Lääkehoidon kokonaisarviointi Vanhustyön vastuunkantajat - kongressi 14.10.2011 Leena Ulvinen proviisori, PD lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyys astman hoidon erityispätevyys Lapuan Lakeus Apteekki ja SeAMK

Esityksen teemat Lääkehoidon kokonaisarviointi, 45 min Turvallista lääkehoitoa moniammatillisesti - case Lapua apteekin kokemuksia, 15 min

Lääkehoidon kokonaisarviointi Lääkehoidon kokonaisarviointi on moniammatillisesti toteutettu toimintamalli, tarkoituksena edistää lääkkeiden oikeaa ja tarkoituksenmukaista käyttöä. Toimintamalli löytyy mm. Australiasta, Isosta-Britanniasta ja Yhdysvalloista

LÄÄKEHOIDON (KOKONAIS)ARVIOINNIN KÄYTÄNTÖJÄ MAAILMALTA Australia Home Medicines Review (HMR) Domiciliary Medication (Management) Review (DM(M)R) Iso-Britannia Clinical Medication Review (CMR) USA Medication Therapy management (MTM) Drug Utilisation Review (DUR) 4

Lääkehoidon kokonaisarviointi Suomessa LHKA www.apteekkariliitto.fi Comprehensive medication review

YHTEISIÄ PIIRTEITÄ moniammatillinen yhteistyö potilaan haastattelu lääkityksen perusteellinen läpikäynti (teho, turvallisuus, tarkoituksenmukaisuus) hoitomyöntyvyyteen liittyvät seikat raportointi hoitosuunnitelman laatiminen yhdessä potilaan kanssa ja muutosten toteutus (konkordanssi) seuranta 6

Lääkehoidon kokonaisarviointi on erityispätevyyden suorittaneen proviisorin tai farmaseutin toteuttama apteekin ammatillinen palvelu on työkalu, kun halutaan selvittää lääkityksen mahdollista osuutta potilaan terveysongelmiin hyödyntää moniammatillista yhteistyötä

Lääketurvallisuutta lisäävät apteekkien palvelut Lähde: Apteekit ikääntyvän väestön lääkehoidon tukena. Suomen Apteekkariliiton toimenpideohjelma, 26.9.2007 LÄÄKEHOIDON KOKONAISARVIOINTI lääkehoidon ongelmatilanteet moniammatillinen yhteistyö LÄÄKITYKSEN TARKISTUS tarpeen arviointi yhteistyö PERUSTARKISTUKSET (esim. reseptin toimitus) annostus  päällekkäisyydet yhteisvaikutukset LÄÄKENEUVONTA JA HOIDON TUKI lääkehoidon perusperiaatteet itsehoitolääkkeet ja reseptilääkkeet

Lääkityksen tarkistus vs. Lääkehoidon kokonaisarviointi Perus-tarkistukset Lääkityksen tarkistus

LÄÄKEHOIDON KOKONAISARVIOINTI APTEEKIN NÄKÖKULMASTA Reseptin toimitus minuutteja 50/päivä osa lääkkeen toimittamista jokaiselle asiakkaalle ei erillistä korvausta normaalia farmaseuttista osaamista Lääkehoidon kokonaisarviointi tunteja 1/päivä ei riipu lääkkeen toimittamisesta valikoiduille asiakkaille moniammatillinen yhteistyö pätevöityminen

Mahdollisia lääkehoidon ongelmakohtia voivat olla Lääkkeiden haittavaikutukset Lääkkeiden yhteisvaikutukset Lääkkeiden päällekkäisyydet Ns. riskilääkkeiden käyttö Tarpeettomat lääkkeet Sopimattomat lääkkeet Riittämättömät lääkkeet Heikko hoitovaste Monilääkitys Ongelmia lääkkeiden käytössä tai annostelussa Hoitoon sitoutuminen Useita hoitavia tahoja, kokonaiskäsitys lääkityksestä

Lähde: Peura, S. ym. Dosis 2007;1: 20-28

Miten lääkehoidon kokonaisarviointi tehdään? Prosessin käynnistys: aloite ja lääkärin lähete Potilaan terveydentilaa ja lääkitystä koskevat taustatiedot Kartoitus- ja arviointivaihe Kirjallinen raportti, suositukset, toimenpiteet ja seuranta

Lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyys Koulutuksen järjestää Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Alkoi vuonna 2005 Kestää 1,5 vuotta (35 op) Erityispätevyys määräaikainen, 5v. Järjestetty Kuopiossa, Oulussa, Helsingissä, Tampereella, Seinäjoella, Turussa, koulutus käynnissä Jyväskylässä Tällä hetkellä noin 150 erityispätevyyden suorittanutta farmasian ammattilaista n. 50 apteekissa + terveyskeskuksissa ja sairaala-apteekeissa

HYÖDYT

OLKA –HANKE http://www. sitra 50 lääkehoidon kokonaisarviointia Hyrynsalmella ja Taivalkoskella Potilaista 34 naista ja 16 miestä Potilaista 40 % asui kotona itsenäisesti Keski-ikä 76,5 v Lääkkeitä käytössä keskimäärin 13 (7-27) Kokonaisarvioituja lääkityksiä yhteensä 607 kpl Potilailla keskimäärin 6 eri diagnosoitua sairautta (3-13) Verenpainetauti, diabetes, sepelvaltimotauti, hyperkolesterolemia, sydämen vajaatoiminta

Perusteet arvioinnille Monilääkitys 72 % Lääkehoitoon liittyvä ongelma tai haitallinen oire 68 % ruoansulatuskanavan oireet, sydän- ja verisuoniperäiset oireet, psyykkiset oireet Lääke-epäselvyys 16% lääkkeen annostelu, lääkemuoto, lääkkeiden yhteensopivuus, allergiat, alkoholi

MUUTOSEHDOTUKSET 270 muutosehdotusta Lääkityksen lopettaminen (55 kpl) Annoksen laskeminen (53 kpl) Lääkityksen vaihtaminen (35 kpl) Lääkityksen lisääminen (21 kpl) Hoidon seuranta , esim. RR, labrat (17 kpl) 34 huomiota Neuvontaa interaktioista ja haittavaikutuksista Ohjeistusta potilaalle/hoitohenkilöstölle Annosteluohjeiden ja lääkelistan päivittämistä

Tehdyt muutokset Jokin muutos lääkitykseen 49 potilaalle, yhteensä 289 eri toimenpidettä Lääkkeen lopettaminen 62 kpl Hoidon seuranta 48 kpl Annoksen pienentäminen 39 kpl Lääkkeen vaihtaminen 35 kpl Lääkityksen lisääminen 23 kpl

Vaikutus potilaan vointiin ”Terveydellistä hyötyä voinnin kohenemisen tai lääkitykseen liittyvien ongelmien ratkeamisen seurauksena sai 26 potilasta (55%) ” 78% lääkehoidossa esiintyneistä ongelmista saatiin ratkaistua.”

Moniammatillinen yhteistyö Lapualla - rakentuminen ja kokemuksia

Taustatietoja Lapuasta 14 000 asukkaan kaupunki Paikkakunnalla 2 apteekkia Terveyskeskuksessa 9 lääkärinvirkaa Omalääkärijärjestelmä Mielenterveystoimisto, 1 ylilääkäri Yksityislääkäriasema, yksityislääkäritoimintaa

Taustalla tiivis yhteistyö Diabetesryhmä, keuhkosairaustyöryhmä, sydänyhdyshenkilö Apteekki mukana tupakanvieroitus-ryhmissä Yhteistyön kehittäminen mm. henkilökunnan opiskeluihin liittyvien projektitöiden puitteissa Yhteisiä koulutustilaisuuksia Työryhmiä ja yhteistyötapaamisia lähes viikoittain  Palveluiden taustalla verkostoituminen

LHKA-mallin kehittäminen alkoi koulutuksen aikana V. 2005-2006 Yhteistyössä mukana pienkoti Päivärinteen koko henkilökunta ja terveyskeskuksen ylilääkäri Potilaiden valintakriteerit: ongelmalähtöisyys Vaikuttavuuden arviointi: ensisijaisesti potilaan voinnissa ja terveydentilassa tapahtuneet muutokset

Tuloksia potilaiden voinnissa Potilaan yleistilan paraneminen Huimauksen väheneminen Vapinan ja lääkeparkinsonismioireiden helpottuminen Lääkkeiden ylläpitämän ripulin loppuminen Liikuntakyvyn palautuminen Unilääkkeiden lopettaminen Dementiapotilaan rauhattomuuden ja käytösoireiden lievittyminen Kognition paraneminen Potilaan virkistyminen Kadonneen puhekyvyn palautuminen

Vaikuttavuus lääkekustannuksiin lähde: erityispätevyysopintojen aikaiset kokonaisarvioinnit /Leena Ulvinen 8.8.2006 Potilas (euroa) Kela (euroa) Yhteensä (euroa) Potilas 1 - 5,79 - 67,87 - 73,66 Potilas 2 - 94,46 - 41,93 - 136,39 Potilas 3 Potilas 4 + 31,47 + 21,28 + 52,75 Potilas 5 - 139,49 + 4,96 - 134,53 Potilas 6 - 44,16 - 32,58 - 76,74 Luvut vastaavat potilaan 3 kk:n lääkekulutuksen mukaisia kustannuksia.

Vaikuttavuus lääkekustannuksiin lähde: erityispätevyysopintojen aikaiset kokonaisarvioinnit /Leena Ulvinen 8.8.2006 Potilas (euroa) Kela (euroa) Yhteensä (euroa) Vaikutus 3 kk:n lääke-kustannuksiin - 50,49 - 23,23 - 73,72 Laskennallinenvaikutus lääke-kustannuksiin vuositasolla - 201,96 - 92,92 - 294,88

Hoitohenkilökunnan kokemuksia ”Lääkehoito tärkeä osa-alue vanhuksen kokonaisvaltaisessa hoidossa. On hyvä, että lääkitykseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota.” ”Asukkaiden lääkkeisiin tuli paneuduttua syvällisemmin.” ”Saimme hyvää koulutusta.” ”Mielenkiintoista ja tärkeää asiaa.” ”Projektiin kulunut työaika oli hyödyllistä.”

Koulutusohjelman päätyttyä Kokemukset erittäin myönteisiä Yhteinen halu toiminnan vakiinnuttamiseen Palaverit ja keskustelutilaisuudet eri ryhmien kanssa Käsitteet ja toimintamallit tutuiksi Tulokset tutuiksi Referenssit

POTILAS

POTILAS

POTILAS

LAKEUS APTEEKIN LHKA-PALVELUMALLI KEHITTÄMISSOPIMUKSEN LUOMA VIITEKEHYS

Kokemus karttunut v. 2005-2011 Lääkehoidon kokonaisarviointeja useita kymmeniä Suppeampia lääkityksen arviointeja noin 150 potilaalle

Kehittämissopimus Sopimus Lapuan kaupungin ja Lapuan Lakeus Apteekin välillä 28.8.2008 Apteekki palvelun tuottaja, kaupunki ostaja Lääkehoidon (kokonais)arviointi-palveluja voivat tilata Lapuan terveyskeskuksen lääkärit Kehittämistyöryhmä perustettu

Kehittämissopimus Sopimus on laadittu hankintalain periaatteiden mukaisesti Viitekehyksenä kehittämissopimus korkeakoulutasoiset opinnot, julkaisut kehittämisryhmä perustettu

Yhteinen tavoite Yhteinen tavoite = toimintamalli, jolla voimme yhdessä edistää ja tukea lapualaisten terveyttä, hyvinvointia, kotona ja hoidossa selviämistä Keinoina moniammatillisuus, tietojen ja taitojen yhdistäminen

OSAAMINEN TARPEET HYÖDYT OSAAMINEN TARPEET HYÖDYT POTILAS OSAAMINEN TARPEET HYÖDYT

Hyödyt lääkkeiden käyttäjille Päällekkäislääkitysten purkaminen Lääkkeiden haittavaikutusten väheneminen Haitallisten yhteisvaikutusten karsiminen Moniammatillinen yhteistyö potilaan parhaaksi  TOIMINTAKYVYN JA ELÄMÄNLAADUN KOHENTUMINEN  SÄÄSTÖÄ LÄÄKEKUSTANNUKSISSA

Hyödyt yhteiskunnalle Terveydenhuollon henkilöstö- ja osaamisresurssien tehokkaampi hyödyntäminen Tehokkaampi, turvallisempi, taloudellisempi ja tarkoituksenmukaisempi lääkehoito ja lääkkeenkäyttö

Apteekilla tärkeä rooli terveydenhuollossa Apteekkien asiantuntijuuden hyödyntäminen  voimavara koko terveydenhuollolle  voimavara koko yhteiskunnalle

Tulevaisuutta on moniammatillinen yhteistyö potilaan parhaaksi

Kiitos