Arkielämästä instituutioihin Eläkeläisten (65+) näkökulmia maaseudun palvelurakenteiden muutoksiin

Ikääntyminen •Väestön ikärakenteen muutos, jossa vanhojen ja vielä vanhempien suhteellinen osuus kasvaa (tilastot, huoltosuhde 65 +) •Maaseutupolitiikassa kylien tulevaisuuden uhka •Tarkastellaan usein sosiaali- ja terveyspalveluiden kontekstissa •Toisaalta palveluita tutkittu ilman ikärajoja

MAIKE •Maaseudun ikääntyvät paikallisyhteisöt kehitettävinä (kylät, vanhuspalvelut) •Vivahteikkaampi kuva muutoksista erilaisten ikääntyvien (vastapuhe, toinen tieto) näkökulmista •Kaksi tulokulmaa: eläkeläiset maaseudun resurssina ja eläkeläisten arkielämä maaseuduilla: millaiset elämäntavat mahdollisia/mahdottomia

Aineistoja •8 erilaista kuntaa (Pohjois- Karjala ja - Häme, Kainuu Lappi) •”Leader-aktivistien” 65+ haastattelut (6-8) •Paikallislehtien kirjoituskutsuun vastanneiden 65 + kirjoitukset •Hankekausi hankekuvaukset ja yhden toimintaryhmän kautta rahoitettujen hankkeiden ”ikäanalyysi”

Aineistoja jatkuu… •Osallistuminen kahden kunnan vanhuspalveluiden kehittämisprojektiin: dokumentit, kenttäpäiväkirjat (instituutionäkökulmia) •Kuntien vanhustyönjohtajien puhelinhaastattelut (instituutionäkökulma) •Kyläyhdistysten puheenjohtajille suunnattu kysely + kenttäpäiväkirjat (”kylä”)

Aineistoja jatkuu… •Diakoniatyöntekijöiden puhelinhaastattelut •Kylä – ja kuntatason eläkeläisille suunnatut tapahtumat, kenttäpäiväkirjat

”Tuloksia” •Eläkeläiset näyttäytyvät maaseutuhankkeissa tuotettujen tuotteiden kuluttajina tai sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvitsijoina •Eläkeikäisiä hankeaktivisteja löytyy jokaisen toimintaryhmän alueelta •Talkootyöläisinä eläkeläiset ja 50+ mittava joukko

Tulokulmat 1.Eläkeläisten arkielämä ja muutokset sekä niiden yhteys palvelurakenteen muutoksiin 2.Eläkeläisten näkökulmasta merkittävät toimijat sekä vanhuspalvelutoimijat kylillä, niiden väliset suhteet (arkielämä ei tunne sektoreita eikä toimijarajoja) 3.Kunnan vastaamat vanhuspalvelut

1.Arkielämänäkökulma •Eläkeläisten arkielämä kotona, kylällä, kunnassa ja siitä ulospäin (Agnes Heller) •M iten kunnan sosiaali- ja terveyspalveluinstituutiot ja kylien eläkeläisten arkielämät kohtaavat? (Smith) •Miten eläkeläisten arkielämä muuttuu palveluiden muutoksissa (miten arkielämä uudelleen organisoituu (ajan- ja tilankäyttö) (Giddens, Massey)

: •”maailmalta, kunnasta, kylältä kotiin/ asuntoon (mitä sinne tulee, miten ja mistä, fyysinen ja sähköinen jne. ulottuvuus), ja päinvastoin: millaisista lähtemisistä, paluista, tulemisista arkielämä muodostuu, kellonaikoja, käytetyn aikaperiodin kokonaisuus, kulkemisen välineet: arkielämän aika- tilarakenteen muutokset

2. Toimijoiden väliset suhteet •Toimijoiden (julkinen, yksityinen, yhdistykset, suku, naapurusto) olemassaolo, toimintaehdot ja -tavat, sekä keskinäiset suhteet asettavat arkielämän ehtoja: mahdollistavat ja estävät arkielämän (elämäntavan) vaihtoehtoja, •Muutokset näissä muuttavat mahdollisuuksia, luovat mahdollisuusrakenteet

Oletuksia •Palvelurakenteiden muutokset muuttavat eläkeläisten arkielämän aika- tilarakenteita •Sosiaaligerontologian jatkuvuus-, ”henkistymis”- ja luopumisteoria: vain tietynlaisten elämäntapojen jatkuvuus maaseudulla mahdollista, tietynlaisin ehdoin

3.Vanhuspalvelurakenteet: •Miten toimjoiden väliset suhteet uudelleenorganisoituvat palvelurakenteeltaan erilaisissa kunnissa, mitä uusia toimijoita ja mitä vanhoja uudella tavalla näkyviksi? •Mitä muutokset tarkoittavat hallinnollisista keskuksista fyysisesti etäällä olevien kylien näkökulmista?

Lopuksi •Kuntaliitoskeskustelu ainakin yksisuuntaistaa ja hallinnollistaa arkielämän tarkasteluja: kylien ja siellä asuvien eläkeläisten arkielämä avautuu useaan suuntaan, ei vain kunnan keskustaan •Sosiaali- terveys- ja kulttuuripalvelut ovat tärkeä mutta kapea osa arkielämän kokonaisuudessa