Paltamo-mallin prosessiarviointi Miten toimii Paltamon malli? Seminaari Tutkija Tellervo Nenonen, THL & dosentti Jouko Kajanoja

Prosessiarviointi tutkii: mallin toteuttajien, yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden käsityksiä siitä •mikä hankkeessa onnistui •mikä epäonnistui •mitä pitäisi tehdä toisin •mitä hankkeesta opitaan Mahdollista kehittää toimintaa jo hankkeen aikana

Prosessiarviointi kohdistuu kolmeen ryhmään: •Hankkeen toimeenpanijat eli Työvoimatalon ja Työnhakuklubin henkilökunta •Paikalliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset yhteistyötahot (ns. sidosryhmät) •Työllistämismallissa työllistetyt (Työvoimatalossa ja sen ulkopuolella työskentelevät työntekijät, mallin kautta kuntoutukseen tai eläkkeelle siirtyneet)

Tiedonkeruut: •Marras-joulukuu 2009 kaikki 3 ryhmää, lomakekysely > raportoitu 1. osaraportissa 6/2010 •Helmikuu 2012, Työvoimatalon toimihenkilöt (10 hlöä), haastattelut > raportti valmis •Toukokuu TE-virkailijaa ja 2 sosiaalityöntekijä, haastattelut •Toukokuu 2012, lomakekysely 50 työllistetylle

Vuoden 2009 kyselyn tuloksia Kuva: Työvoimatalo, Kainuun Sanomat

•Suurimmat haasteet: - taloon luotavien ja talon ulkopuolelta saatavien työtehtävien riittävyys ja mielekkyys suhteessa työllistettyjen osaamiseen ja intresseihin - työhönvalmennuksen ja ohjauksen voimavarojen riittävyys ja osaaminen •Eriäviä käsityksiä Työvoimatalon luomien työpaikkojen pysyvyydestä: - Työvoimatalon ei pidä olla pysyvä työpaikka, toisaalta tarve pysyville välityömarkkinoille •Hanke kannatettava

•Työnhakuklubiin ja Työvoimataloon tuloon liittyy sekä halua että pakon tunnetta •Kokemuksen myötä talon toimintatavat tuntuivat työllistyneistä myönteisemmiltä •Työssä positiivista päivärytmi, sosiaaliset suhteet  Työvoimatalolla toteutettu useita kyselyssä ilmi tulleita asioita: talolla työnetsijä, uusia työmuotoja aloitettu ja kehitteillä, kuntoutusosaamista vahvistettu, toimihenkilöjen rooleja selkeytetty

Helmikuu 2012 toimihenkilöhaastattelujen tuloksia

Palkkaus moninainen kysymys: •Kauempaa autolla Työvoimatalolle tai ulkopuolelle työhön kulkevilla palkka ei riitä elämisen lisäksi kattamaan matkakustannuksia •Eri henkilöillä voi olla suunnilleen samoissa tehtävissä eri palkka: vertailu ja motivaatio •Jos talolla ollessa saa saman palkan kuin ulkopuolelle työhön lähtiessä, ei välttämättä tahdota lähteä vieraaseen paikkaan, jossa kovempi työtahti •Kotona asuville nuorille talon palkka liiankin hyvä

Välityömarkkinoita tarvitaan mutta mallia kannattaisi profiloida: •Osa voi työllistyä avoimille markkinoille mutta osa tarvitsee työpajatoimintaa ja kuntoutusta •Ansiosidonnaisella olijat kannattaisi rajata mallista pois: ovat kiinni työelämässä, eivät tarvitse toimenpiteitä, talolle tulo ei motivoi •Profiloituun malliin mukaan päihdekuntoutusta ja kuntouttavaa työtoimintaa, kuntoutukseen suunnitelmallisuutta •Uusia avauksia mallin jatkolle: sosiaaliset yritykset?

Toimihenkilöiden näkemiä onnistumisia: •Opiskelemaan lähteneitä, työpaikan saaneita, ujous vähentynyt, terveys ja terveydenhoito parantunut… ”On tapahtunu semmosta, ihmisten ulkonaisessa olemuksessa, jollakin se voi olla laihtumista, ittestä huolehtimista. Sitten ihmiset on oppinu ehkä puhumaankin, kun on oltu hirveen ujoja, hiljaisia.” ”Yks kaveri totesi silloin, että paino on pudonnu ja jotain lääkitystäkin pystyny vähentämään, että hänen kohdalla ihan selkeesti on ulospäin näkyvissä, ja varmaan se mielialakin.”

•Työn tekemisen ja työhön lähtemisen kulttuuria onnistuttu luomaan, kunnalle tuotettu palveluja, näkyy katukuvassakin •Eriarvoisuus voinut vähentyä •Liikkuminen avointen työmarkkinoiden ja Työvoimatalon välillä joustavaa •Työllistettyjen ideoista lähteneitä uusia työmuotoja talolla toteutettu ja toteutumassa: atk-paja, auto- ja metallipaja •Toimihenkilöiden kiireestä huolimatta myös yksilöllistä ohjausta ja keskusteluja •Kuntoutuksen painotusta mallissa vahvistettu

Toimihenkilöiden näkemiä haasteita: •Mielekkäitä töitä ei edelleenkään riitä kaikille talolla tai Paltamossa, mutta Kajaaniin lähtemiseen monelle liian suuri kynnys •Työttömien joukossa myös (osa)työkyvyttömiä •Huumeita käyttävät nuoret •Mallin tehtävä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa (A-klinikka, KELA, erikoissairaanhoito) ja juurrutettava hyvät käytännöt ympäristöönsä •Kuntoutuksen osalta suunnitelmallisuus •Työnantajapaketteja voisi käyttää enemmänkin

Kiitos! Tellervo Nenonen Jouko Kajanoja