Kansallinen digitaalinen kirjasto & digitointi Erikoiskirjastopäivät Minna Karvonen

2 Kansallinen digitaalinen kirjasto –hankkeen tausta Kansalliset linjaukset velvoittavat kirjastojen, arkistojen ja museoiden tietovarantojen digitoinnin edistämiseen sekä niiden verkkosaatavuuden ja pitkäaikaissäilytyksen parantamiseen •Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia •Hallitusohjelma •Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista 2007–2011: –perustetaan kansallinen digitaalinen kirjasto digitoimalla ja siirtämällä verkkoon museoiden, arkistojen ja kirjastojen keskeiset digitaalisessa muodossa olevat kulttuuriaineistot –laaditaan ja toimeenpannaan kansallinen digitointistrategia –vahvistetaan ja laajennetaan Kansalliskirjaston digitointitoimintaa •Arjen tietoyhteiskunta –toimintaohjelma 2007–2011: Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke

3 Kansallinen digitaalinen kirjasto –hankkeen tausta Digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriaineistojen sekä tieteellisen tiedon merkitys on kasvanut Euroopan unionin toiminnassa 2005: Komission tietoyhteiskuntapolitiikkaa linjaava i2010-strategia 2005 ja 2007: Digitaaliset kirjastot -aloite: kulttuuriaineistojen ja tieteellisen tiedon digitointi, sähköinen saatavuus ja pitkäaikaissäilytys 2006: Neuvoston päätelmät kulttuuriaineiston digitoinnista ja sähköisestä saatavuudesta sekä digitaalisesta säilyttämisestä 2007: Neuvoston päätelmät digitaalisessa muodossa olevan tieteellisen tiedon saatavuudesta, levittämisestä sekä säilyttämisestä

4 Kansalliset velvoitteet Euroopan unionin kokonaisuudessa •Vahvistetaan digitointia ja digitaalista säilyttämistä koskevia kansallisia strategioita ja tavoitteita •Lujitetaan jäsenvaltioiden sisäistä ja niiden välistä koordinointia •Osallistutaan Euroopan digitaalisen kirjaston perustamiseen: –yhteinen monikielinen palvelu, jonka kautta kaikentyyppiset kirjastojen, arkistojen ja museoiden kulttuuriaineistot ovat haettavissa –hakupalveluun yhdistetään sekä kansallisesti että EU-tasolla ylläpidettyjä digitaalisten kulttuuriaineistojen kokonaisuuksia –toiminnassa 2011 / 2012

5 Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK 2008−2011 •opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston sekä koulutus- ja tiedepolitiikan osaston yhteishanke •osuutemme Euroopan digitaalisessa kirjastossa (prototyyppi julkistetaan ) Päätavoitteet •kirjastojen, arkistojen ja museoiden keskeisten tietovarantojen saatavuuden ja käytettävyyden edistäminen tietoverkoissa •sähköisten kulttuuriperintöaineistojen pitkäaikaissäilytysratkaisujen kehittäminen Painopisteet •yhteinen hakupalvelu kirjastoille, arkistoille ja museoille •kirjastojen, arkistojen ja museoiden keskeisten aineistojen digitointi ja liittäminen hakupalveluun •sähköisten kulttuuriperintöaineistojen pitkäaikaissäilytysratkaisun kehittäminen •osaamisen lisääminen

6 Kansallinen digitaalinen kirjasto -kokonaisuus Tuotantojärjestelmät Yhteinen asiakasliittymä MuseotAV-arkistotArkistotKirjastot Pitkäaikaissäilytysjärjestelmä Digitoitava aineisto Digitaaliseen muotoon syntyvä aineisto

7 Kansallinen digitaalinen kirjasto –hankkeen toteuttaminen Toteutuksen organisointi •seurantaryhmä •ohjausryhmä: –saatavuus-jaosto –pitkäaikaissäilytys-jaosto –tekninen asiantuntijaryhmä Hankeorganisaatioissa 35 toimijaa ja 70 henkilöä •ministeriöt sekä kulttuuriperinnön säilyttämisestä vastaavat kansalliset instituutiot •tieteelliset kirjastot ja yleiset kirjastot •arkistot •museot •yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, järjestöt ja verkostot

8 Kansallinen digitaalinen kirjasto –hankkeen rahoitus •Opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto sekä koulutus- ja tiedepolitiikan osasto suuntaavat Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen molemmille osastoille yhteisiin toimenpidekokonaisuuksiin 5,1 miljoonaa euroa vuosina 2008−2011. •Tämä rahoitus kohdennetaan: –yhteisen asiakasliittymän tuottamiseen –pitkäaikaissäilytysratkaisun kehittämiseen –kansainväliseen yhteistoimintaan –tekijänoikeusratkaisujen kehittämiseen –viestintään, koulutukseen ja hallinnointiin •Lisäksi molemmat osastot edistävät omilla toimialoillaan Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen tavoitteiden saavuttamista erityisesti digitointiin suunnatulla erillisrahoituksella ja tulosohjauksen keinoin.

9 Kansallinen digitaalinen kirjasto & kirjastojen, arkistojen ja museoiden keskeisten, priorisoitujen aineistojen digitointi •KDK:n keskeinen haaste on alun perin fyysisessä muodossa olevien kirjasto-, arkisto- ja museoaineistojen − asiakirjallisen aineiston, julkaisujen, valokuvien, ääni- ja kuvatallenteiden sekä esineaineiston ja kulttuuriympäristökohteiden − digitoinnin ja verkkosaatavuuden edistäminen •KDK:n tavoitteena, että digitoiduista aineistoista muodostuu edustava monipuolinen ja riittävän laaja kansallinen kokonaisuus •Toimijoiden tasolla avaimena suunnitelmallinen, pitkäjänteinen, kokoelma- ja käyttäjätarpeet huomioonottava digitointi

10 Toimintaympäristön muutos: digitoidut aineistot yhteen asiakasliittymään Yhteinen asiakasliittymä: •yhdistää sen piiriin tuotavat digitoidut aineistot uudella tavalla: –sektorien rajoja ylittävän tarjonnan monipuolisuus –kehittyneet hakuominaisuudet –web 2.0:n ja ontologioiden hyödyntäminen –suotuisa ympäristö organisaatiokohtaisten prioriteettien rinnalla myös yhteisten, keskeisiä asiakastarpeita tyydyttävien painotusten kehittämiseen •nojaa tuottajaorganisaatioiden osaamiseen ja uudistumiskykyyn: –tiedon luotettavuus –aineistojen visuaalinen, auditiivinen ja audiovisuaalinen laatu –kehittyneet esitysmuodot esiin (mm. 3 D)

11 Digitointia koskevia suuntaviivoja KDK:ssa •Yhteistyö ja avoimuus: digitoinnin arvoketjussa on olennaisen tärkeää, että organisaatiot eivät tee päällekkäistä työtä digitoimalla samoja aineistoja. •Digitoidaan vain kerran: digitoidun aineiston luomisessa käytetyn tekniikan ja siihen liitetyn metadatan tulee vastata käyttötarpeita ja pitkäaikaisen säilyttämisen vaatimuksia niin, ettei aineistoa tarvitse digitoida myöhemmin uudestaan. •Metatiedon mielekäs yhtenäistäminen: koko toimijakentän yhteisenä haasteena on kehittää käytäntöjä, jotka edistävät metatiedon rakenteellista yhtenäistämistä. •Digitoitavan aineiston valinta on sen haltijan tehtävä → suunnitelmat kuntoon

12 Digitointisuunnitelmien tärkeydestä Muistiorganisaatioiden digitointisuunnitelmien saralla on vielä paljon tehtävää: prioriteetit käyttöön, vuoropuhelu käyttäjien kanssa aktiiviseksi, suunnitelmat ajan tasalle •Digitoitavien aineistojen valinnassa käytetään muistiorganisaatioissa tyypillisesti prioriteetteja, jotka perustuvat teknisiin kriteereihin (alkuperäisaineiston kunto), sisällöllisiin kriteereihin (edustavuus, ainutlaatuisuus) ja käyttöä koskeviin kriteereihin (kysyntä) •Kulttuuriperinnön säilyttämisen näkökulmasta digitoinnilla pyritään tuhoutumisvaarassa olevan analogisen aineiston sisällön pelastamiseen ja alkuperäisaineiston käytöltä rauhoittamiseen. Aineistojen säilyttämistä tukevana toimenpiteenä digitointi nivoutuu erityisesti konservointi- ja mikrokuvaustoimintaan.

13 Digitointisuunnitelmien tärkeydestä •Sisällöllisten ja käyttöä koskevien kriteerien kuten aineistojen edustavuuden, merkittävyyden, käyttötapojen ja kysynnän, leikkauskohdista muodostuu useissa tapauksissa muistiorganisaatioille painopisteitä, joihin digitointitoimintaa suunnataan. Tyypillinen esimerkki tällaisesta alueesta on sellaisten yhtenäisten, kulttuurisesti tai tieteellisesti merkittävien kokonaisuuksien digitoiminen, joiden käsittely fyysisessä muodossa on vaikeaa. •Digitoitavan aineiston käyttöä koskevat kysymykset ulottuvat aineistojen syntylähteille. Erityisesti aineistojen tutkimuskäytön näkökulmasta on olennaisen tärkeää, että digitoitavia aineistoja valittaessa ja digitointiprosessia rakennettaessa muistiorganisaatiot ovat vuorovaikutuksessa tiedeyhteisön edustajien kanssa.

14 Digitoinnin toimijoista ja hankkeista •Kulttuuriperintöaineistojen digitointia toteutetaan sekä ostopalveluna ulkoiselta palveluntarjoajalta että kirjastojen, arkistojen ja museoiden sisäisenä toimintana. •Muistiorganisaatiokentässä suurin digitoinnin tuottaja on Kansalliskirjaston mikrokuvaus- ja konservointilaitos. Se on erikoistunut kehittämään ja toteuttamaan sidosten, niteiden ja irtolehtien sekä äänitteiden digitointia Kansalliskirjaston sisäisenä palveluna ja maksupalvelutoimintana ulkoisille asiakkaille. •Suomessa on lisäksi useita yksityisen sektorin toimijoita, jotka tuottavat muistiorganisaatioille eri tyyppisten aineistojen digitointipalveluja.

15 Digitointi saa aikaan myönteisiä vaikutuksia ja pysyviä kustannuksia Digitoinnilla on sekä suoria (kustannukset, työllistävyys) että muita kustannusvaikutuksia: + perinteisen asiakaspalvelun voimavarojen vähentäminen - digitoidun aineiston pysyvä säilyttäminen + /- mahdollinen luopuminen analogisista aineistoista? Etenkin suurien aineistomäärien digitointia suunniteltaessa on tarpeen perehtyä säilyttämisen eri näkökulmia yhdistäviin kustannuslaskentamalleihin ja hanke- esimerkkeihin. → Aineiston säilymisen eri kvaliteettien ja säilyttämisen kustannusten optimaalinen tasapaino.

16 Miten digitointi lopulta hyödyttää? •Kansallisella tasolla kirjastojen, arkistojen ja museoiden fyysisessä muodossa olevien kokoelmien digitoinnin lopullisena päämääränä on digitoitujen sisältöjen käytön ja uudelleenkäytön kautta syntyvät myönteiset yhteiskunnalliset vaikutukset. •Vaikuttavuutta voi lähestyä myös tarkastelemalla, mitä negatiivisia vaikutuksia keskeisten kansallisten kulttuuriperintöaineistojen digitoimatta jättämisellä olisi väestölle ja yhteiskunnan eri sektoreille

17 Kansallinen digitaalinen kirjasto –hankkeen hyödyt •vähentää digitoinnin sekä sähköisten aineistojen hallinnan, jakelun ja säilyttämisen päällekkäisiä kustannuksia kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa •parantaa prosessien yhteentoimivuutta, hallittavuutta ja tehokkuutta •lisää sähköisten tietovarantojen saatavuutta ja helpottaa niiden käyttöä •säilyttää sähköisten kulttuuriperintöaineistojen potentiaalin opetuksen, tutkimuksen, luovan toiminnan ja yleisen tiedonsaannin sekä elinkeinotoiminnan lähteenä pitkälle tulevaisuuteen

18 Kansallinen digitaalinen kirjasto: toteutumisen edellytykset Digitoitu aineisto & digitaaliseen muotoon syntyvä aineisto Kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteinen asiakasliittymä Kulttuuriperintöaineistojen pitkäaikaissäilytysjärjestelmä Resurssointi Osaamisen parantaminen Tulosohjaus Lainsäädäntö Palveluiden ja järjestelmien toteuttamisen, käyttöönoton ja ylläpidon hallinnointiratkaisut Suositukset Käytänteet Ohjeet Menettely- ja toimintatavat Sitouttaminen ja vuorovaikutus Linjaukset Tieto- ja viestintäteknologinen kehitys Organisaatio- ja aineistospesifit painotukset

19 Hankkeita ja työkaluja Saatavuus / yhteishankkeet: •Europeana •MichaelPlus MYÖS SUOMIwww.michael-culture.org/fi/home •Bricks •European Film Gateway EFG •Video Active videoactive.wordpress.com/videoactive.wordpress.com/ •The World Digital Library Project •TEL (The European Library) search.theeuropeanlibrary.org/portal/en/index.htmlsearch.theeuropeanlibrary.org/portal/en/index.html •ePSIPlus (Public Sector Information in Europewww.epsiplus.net/ •MIDAS (Moving Image Database for Access and Re-use of European Film Collections) •DigMap (Discovering our Past World with Digitised Maps) •DISMARC (Discovering Music Archives) •ENRICH (Manuscripts) enrich.manuscriptorium.com/enrich.manuscriptorium.com/ Pitkäaikaissäilytys / yhteishankkeet: •Planets •DPE Drambora •Driver •Caspar •PARSE.insight

20 Hankkeita ja työkaluja Muut yhteishankkeet: •DELOS •Tape •Sepia Kansallisia hakupalveluja ja portaaleja: •KulttuuriSampo •BAM •Gallica gallica2.bnf.fr/?&lang=ENgallica2.bnf.fr/?&lang=EN •Biblioteca Virtual Miguel Cervantes: DIGIWIKI - Digitoinnin vertaisneuvontaa (joukko kirjastoja, arkistoja, museoita ja muita kulttuuriperinnön toimijoita) Mikaela – laatutyökalu

21 Kansallinen digitaalinen kirjasto - lisätietoja / kulttuuri / kulttuuripolitiikka / linjaukset, ohjelmat ja hankkeet Minna Karvonen Pääsihteeri / Kansallinen digitaalinen kirjasto Puh. (09)