Ajankohtaisaihe: Työpaikkojen radon Eija Venelampi Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna 7.10.2009

Miksi ajankohtainen aihe? Radonmittauskausi alkaa marraskuun alussa STUK on päivittänyt luettelon kunnista, joissa sijaitsevilla työpaikoilla on tehtävä radonmittaukset

Mitä radon on ja mistä se tulee? Rn-222 Mitä radon on ja mistä se tulee? Radioaktiivinen kaasu, jota syntyy jatkuvasti kaikessa kiviaineksessa uraanin radioaktiivisen hajoamisen seurauksena Radon ei vähene eikä lopu maaperästä eikä rakennusmateriaaleista Radon on hajutonta, mautonta ja näkymätöntä Radonpitoisuus selviää vain mittaamalla Rn-222

Miten radon vahingoittaa terveyttä? Radonin hajoamistuotteet kulkeutuvat hengityksen mukana keuhkoihin. Keuhkokudos saa alfasäteilystä säteilyannoksen, joka lisää keuhkosyöpäriskiä. Radonin arvioidaan aiheuttavan Suomessa vuosittain noin 300 (100 - 600) keuhkosyöpää. Radon ja tupakointi yhdessä lisäävät keuhkosyövän riskiä huomattavasti.

Miksi Suomessa on suuria radonpitoisuuksia? Kylmä ilmasto Maa- ja kallioperän suuri uraanipitoisuus Uraanirikkaat graniitit Maaperän suuri läpäisevyys Soraharjut, salpausselät Porakaivovesi Talojen perustamistapa maanvarainen laatta läpäisevät kevytsoraharkot rinnetalot Ilmanvaihto usein riittämätön alipaineisuutta lisäävät ratkaisut 1 1 1

Työpaikkojen radonia koskevat säädökset Säteilyasetus 27 §: Toimenpidearvo 400 Bq/m3 säännöllisessä työssä (radonpitoisuuden vuosikeskiarvo työaikana) Säteilylaki 45 §: Työnantaja velvollinen mittaamaan jos voidaan epäillä, että toimenpidearvo ylittyy Säteilyasetus 26 §: Mittaustulos on ilmoitettava STUKiin Ohje ST 12.1: Tarkemmat määräykset annettu ohjeessa ST 12.1 ”Säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa

Milloin radon pitää mitata työpaikalla? Radonpitoisuus tulee mitata, jos työpaikka sijaitsee: Alueella, jolla tiedetään esiintyvän suuria radonpitoisuuksia (kuntaluettelo) Soraharjulla tai muulla ilmaa hyvin läpäisevällä maaperällä Osittain tai kokonaan maan alla Jos muusta syystä epäillään, että toimenpidearvo voi ylittyä

Kuntaluettelo kertoo mittaustarpeen STUK ylläpitää luetteloa kunnista, joissa mittaukset on tehtävä työpaikoilla sekä kouluissa, päiväkodeissa ja muissa vastaavissa julkisissa tiloissa. Luettelossa ovat mukana ne kunnat, joissa mitatuista radonpitoisuuksista vähintään 10 % ylittää arvon 400 Bq/m3. Luettelo perustuu STUKin tekemiin mittauksiin pientaloissa. Kuntaluettelo on päivitetty syyskuussa 2009 Tehdyt kuntaliitokset on huomioitu Mittausten kokonaismäärän kasvettua on entistä paremmin pystytty arvioimaan ylitysprosentit Luettelossa on yhteensä 68 kuntaa.

Kunnat, joissa työpaikan radon on mitattava (09/2009)

Kunnat, joissa työpaikan radon on mitattava Ajan tasalla oleva kuntaluettelo ja kartta löytyvät osoitteesta: www.stuk.fi/proinfo/valvonta/luonnonsateily/ radon_tyopaikoilla/fi_FI/kuntalista/

Kenen vastuulla on, että mittaukset tehdään työpaikalla? vastaus: työnantajan Mittaukset voi hoitaa esim. työsuojelupäällikkö tai -valtuutettu, kiinteistöasioista vastaava henkilö, jne. STUK lähetti mittausmääräyksiä 1990-luvulla sellaisten kuntien työpaikoilla, joissa eniten ylityksiä. Lisäksi STUK voi lähettää mittausmääräyksiä ”täsmäiskuina”. STUKilla ollut yhteistyötä työsuojelupiirien kanssa (Häme, Uusimaa, Kaakkois-Suomi). Työsuojelutarkastajat voivat antaa mittauskehotuksia työpaikoilla normaalien tarkastusten yhteydessä (erityisesti Häme)

Ensimmäiset radonmittaukset Integroiva mittaus radonpurkilla lämmityskaudella (marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana), mittauksen kesto 2 kk Laajoissa kiinteistöissä eri paikoissa alimman kerroksen työtilat, joissa työskennellään pysyvästi (ei kellareita, joissa ei työskennellä) toimistotilat ja vastaavat: 1 mittaus/200 m2 teollisuushallit ja vastaavat: 1-2 mittausta/halli Vähintään yksi mittaus jokaisessa erillisessä rakennuksessa Mittauspurkkeja voi tilata STUKista tai Gammadata Finland Oy:stä

Työpaikan radonpitoisuuden toimenpidearvot (ST 12.1) Vuotuinen työaika Säännöllinen työ 400 Bq/m3 Enintään 600 tuntia 1000 Bq/m3 Enintään 300 tuntia 2000 Bq/m3 Enintään 100 tuntia 6000 Bq/m3 Toimenpidearvon ylittyessä STUK antaa määräykset radonpitoisuuden pienentämiseksi tai jatkoselvitysten tekemiseksi

Radonpitoisuuden jatkoselvitykset Vuodenaikaisvaihtelun selvittäminen Jos pitoisuus ensimmäisessä mittauksessa 400 - 500 Bq/m3 => uusi mittaus kesällä vuosikeskiarvon määrittämiseksi Työnaikaisen radonpitoisuuden selvittäminen Mittaus jatkuvatoimisella mittalaitteella, mittausaika vähintään 7 vrk (vuorokautisvaihtelun selvittäminen) Mittalaitteella oltava STUKin hyväksyntä ja voimassaoleva kalibrointi Mittaus suositeltava, jos tilassa on koneellinen ilmanvaihto, joka ei ole jatkuvasti päällä tai jonka tehoa säädetään suuremmalle ja pienemmälle työaikojen mukaan

Työnaikaisen radonpitoisuuden selvittäminen

Toimenpidearvon ylittyminen Toimenpidearvon ylitys (jatkoselvitysten jälkeenkin radonpitoisuuden työnaikainen vuosikeskiarvo > 400 Bq/m3) Toiminnan harjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin radonpitoisuuden pienentämiseksi Ei välitön este tilojen normaalille käytölle Korjauksen jälkeen Vaikutus todettava mittauksin Tarvittaessa seurantamittaukset

Radonkorjausmenetelmiä Radonimuri Radonkorjausmenetelmiä Rakennuspohjan alipaineistaminen ja tuulettaminen tehokkain menetelmä, radonimuri ja radonkaivo imuputkiston käyttöönotto, mikäli tehty rakentamisen yhteydessä Ilmanvaihtotekniset toimenpiteet Vuotojen tiivistäminen vaikea toteuttaa kattavasti hyvä mikäli selkeitä vuotoreittejä Mikäli käytössä porakaivo, voi veden radonpitoisuuden mittaus olla aiheellinen Varautuminen radoniin jo rakennusvaiheessa Tietoa korjausmenetelmistä: Asuntojen radonkorjaaminen. STUK-A229. Arvela Hannu, Reisbacka Heikki. Säteilyturvakeskus, Helsinki 2008. www.stuk.fi/julkaisut/stuk-a/stuk-a229.pdf Radonkaivo 1 1 1

Maanalaiset kaivokset ja louhintatyömaat (ST 12.1) Toiminnan harjoittajan tehtävä ilmoitus STUKiin kaivostoiminnan aloittamisesta tai yli 2 kk kestävästä maanalaisesta louhinnasta STUK tekee kaivoksiin ja louhintatyömaille määräajoin radontarkastuksia Toimenpidearvot ja vaatimukset pääpiirteittäin samat kuin tavanomaisilla työpaikoilla

Lisätietoja työpaikkojen radonvalvonnasta saa tarvittaessa joko puhelimitse tai sähköpostitse: Eija Venelampi: 09-7598 8245, eija.venelampi@stuk.fi tai Siiri-Maria Aallos-Ståhl: 09-7598 8241, siiri-maria.aallos-stahl@stuk.fi sekä STUKin internetsivuilta: www.stuk.fi/proinfo/valvonta/luonnonsateily/radon_tyopaikoilla/ www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/radon/fi_FI/radon/