Yhteistyössä Tietohallinto liikunnassa ja urheilussa
Tampereen urheiluakatemia I-vaihe Paikallisen verkoston rakentaminen ja toiminnan käynnistäminen •opiskelun ja urheilun yhdistäminen (korkeakoulu.
Työ(hön)valmentajat opetuksen tukena
PYRKIMYS ERINOMAISUUTEEN
Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa
Keski-Suomen Liikunta valmentajien osaamisen kehittäjänä.
Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry.
 Polun taustalla HUMU-ryhmän selvitys suomalaisten huippu-urheilijoiden poluista  Suomalaisten arvokisa menestyksen heikkeneminen 1970  2000-luku 
Urhean yläkouluverkosto Olympiastadion Asko Härkönen Suomen Olympiakomitea.
SM-INFO Toimenkuvat -Päävalmentaja (huippuvaihe) • Olympialaisiin ja paralympialaisiin tähtäävien ydinparien arkivalmennuksen tukeminen • Valmennuslinjan.
Tutkintojen perusteet I II III I-tason tutkinto väh 50 h opintokokonaisuus Korkeakoulututkinnot Ammatilliset tutkinnot Laji- /toimialatutkinto suoritettu.
LÄHIHOITAJAKOULUTUS tutkinnon laajuus 120 ov
TUTKINNONUUDISTUKSEN KESKEISET LINJAUKSET JA VAATIMUKSET Vaasa Katariina Alha/W5W.
Toimintasuunnitelma 2010 Draft 1.0 AYYE iltakoulu
Kohti Olympia- valmennuskeskusta
Opiskelun ja huippu-urheilun yhdistäminen korkea-asteella
Suomalainen Valmennus- järjestelmä
Nuorisourheilun laatuseura Lähtökohtana jokaisesta mukaan tulevasta lapsesta huolehtiminen Sinetin seuralle myöntää lajiliitto Seura mukana valtakunnallisessa.
Tulevaisuuden koulutus ja osaamistarpeet IOY:n koulutuspäivä , Turku Hamburger Börs.
Restonomi Opetussuunnitelma 2005
Osaamisen ja sivistyksen asialla Kansainväliset yhteistohtoriohjelmat Opetusneuvos Carita Blomqvist.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetushallitus ja ammattitaitokilpailujen tulevaisuus Pasi Kankare
AMMATILLISEN OPETTAJANKOULUTUKSEN LÄHTÖKOHTIA
Verkko-opetuksen laadun tekijät – Kansallisen VOPLA-laatuverkosto- ja –palveluhankkeen esiselvityksen tuloksia Kristiina Karjalainen Annikka Nurkka Virtuaaliyliopistohanke.
Talousarvioprosessi 2014 KH
KAMU-verkostoseminaari Mai Salmenkangas VAPAAEHTOISTOIMINNASTA OPPIMISEN MALLI METROPOLIASSA.
Verkko-oppimisympäristön käyttöön kasvamisen vaiheet 1.Totuttautuminen: perustan saavuttaminen fyysisesti yhdessä tai yksilöllisesti ohjeiden mukaan lähtötason.
Valmennusosaamisen malli
Itseohjautuvuus ja yhteistoiminnallisuus
OULUN YLIOPISTO VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS OPETUSHARJOITTELUT
SJL / Janne Mäkitalo1 LEIJONAKIEKKOKOULU Länsirannikon alue.
AJANKOHTAISTA VALMENNUSOSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ Osaamisohjelmasta OK /HUY URHEA
Seuratuki-info  Perheliikunta on terveyttä edistävää liikuntaa, jota koko perhe ja lähipiiri; lapset, nuoret, vanhemmat, isovanhemmat ja ystävät.
JOUKKUEJELPPI Harjoittelukulttuurin kehittäminen Mäntyharjun Virkistyksessä.
Jouni Lehto 1 Tietopuolinen koulutus ja näyttötutkinto oppisopimuskoulutuksen laadun tukena.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteistutkinnoista myönnettävät todistukset Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö päivittivät marraskuussa.
Valmentajana kehittyminen
Hyvän oppimisen malli LAMKissa
PALVELUT 1.koulutuspalvelut 2.kehittämispalvelut 3.tilaustuotepalvelut yhteisenä nimittäjänä ”pedagoginen sensitiivisyys”
Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen opetushallituksen uudessa organisaatiossa Oppisopimuksen tulevaisuus –seminaari Johtaja Pasi Kankare, Opetushallitus.
Työantajan näkökulmaa nuorten palkkaukseen ja oppisopimukseen TEM
Ajankohtaisiltapäivä Uusi rakennerahastokausi Juha Pulliainen.
Toimitusjohtaja Petri Lempinen #ammatillinenkoulutus #työllistyminen Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Simo Rista Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Huippuosaamista.
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN JA ITSENÄISEN SELVIYTYMISEN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen aluekehitysstrategia Koulutus ja tutkimus Opetusministeriön.
Koulutusvientistrategia pohdiskelua Visio: Suomi on globaalisti merkittävä ja tunnustettu ammatillisen koulutuksen viejä (vuoteen 2020 mennessä?) Koulutusvienti.
Valmentajakoulutuksen laatu. ”Käsikirja 3” Arvot Tavoitteet Toimintatavat –Verkostotoiminta –Valmennusosaamisen kehittämisen yhteiset valinnat ja toimintatavat.
1. Kasva urheilijaksi Oulussa URHEILIJAN / LIIKKUJAN POLKU.
Suomen Suunnistusliitto Ohjaaja- ja valmentajakoulutukset Valmentajakoulutuksen taso.
Urheiluakatemiaohjelma
VOK- valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittäminen
Saumat tulevaisuuteen -tapahtuma 2016 Toisen asteen koulutuksen mahdollisuuksia ja odotuksia Raija Meriläinen, opetusneuvos, KT Ammatillisen koulutuksen.
Kohti maailman huippua. Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia
Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat
EROTUOMARI, HARRASTEKIEKKO, VALMENNUS, PIPOLÄTKÄ
VALMENTAJIEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
14.00 Tervetulosanat. Hannele Hiilloskorpi valmennuskeskuspäällikkö Varalan Urheiluopisto ja Tampereen Urheiluakatemia Pirkanmaa on paras paikka.
Psyykkiset ja sosiaaliset ominaisuudet valmennuksessa
Ammatillinen tutkinto urheilijoille
11–17-vuotiaiden psyykkinen kehitys
Suomen Suunnistusliitto Ohjaaja- ja valmentajakoulutukset
LUONNOS (11/17) Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto
Tervetuloa työelämätoimikuntatyöhön
Liikunnan Perusopinnot
Päijät-Hämeen Salibandyseura ry
Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutus vankilaopetukseen
Ope osaa -hanke opettajan pedagogisten opintojen kehittäjänä Kasvatustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Inkeri Ruokonen.
Esityksen transkriptio:

KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KEHITYSOHJELMA VUOSILLE SLU:n hallitus: •hyväksyi kehitysohjelman koulutuksen ja osaamisen strategiasuunnitelmaksi, jota täydennetään vuosittaisilla toimintasuunnitelmilla •asetti kolme neuvottelukuntaa linjaamaan toiminnallisia valintoja jäsenistöä palvelevaan suuntaan

Koulutuksen lähtökohtina ovat: •ihmisen kehittyminen •oppimisen oppiminen •tietojen ja taitojen hallinta •yksilön oikeus liikkua ja kehittyä oman halunsa ja edellytystensä mukaisesti. Koulutuksen ja osaamisen kehitysohjelma: Ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen yhteinen visio SLU:n osaamiskeskus tukee jäsenjärjestöjä niin, että jokaisella järjestöllä on oma koulutusjärjestelmänsä vuoteen 2002 mennessä. Kehittämistyössä huomioidaan:  lajiliittojen tarpeet, niiden koulutusjärjestelmät ja järjestelmien kehityksen tukeminen  yhteisten koulutuspalvelujen selkiyttäminen ja tehtäväjako  yhteisen koulutuksen alueellinen kattavuus ja saavutettavuus  viestintä ja sitouttaminen

V IV III II I I-tason tutkinto väh 50 h opintokokonaisuus Korkeakoulututkinto: LitM, valmennustieteelliset aineet Valmentajan/ohjaajan ammattitutkinto Laji- /toimialatutkinto suoritettu II-taso +150 h opintokokonaisuus II-tason tutkinto suoritettu I-taso h opintokokonaisuus Vastuu: lajiliitto tai toimiala Koulutuspalvelut: mm alueet Auktorisoidut urheiluopistot Vastuu: lajiliitto tai toimiala Koulutuspalvelut: mm urheiluopistot Vastuu: lajiliitto tai toimiala Koulutuspalvelut: mm urheiluopistot Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystie- teiden tiedekunta OHJAAJA- JA VALMENTAJAKOULUTUS SUOMESSA + käytännön työ Ammattikoulutus Kansalaisjärjestöjen ohjaaja- ja valmentajakoulutus

V-taso IV- taso III-taso II-taso I-taso I-tason tutkinto: Väh 50 h opintokokonaisuus Rakenne:  yhteiset perusopinnot  lajiopinnot Korkeakoulututkinto LitM, valmentajalinja Valmentajan erityisammattitutkinto Lajitutkinto: Suoritettu II-taso +150 h opintokokonaisuus Rakenne: Lajiliitto määrittelee II-tason tutkinto: Suoritettu I-taso h opintokokonaisuus Rakenne:  yhteiset perusopinnot  lajiopinnot  Lajiliitto vastaa koulutuksesta ja myöntää tasotodistuksen.  Koulutuspalveluja tarjoavat mm alueet  Opetushallitus määrittelee  Auktorisoidut urheiluopistot  Tutkintotoimikunta myöntää todistuksen  Lajiliitto vastaa koulutuksesta ja myöntää tasotodistuksen  Koulutuspalveluja tarjoavat mm urheiluopistot  Lajiliitto vastaa koulutuksesta ja myöntää tasotodistuksen  Koulutuspalveluja tarjoavat mm urheiluopistot  Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Kansalaisjärjestöjen ohjaaja- ja valmentajakoulutus Ammattikoulutus SisältöYhteiset perusopinnot (aihealueet) Toteutus  Oppiminen ja opettamisen perustaidot  Yksilön kehittyminen ja harjoittelu  Oppimaan oppiminen  Valmennusmenetelmien hallinta ja urheilijan ura  Psyykkinen valmennus (johtaminen ja vuorovaikutus valmennuksessa) VALMENTAJAKOULUTUS  arviointi, tiedon analysointi ja tuotto

V-taso IV-taso III-taso II-taso I-taso I-tason tutkinto: Väh 50 h opintokokonaisuus Rakenne: Korkeakoulututkinto: Lajitutkinto / Lasten urheilun tutkinto: Suoritettu II-taso +150 h opintokokonaisuus Rakenne: Lajiliitto määrittelee II-tason tutkinto: Suoritettu I-taso h opintokokonaisuus Rakenne:  Lajiliitto vastaa koulutuksesta ja myöntää tasotodistuksen  Nuori Suomi vastaa lasten urheilun tutkinnosta Kansalaisjärjestöjen ohjaaja- ja valmentajakoulutus Ammattikoulutus Sisältö Yhteiset perusopinnot (aihealueet) Toteutus LASTEN OHJAAJIEN KOULUTUS LLAOE Lasten liikunnan ammatilliset erikoitumisopinnot Urheiluopistot tasoilla I-III: •kasvatus ja liikunta •lasten liikunnan yleiset periaatteet •harjoitustapahtuman toteuttaminen •taitojen opettaminen

KUNTO- JA TERVEYSLIIKUNNAN OHJAAJAKOULUTUS V-taso IVtaso III-taso II-taso I-taso I-tason tutkinto Väh. 50 h opintokokonaisuus Rakenne:  Auktorisoidut perusopinnot 30 h  Etäopinnot 20 h: käytännön ohjaus, etätehtävä Korkeakoulututkinto: LitM Sisällölliset painotukset AMK: LO, FT Sisällölliset painotukset III-tason tutkinto Suoritettu II-taso h opintokokonaisuus Rakenne:  Auktorisoidut perusopinnot  Etäopinnot II-tason tutkinto: Suoritettu I-taso h opintokokonaisuus Rakenne:  Auktorisoidut perusopinnot  Etäopinnot  SKuL: kehittäminen ja laadun ohjausmateriaalit, kouluttajakoulutus, vk- markkinointi, ohjaajarekisteri  Alueet: ohjaajakoulutus, tutkintotodistus, aluemarkkinointi  Suomen Latu, lajiliitot: lajimodulit Liikunta-alan koulutukselle/tutkinnoille sertifikaatit terveysliikunnan osaajina  arvostus terveyssektorilla  Kansalaisjärjestöjen ohjaaja- ja valmentajakoulutus Ammattikoulutus Sisältö Yhteiset perusopinnot (aihealueet) Toteutus Kehittäminen  terveysliikunnan perusteet  terveystieto ja fysiologia  ohjaamistaito ja lajianalyysi  lajimodulit  ravinto ja liikunta  yritysliikunta Kehittäminen 2001 

TOIMIALAESITYS SLU:n osaamiskeskus Kunto- ja terveysliikunta SKUL Kilpa- ja huippu-urheilu Olympiakomitea Lasten ja nuorten liikunta Nuori Suomi I II III IV V AMMATILLINEN KOULUTUS LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN KOULUTUS

TOIMIALAESITYS Toimialaesityksen perustelut ja toimialajärjestöjen (NS, OK, SKuL) rooli koulutuksen ja osaamisen kehitystyössä Yleisesti: •Suomalaisen ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen moniarvoisen kehityksen turvaaminen •Edesauttaa eheän koulutusfilosofian ja yhteisten toimintatapojen kehittymistä ja toimialojen välistä yhteistyötä •mahdollistaa yhteisten palveluiden ( mm. SLU:n osaamiskeskus, aluejärjestöt) tehokkaan tuottamisen ja hyödyntämisen Lajien näkökulmasta: •Lajien koulutusjärjestelmien kehittämispalvelut, sparraaja •Yhteistyö palveluita tarjoavien tahojen (aluejärjestöt, opistot) kanssa •lajiyhteistyön koordinointi osana lajien koulutusjärjestelmien kehittämispalveluita •laadun varmistus kaikilla tahoilla Toimialojen näkökulmasta: •väline viedä yhdessä sovittuja arvoja ja toimintatapoja kentälle •kunto- ja terveysliikunnan ja lasten ja nuorten liikunnan vieminen myös urheiluseurojen ulkopuolelle •toimialan koulutuksen kehitystyö •toimialan ja ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen neuvottelukunnan yhdessä sopimien linjausten toimeenpano •virkatyö

Ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen eteneminen toimialoittain toimialakohtaiset tapaamiset Ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen yhteistyöryhmä SLU, NS, OK, SKuL Neuvottelupäivä kerran vuodessa OKNSSKuL Lasten liikunta Kilpa- ja huippu- urheilu Kunto- ja terveysliikunta Neuvottelukunta tukitiimi