RIFIN syyskokous Hengitysliitossa Suomi vastaan Muu Maailma Ilpo Vilkkumaa Verve, Helsinki

Onko käymässä näin? •Kuntoutus -> työllistettävyys •Vammaisuus -> inkluusio/osallisuus Velvollisuus työhön, oikeus kuntoutukseen? Häviävätkö käsitteet ”kuntoutus” ja ”vammaisuus” alan hallitsevasta kielenkäytöstä ja siis myös politiikasta

Mistä sen voisi nähdä? •YK:n ”vammaisten yleissopimus” •OECD:n maaraportit •Eurooppalainen kuntoutusyhteistyö (RI, EPR, ENSPER) •Euroopan komission PROGRESS-hanke

YK:n yleissopimus (artikla 26, Kuntoutus) 1.Sopimuspuolet toteuttavat tehokkaat ja asianmukaiset toimet muun muassa vertaistuen avulla, jotta vammaiset henkilöt voisivat saavuttaa ja säilyttää mahdollisimman suuren itsenäisyyden, täysimääräiset ruumiilliset, henkiset, sosiaaliset ja ammatilliset kyvyt sekä täysimääräisen osallisuuden ja osallistumisen kaikilla elämänalueilla. Tätä varten sopimuspuolet järjestävät, vahvistavat ja lisäävät laaja-alaisia kuntoutuspalveluja ja –ohjelmia erityisesti terveyden, työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalipalvelujen aloilla siten, että: (a)Nämä palvelut ja ohjelmat aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ne perustuvat yksilöllisten tarpeiden ja vahvuuksien monialaiseen arviointiin. (b)...

Harvard Law School Project on Disability (2004 -) Finding the Gaps: A Comparative Analysis of Disability Laws in the United States to the United Nations Convention on the Rights of Persons with Disabilities (CRPD) (laaja raportti pohjaksi USA:n ratifioinnille; ei ole ratifioinut) Ei käsittele kuntoutusartiklaa vaikka käsittelee kaikkia muita.

International Rehabilitation Review, Special Edition December 2007 ”The Convention on the Rights of Persons with Disabilities” Federico Montero: ”Rehabilitation and Habilitation: Powerful Tools for Empowerment” We cannot analyze Article 26 independent of the other provisions in the Convention since they are all interrelated”

Vampon alustavat ehdotukset kansainvälisestä toiminnasta ( ) 1. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista • Saatetaan yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan ratifiointi loppuun (valvonnan ja seurannan järjestäminen) 2. Vammaispolitiikka kansainvälisen yhteistyön läpileikkaavana teemana • Ihmisoikeussopimukset • Raportoidaan oikeuksien toteutumisesta • Sisällytetään vammaispoliittinen näkökulma Suomen linjauksiin • Toiminta valtioiden välisillä, monenkeskisillä foorumeilla • Vaikutetaan: EU, OECD, PMN, Nordic Plus etc. • Kehityspolitiikka • Uusitaan hankehallinnon ohjeistus • Koordinoidaan, ohjeistetaan ja rahoitetaan kehityspolitiikkaa vammaispoliittisin näkökulmin • Vahvistetaan ulkoasiainministeriön hallinnonalan vammaispoliittista osaamista

EPR – ENSPER – RI (eurooppalainen yhteistyöverkko) * edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia kaikilla elämänaloilla * lisätä työllistymismahdollisuuksia * nostaa vammaisten henkilöiden tuotannollista ja aktiivista profiilia *edistää työllistämis- ja kuntoutuspalvelujen laatua ja hyviä käytäntöjä

Kuntoutuksen modernisointi Positiivinen asenne muutokseen Reagointi yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin Myötävaikuttaminen sosiaaliseen inkluusioon Valtavirtaistamisen edistäminen Palvelujen hajauttaminen ja integrointi Palvelujen käyttäjän voimaannuttaminen asiakkaana Kustannusvaikuttavuuden osoittaminen Sosiaalipalvelujen ”rehti” kilpailu Eurooppalaisen laatujärjestelmän käytön edistäminen Edelläkävijäaseman varmistaminen EPR:n strategia

(1/4) Kliininen tutkimus ja kuntoutus 1. Tutkia ICF:ään perustuvien arviointimenetelmien validiteettia, reliabiliteettia ja kliinistä herkkyyttä eri vamma- ja sairausluokissa 2. Verrata eri tavoin koottujen aineistojen pohjalta kliinisen populaation ja yleisen väestön vammaisuusasteen jakaumia 3. Arvioida erilaisten kuntoutusinterventioiden vaikutusta terveydentilaan ja toiminnalliseen statukseen Murinet (Multidisciplinary Research Network on Health and Disability in Europe)

OECD:n maaraportti 3: Sickness, Disability and Work Keskeiset kysymyksetTanskaSuomiIrlantiAlankomaat Työkyvyttömyydestä aiheutuvien julkisten menojen hallinta Terveysongelmista kärsivien työttömyysasteen nostaminen Toimintarajoitteisten pienituloisuus Sairaus- ja työkyvyttömyys- eläkkeelle siirtymisen vähentäminen Mielenterveyden häiriöiden lisääntymiseen puuttuminen Pysyviltä työkyvyttömyysetuuksilta työhön siirtymisen lisääminen Toimijoiden ja järjestelmien välisen koordinaation vahvistaminen = vähäinen muutos ++ = kohtuullinen muutos +++ = merkittävä haaste ++++ = valtava haaste

OECD:n havainnot Suomesta •Ammatillisen kuntoutusjärjestelmän pirstaleisuus •Julkinen työvoimapalvelu kohdistaa liian vähän huomiota pitkäaikaisista terveysongelmista kärsivien ja vajaakuntoisten ihmisten osallisuuteen ja integraatioon •Työkyvyttömyysetuuksien laajamittainen käyttö varhaiseläkkeelle siirtymisen välineenä •Vahvojen työnantajavelvollisuuksien mahdollisuudet ja jäljellä olevat haasteet

PROGRESS ( ) •EMPLOYMENT: Support the implementation of the European Employment Strategy •SOCIAL PROTECTION & INCLUSION: Support the implementation of the open method of coordination (OMC) in the field of social protection & inclusion •WORKING CONDITIONS: Support the improvement of the working environment & conditions including health & safety at work and reconciling work and family life •ANTIDISCRIMINATION & DIVERSITY: Support effective implementation of the principle of non-discrimination and promote its mainstreaming in all EU policies •GENDER EQUALITY: Support effective implementation of the principle of gender equality and promote gender mainstreaming in all EU policies

PROGRESS-ohjelman suomalainen tuote: Sukupuolisilmälasit käytössä (STM 2009:13) Miksei siis vastaavanlaista julkaisua vammais- ja kuntoutuspolitiikalle

Kuntoutuksen kansainvälisyys Suomessa •RIFIn voimavarat ja niiden suuntaaminen •Kansainvälisen yhteistyön kehitys RIFIn jäsenjärjestöissä •Tutkimusyhteistyö – kansainvälisyys rahoituksen ehtona •Verkottuminen – missä jo nyt mukana, mihin pitäisi mennä mukaan? •Mitkä muut yhteistyöelimet toimivat jo nyt ”RIFIn alueella” – virastojen, yritysten, tutkimuslaitosten, yliopistojen, korkeakoulujen, järjestöjen kansainväliset yhteydet •Yksityiset yhteydet – kuka tuntee kenenkin •Mihin kansainvälisyyttä tarvitaan, millä sijalla se on toiminnassa – laskussako niin kuin tieteellisessä tutkimuksessa?