Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko Huom! Kalvojen alapuolella on usein täydentävää tekstiä. Copyright Valtionvarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko Esitietovaatimukset: Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittely –moduulin tiedot Tavoite: Osallistuja tietää kokonaisarkkitehtuuriviitekehyksen käyttötarkoituksen ja arkkitehtuurin eri näkökulmien kuvausperiaatteet. Hän tietää projektien, hankkeiden ja kehitysohjelmien kuvaamisen periaatteet. Sisältö: Kokonaisarkkitehtuuriviitekehyksen käyttötarkoitus Arkkitehtuurikuvausten kuvausperiaatteet Projektien, hankkeiden ja kehitysohjelmien kuvaamisen periaatteet Tietojärjestelmähankkeiden arviointi Arkkitehtuurien kuvausympäristö Tietoarkkitehtuurit Kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuuriviitekehys Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Kokonaisarkkitehtuuriviitekehys v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko JHKA-viitekehys Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri (JHKA) yleiskuvaus JHKA suunnittelu- ja kuvausmenetelmät (JHS 179) Sisältää kokonaisarkkitehtuurikehyksen ja menetelmän JHKA hallintamalli JHKA kohdealuejako JHKA kohdealueen tehtävät JHKA kypsyystasomalli JHKA kehittämispolku JHKA arkkitehtuuriperiaatteet JHKA tavoitteet ja mittarit JKHA yhteisen kokonaisarkkitehtuurin sisällön yleiskuvaus v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurikehyksen käyttötarkoitus Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Kokonaisarkkitehtuurikehyksen käyttötarkoitus Kokonaisarkkitehtuurikehys on osa KA:n viitekehystä Kuvattu JHS 179:ssä ja sen liitteessä 2 Kokonaisarkkitehtuurikehys = Kokonaisarkkitehtuurin jäsennysmalli, joka tarjoaa näkökulmia ja lähestymistapoja kokonaisuuden hahmottamiseksi ja jäsentämiseksi paremmin käsiteltävään ja ymmärrettävään muotoon. Tehtävänä on Auttaa tunnistamaan kehittämisessä huomioonotettavia näkökulmia Nostaa esiin tarkasteltavia kysymyksiä Rajata mm. organisatorista kattavuutta ja tarkkuustasoa Arkkitehtuurikehys toimii nimensä mukaisesti organisaation kehittämistoiminnan kehyksenä antaen puitteet tehtäville kuvauksille ja kuvausten tasoille. Kehyksen avulla tunnistetaan kehittämisessä huomioonotettavia näkökulmia ja asioita riittävän kokonaiskuvan saamiseksi sekä tietojen ja kokonaisuuteen vaikuttavien rakenteiden välisten suhteiden selvittämiseksi. Kehyksen tehtävä on nostaa esiin niitä kysymyksiä, joita kokonaisarkkitehtuurin tai valitun ja rajatun kokonaisarkkitehtuurin osa-alueen kehittämisessä on huomioitava ja tarkasteltava. Se rajaa mm. tarkasteltavia arkkitehtuurinäkökulmia, organisatorista kattavuutta ja tarkkuustasoa (hierarkiatasot) sekä suunnittelun abstraktio- eli käsitetasoja. v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Arkkitehtuurikehyksen näkökulmat Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Arkkitehtuurikehyksen näkökulmat JHS 179 -suosituksen mukainen arkkitehtuurikehys sisältää neljä eri arkkitehtuurinäkökulmaa: toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuuri. Kaikkia näitä näkökulmia koskettavat Palveluarkkitehtuuri Integraatioarkkitehtuuri Tietoturva Toiminta- arkkitehtuuri Tieto- arkkitehtuuri Tietojärjestelmä- arkkitehtuuri Teknologia- JHS 179: ”Kokonaisarkkitehtuuria voidaan kuvata kussakin päänäkökulmassa myös horisontaalisista näkökulmista, esim. palveluarkkitehtuurin-, integraatioarkkitehtuurin tai tietoturvallisuuden näkökulmasta. Tärkeytensä vuoksi kokonaisarkkitehtuuria kehitettäessä on tietoturvallisuuden näkökulma huomioitava koko ajan. Tietoturvallisuus edellyttää jo itsessään kokonaisvaltaista organisaation rakenteiden hallintaa ja huomioon ottamista. joten erilaisten ratkaisujen tietoturvallisuus tulee ottaa huomioon kautta linjan kaikissa eri kuvauksissa.” v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

JHS 179 -arkkitehtuurikehys Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 JHS 179 -arkkitehtuurikehys Kehyksessä on kolme käsitetasoa: käsitteellinen, looginen ja fyysinen taso Lisäksi kehyksessä kuvattu on periaatteiden taso, jolla määritetyt periaatteet ja tehdyt linjaukset ohjaavat kaikkien käsitetasojen kuvauksia. Lähde: JHS 179 v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Käsitetasojen väliset suhteet, analogia Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Käsitetasojen väliset suhteet, analogia JHS 179: ” Käsitetasojen sisältämät kohteet yleensä täsmentyvät siirryttäessä käsitetasolta kohti fyysistä tasoa, mutta käsitetasoilla on myös muita riippuvuuksia. Esimerkiksi ylimmän, käsitteellisen tason palvelut, eli toiminnallisuudet, kohdistuvat monesta moneen -suhteella loogisen tason komponentteihin. Tyypillisintä on monen käsitteellisen palvelun kohdistuminen yhteen loogiseen komponenttiin, kuten kuvassa on esitetty.” Yllä oleva kuva kertoo siis analogian todellisen elämän ratkaisun ja KA-kehyksen kuvaustasojen välillä. Lähde: JHS 179 v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Arkkitehtuurikuvausten kuvausperiaatteet Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Arkkitehtuurikuvausten kuvausperiaatteet v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Prosessien kuvausperiaatteet Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Prosessien kuvausperiaatteet Prosessien kuvaamisessa suositellaan käytettäväksi JHS 152 Prosessien kuvaaminen -suositusta. Prosessien kuvaamisessa on eri käsitetasoja. Pääprosessikartta Toimintamalli ja prosessikuvaukset Työnkulkukuvaukset Kuvaukset tehdään loogiselle tasolle asti (taso 3) Kaaviot Prosessin perustietolomake Prosessin sanallinen kuvaus Prosessien kuvaaminen tarkentuu ja yksityiskohtaisuus lisääntyy mitä lähemmäksi toteuttamis-(toimeenpano) rajapintaa mennään. Arkkitehtuurin suunnittelussa harvoin on tarvetta mennä tasolle neljä eli työnkulkukaavioihin asti. Prosesseja kuvattaessa huomioidaan organisaation hierarkiatasojen lisäksi myös käsitetasot. Kartta organisaation pääprosesseista kuvataan käsitteellisellä tasolla. Loogisella tasolla kuvataan organisaation toimintamalli- ja prosessinkulkukaaviot Fyysisellä tasolla kuvataan työnkulkukaaviot, eli tarkemmat ja yksityiskohtaisemmat kuvaukset prosessien kulusta eri vaihtoehtoineen. Prosessikuvauksiin kuuluu: Prosessikaaviot (prosessikartta ja –kaaviot) Prosessin perustietolomakkeet jokaisesta prosessista (JHS 152, liite 1) Prosessin sanallinen kuvaus (joko JHS 152, liite 2 tai yksinkertaisempi kuvaus) Lähde: JHS 152 v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Prosessien kuvauskieli BPMN Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Prosessien kuvauskieli BPMN Prosessien kuvaamisessa käytetään BPMN-kuvauskieltä JHS 152 mukaisesti Prosessikuvauksiin kuuluu kaavio, prosessin perustiedot ja sanallinen kuvaus Esimerkki BPMN-prosessikaaviosta BPMN eli Business Process Modeling and Notation –kuvauskieli Prosessien graafinen kuvauskieli, joka kuvaa toimintaprosessin kulun päästä päähän. Object Management Groupin (OMG) hyväksymä standardi v. 1.0 hyväksyttiin 1.2.2006 v. 2.0 hyväksyttiin 3.1.2011 Prosessikaaviossa painopiste on tekemisellä ja kuka tekee. Prosessissa liikkuva tieto tai materia on vähemmällä huomiolla. Käytetään sekä organisaation sisäisten prosessien että organisaatioiden välisten toimintaprosessien kuvaamiseen. Käytetään myös koreografioiden mallintamiseen. v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Palvelujen kuvausperiaatteet Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Palvelujen kuvausperiaatteet Jos julkisen hallinnon palveluja koskevia viitearkkitehtuureja on olemassa, noudatetaan niitä Esim. Sähköisen asioinnin viitearkkitehtuurin palvelukuvaukset Palveluja on eri tasoisia: Palvelut: toiminnan tarjoamat ylätason palvelut Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiapalvelut Palvelut kuvataan JHS 179 liitteen 8 Palvelusalkkuun Lisäksi tärkeimmistä palveluista kuvataan JHS 171 liitteen 4 mukainen kuvaus Palvelut: Toiminnan ylätason palvelut. Tietojärjestelmäpalvelut: Varsinaista toimintaa tukevat järjestelmillä toteutettavat palvelut, esimerkiksi käyttäjänhallintapalvelut ja integraatiopalvelut. Teknologiapalvelut: Laiteteknologian ja muun tekniikan tarvitsemat palvelut, kuten esimerkiksi laitetila- ja laitteiden kapasiteettipalvelut, tietoliikenne-, tele- ja nimipalvelut. Sähköisen asioinnin viitearkkitehtuuri sisältää mm. ohjeita ja hyviä käytäntöjä sähköisten palvelujen kehittämiseen sekä palvelukatalogin teknisistä palveluista. JHS 179, Liite 8, Palvelusalkku –välilehden tiedot: Palvelu (palvelutyyppi, palveluryhmä, palvelu) Vastuu Kuvaus Asiakkaat ja Asiakasmäärät Volyymit Merkitys Tehokkuus Automaatio ja Sähköistys Kehittämistarve Muuta v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko Palvelun elinkaari Toiminta / asiakkaat Vaatimukset Muutosehdotus ja palvelun perustamiskirja Palvelu-strategia Resurssit ja rajoitteet Politiikat Strategiat Palvelutietämyksen- hallintajärjestelmä Palvelu-suunnittelu Palvelu-suunnittelu- paketit Standardit Ratkaisu- suunnitelma Arkkitehtuurit Palvelu- transitio Transitio-suunnitelmien toteutus SKMS päivitykset Testatut ratkaisut Uudet/muutetut/ poistetut palvelut Vaikka ITIL (IT Infrastructure Library) alun perin kuvasi vain IT-palveluja, nykyään sitä käytetään myös toiminnan palvelujen hallinnassa. Palvelun elinkaari voidaan jakaa viiteen päävaiheeseen: Palvelustrategian luominen Palvelusuunnittelu Palvelutransitio eli käyttöönotto Palvelutuotanto Jatkuva palvelun parantaminen, joka onkin palautesilmukka alkuun. Yksityiskohdat ja sisällöt voivat toki vaihdella palvelutyypin ja organisaation mukaan. Kuvassa esiintyvät lyhenteet: SKMS = Service Knowledge Management System  - itse asiassa se on kuvassa ison tietovaraston nimi englanninkielisenä lyhenteenä. Kyseessä on tietovarasto, jossa on kaikki palvelun tuottamiseen liittyvä tietämys, jota palveluntuottaja tarvitsee. Käytännössä tämä on käsitteellinen kokonaisuus, joka koostuu monista tietokannoista ja järjestelmistä paperidokumentteja ja ihmisten päässä olevaa tietoa unohtamatta. CSI-rekisteri = Continual Service Improvement –register  - kehitysideat sijoitetaan tänne luokiteltavaksi ja priorisoitavaksi, mikä on jatkuvan palvelun parantamisen (CSI) elinkaaren vaiheen vastuulla. Kun kehitysidea hyväksytään se siirretään CSI-rekisteristä palvelun kehityssuunnitelmaan (SIP). Näitä yllä olevia englanninkielisiä lyhenteitä käytetään myös Suomessa. Virallinen ITIL:in suomennus ei tunne suomenkielisiä termejä näille. Toiminnan arvo Palvelu-salkku Tuotanto- palvelut Palvelu- tuotanto Tavoitteiden saavuttaminen Palvelu- luettelo Jatkuva palvelun parantaminen CSI-rekisteri, kehittämis- toimenpiteet ja suunnitelmat v. 2.0 Based on the Cabinet Office ITIL® material. Copyright Valtionvarainministeriö

Elinkaaren vaiheiden tarkoitus Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Elinkaaren vaiheiden tarkoitus Palvelustrategia Määrittää näkökulma, asema, suunnitelmat ja mallit, joita palvelutuottajan tarvitsee toteuttaa saavuttaakseen organisaation toimintatavoitteet Palvelusuunnittelu Suunnitella IT-palveluja, mukaan lukien hallintamenettelyt, prosessit ja politiikat, joita tarvitaan palvelutuottajan strategian toteuttamiseen ja palvelujen viemiseen tuettuihin tuotantoympäristöihin. Näin varmistetaan laadukkaiden ja vaikuttavien palvelujen tuottaminen ja asiakastyytyväisyys Palvelutransitio Varmistaa, että uudet, muutetut tai poistuvat palvelut vastaavat palvelustrategia- ja palvelusuunnitteluvaiheessa dokumentoituja toimintavaatimuksia Palvelutuotanto Koordinoida ja toteuttaa aktiviteetit ja prosessit, joita tarvitaan tuottamaan ja hallitsemaan sovituntasoisia palveluja toiminnan asiakkaille ja käyttäjille Jatkuva palvelun parantaminen Varmistaa, että IT-palvelut vastaavat toiminnan muuttuvia tarpeita tunnistamalla ja tekemällä parannuksia toimintaprosesseja tukeviin IT-palveluihin v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Tietojärjestelmäpalvelujen orkestraatio Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Tietojärjestelmäpalvelujen orkestraatio Kurssisihteeri Kurssilainen Toimintaprosessi orkestrointikerroksessa Kukin toiminnan prosessi ohjaa toiminnallisuutta (orkestrointipalvelut) Tietojärjestelmäpalvelut Ylätason palveluja, jotka on löydettävissä automatisoitavista käyttötapauksista (Alempi) Palvelukerros Matalan tason palveluja, jotka koskettavat yhtä järjestelmää tai sen osaa Tyypillisesti tietojen (datan) käsittelyyn liittyviä palveluja Orkestrointikerros Tietojärjestelmä- palvelukerros Palvelukerros Internet Sisäverkko Asiakkaat UI Kumppanit UI HenkilöstöUI Kurssille ilmoittautuminen Yksittäisen järjestelmän tai sovelluksen arkkitehtuurin lisäksi on mietittävä koko organisaation järjestelmäarkkitehtuuria (Systems Architecture). Tämän lisäksi yhä useampi organisaatio on lähtenyt kehittämään toiminta-arkkitehtuuria (Business Architecture, BA) tai prosessiarkkitehtuuria (Process Architecture, PA), joiden avulla hallitaan myös itse toimintaa. Esimerkkikuvassa on hyvä huomata, että arkkitehtuurikerrokset eivät tarkoita välttämättä vain yhden järjestelmän tai sovelluksen arkkitehtuurikerroksia, vaan laajempaa kokonaisuutta, jossa voi olla useita järjestelmiä ja sovelluksia. Prosesseissahan usein tarvitaan useiden sovellusten apua: Orkestrointikerroksen ideana onkin koordinoida, miten nämä kaikki toimivat yhteen. Käytännössä orkestrointikerros toteutetaan jonkin välineen avulla, johon kuvataan (ohjelmoidaan) toimintaprosessit (vrt. toiminnanohjausjärjestelmät). Alimpana kerroksena on matalan tason palvelukerros (vakiintunut SOA:n termi), jossa mennään yhden järjestelmän sisäisiin, matalan tason palveluihin, joiden avulla esim. haetaan dataa tietokannasta tai tehdään järjestelmän sisäisiä toimintoja. Kurssi - nimi - kurssikuvaus. v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko Pilvipalvelut Palveluiden virtualisointi tarjoaa mahdollisuuden palvelun ja sen tuottajan erottamiseen Usein taustalla tarvitaan mahdollisuutta kuorman-tasaukseen sekä vika-sietoisuuden parantamiseen Palvelupyyntöjen muunnokset sekä eri alustojen sekä tuotteiden yhteensovittaminen Palveluiden tulee olla itsenäisiä, itseriittoisia Irrotettavissa alustastaan ja siirrettävissä toiseen paikkaan Käytetäänkö julkisia vai yksityisiä pilvipalveluja? Palveluiden hallinta Miten hallitaan palveluiden eri versioita käytännössä? Miten palvelupyyntö reititetään sen version perusteella? Ostetaan kapasiteettia tarpeen mukaan Automaattinen konfiguraation muutos tarvittaessa Miten tietoturva hoidetaan? Kuka omistaa tiedot? Miten haasteet ratkaistaan käytännössä? Pilven toteutusmalleja on kahta päätyyppiä: Yksityinen (private) pilvi Palvelut toimitetaan organisaation oman intranetin kautta palomuurin sisäpuolella. Organisaatio voi myös hankkia oman pilven, mutta laitteistot ja palvelut tarjotaan palveluntarjoajan konesalista. Julkinen (public) pilvi Julkisen pilven tapauksessa pilvipalvelut tarkoittavat tietokonekapasiteetin ja -palvelujen ostamista/hyödyntämistä joustavasti palveluna internetin välityksellä. Sovellusten ja palvelujen ylläpito siirtyy kokonaan pilven ylläpitäjälle, ja organisaatio voi keskittyä omaan ydintoimintaansa. Ts. organisaatio ei itse omista tai hallitse sovelluksia tai palveluja. Näiden lisäksi tunnistetaan yhdistelmä Hybridipilvi, jossa on ominaisuuksia molemmista. Julkisten pilvipalvelujen käytössä voi tulla lainsäädännöllisiä rajoituksia vastaan. Kaikissa eri tyypeissä on omat sopimukselliset haasteensa. Pilvipalvelujen toimittajien auditoitavuus voi olla vaikeaa. Pilvipalvelut on yksi arkkitehtuurinen vaihtoehto / komponentti muiden joukossa ja ne tulee kuvata osana KA:ta v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Terminologian kuvausperiaatteet Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Terminologian kuvausperiaatteet Sanastot kuvaavat fyysisen tason jäsennettyä tietoarkkitehtuuria, eli mitä termejä ja nimityksiä käytetään eri tilanteissa ja eri asioista. Sanaston kuvaamiseen käytetään JHS 179 liitteen 8 välilehteä Sanastot JHS 179, Liite 8, Sanastot –välilehden tiedot: Termi (+ sanastoryhmä) Selite Lähde Synonyymit Termi ruotsiksi Termi englanniksi Muuta v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Käsitteistön kuvausperiaatteet 1/2 Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Käsitteistön kuvausperiaatteet 1/2 Käsitteistöstä kuvataan päätietoryhmät ja käsitteet Päätietoryhmä = Organisaation tai organisaatioryhmän toiminnasta ja tietotarpeista johdettu ylätason looginen tietokokonaisuus. Päätietoryhmien määrittelyssä kuvataan prosessien ja palveluiden käyttämät tiedot, kuten prosessien syötteet ja niiden tuottamat tiedot alustavasti päätietoryhmittäin JHS 179 liite 9 välilehti Informaatiosalkku Päätietoryhmä = Organisaation tai organisaatioryhmän, tässä tapauksessa koko julkisen hallinnon, toiminnasta ja tietotarpeista johdettu ylätason looginen tietokokonaisuus. Päätietoryhmien ja niitä tarkentavien tietoryhmien tarkoitus on mallintaa ja jäsentää tietokokonaisuus hallittavissa oleviin osiin. Jäsennystä käytetään tietojen ja niitä tuottavien ja käyttävien palvelujen ja prosessien välisten suhteiden kuvaamiseen. Jäsennystä käytetään myös kuvaamaan tietojen sijoittumista tietovarantoihin ja tietojärjestelmiin. JHS 179, Liite 9, Informaatiosalkku –välilehden tiedot: Päätietoryhmän nimi (+ tietoryhmät) Kuvaus Omistaja Lähde Tila Synonyymi Tietosuojataso v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Käsitteistön kuvausperiaatteet 2/2 Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Käsitteistön kuvausperiaatteet 2/2 Käsite = vakiintunut tietoryhmä Käsitemallin kuvauksen tarkoituksena on selvittää organisaation ja ko. toiminnon keskeiset käsitteet Käsitteiden luetteloinnin lisäksi on tärkeää visualisoida käsitemallia kuvaamalla käsitteet ja niiden väliset riippuvuudet Kuvaustapana UML:n luokkakaavio (class diagram) Opiskelija Kurssisuoritus * 1 Kurssitoteutus Kurssi Esitiedot Kurssi- ilmoittautuminen Käsitemalli piirretään usein käyttäen vain luokkien nimiä. Luokasta tulisi olla lyhyt kuvaus, mikäli luokan nimi ei itsestään selvästi kerro, mistä on kyse. Muista, että kaikki eivät välttämättä ymmärrä toimialueen käsitteistöä. Myös attribuutit eli tietosisältö kaipaa kuvaamista. Käsitemallin käsitteiden kuvaus viedään JHS 179 liitteen 8 taulukkoon (ks. esimerkki alla). v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Tietojärjestelmien kuvausperiaatteet 1/3 Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Tietojärjestelmien kuvausperiaatteet 1/3 Tietojärjestelmistä kuvataan vähintään Tietojärjestelmäsalkku = ”inventaariotaulukko” kaikista järjestelmistä ja niiden elinkaaresta Havainnollisuuden vuoksi on suositeltavaa kuvata myös tietojärjestelmäkartta Prosessien, tietojen ja tietojärjestelmien suhteiden kuvaus Prosessit-tiedot-, Tiedot-tietojärjestelmät- sekä Prosessit-tietojärjestelmät -matriisit Integraatioratkaisut Integraatioratkaisuista kuvataan vähintään Liittymät ja rajapinnat -pohjan mukaiset tiedot v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Esimerkki tietojärjestelmäsalkusta Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Esimerkki tietojärjestelmäsalkusta jatkuu. . . v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Esimerkki integraatioratkaisusta Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Esimerkki integraatioratkaisusta v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko Tietojärjestelmien kuvausperiaatteet 2/3: Yhteydet julkisen hallinnon integraatioalustaan Valtion yhteisen integraatiopalvelun (VIA) avulla valtionhallinnon organisaatiot voivat siirtää tietoja (sanomia) omien tietojärjestelmiensä ja muiden organisaatioiden tietojärjestelmien välillä tai omien tietojärjestelmiensä välillä VIA on tuotantokäytössä Valtion IT-palvelukeskuksessa. Valtion yhteisen verkon VY-verkon käyttöönotto Integraatiopalvelun yhteydessä on erittäin suositeltavaa VY-verkko muodostaa siihen liittyneiden virastojen välisen valtion sisäisen verkon. Näin viestinvälityksen tietoturva valtion organisaatioiden välillä parantuu. VIP eli Valtion IT-palvelukeskus tarjoaa integraatiopalvelua (VIA) valtionhallinnolle. Integraatiopalvelu mahdollistaa sanomien välittämisen tietojärjestelmien välillä sanomaliikenteen valvonnan ja hallinnan integraatiopalvelun teknisen tuen Raportoinnin Lisäksi palveluun voi erikseen tilata integraatiokonsultaatiota integraatioiden hyväksymistestausta erittelyn sanomaliikenteestä asiakkaan edelleen laskutusta varten Valtion yhteinen turvallinen tietoliikenneratkaisu VY-verkko tarjoaa valtionhallinnon organisaatioille nopean, luotettavan ja turvallisen tavan kytkeytyä valtion yhteisiin palveluihin, toisiinsa sekä ulkoisiin palveluihin, kuten internetiin. VY-verkko muodostaa siihen liittyneiden virastojen välisen valtion sisäisen intranetin. Näin viestinvälityksen tietoturva valtion organisaatioiden välillä parantuu. VY-verkon keskitetty tietoturva tarjoaa virastoille palomuuripalvelun, tunkeutumisenestojärjestelmän, haittaohjelmien ja roskapostin suodatuksen sekä palvelunestohyökkäysten torjunnan. Tietoliikenteen, tietoturvavalvonnan ja postinvälityksen ongelmanselvitys kootaan VY-verkossa keskitettyihin palvelupisteisiin, joita koordinoidaan Valtionkonttorissa toimivassa Valtion IT-palvelukeskuksessa. Lisätietoa: http://www.valtiokonttori.fi/fi-FI/Virastoille_ja_laitoksille/Yhteiset_ICTpalvelut v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko Tietojärjestelmien kuvausperiaatteet 3/3: Tietojärjestelmien elinkaarenhallinta Sovellushallinta on sovellusten ja tietojärjestelmien elinkaaren hallintaa toiminnan prosessien näkökulmasta Sovellusten kehittäminen (development) Sovellusten ylläpito (maintenance) Sovellusten uudistaminen (renovation) Sovellusten laajentaminen (enhancement) Sovellushallinta on vakiintunut termi, joka kattaa kaikentasoiset ohjelmistot Suunnittelu Toteutus Käyttöönotto Käytä Optimoi Vaatimukset Valitettavasti tietojärjestelmien / sovellusten kehittäminen ja toiminnan kehittäminen nähdään toisistaan erillisinä. Tämän takia järjestelmien/sovellusten kehittäjät ja toiminnan kehittäjät eivät kommunikoi riittävän ajoissa. Seuraukset: Järjestelmän/sovellusten elinkaarta ei ole suunniteltu Järjestemien/sovellusten ylläpitoon tarvittavia resursseja ei käytetä suunnitelmallisesti Ylimääräisiä kustannuksia On hyvä oivaltaa, että ”Toiminnallinen” ja ”Tekninen” elinkaari on erotettavissa ja ne ovat eri pituisia; toiminnon elinkaari on usein pitkä (esim. kurssille ilmoittautuminen on olemassa niin kauan kuin on kurssitustoimintaa) ja sisältää useita teknisiä ”sovellusten elinkaaria”. Tekniset ratkaisut, jotka avustavat ilmoittautumista, ovat jatkuvasti muutoksessa esim. toimittajan ko. teknologialle antaman tuen loppumisen vuoksi, vaikka toiminta ei muuttuisi mihinkään. Sama juttu pätee tietojärjestelmien ja sovellusten kehittämiseen ja käyttöön: ne nähdään peräkkäisinä vaiheina. Niinpä sovellusten kehittäjät ja käyttöä tukeva tuotantohenkilökunta eivät kommunikoi riittävän ajoissa. Sovellusten tuotantovaatimukset eivät täyty Tieto ei siirry tuotantohenkilöstölle ja päinvastoin Palveluissa tuotantoaikaisia ongelmia turhaan Palvelun- hallinnan vaiheet Sovellus- kehityksen vaiheet v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Teknologioiden kuvausperiaatteet Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Teknologioiden kuvausperiaatteet Teknologia-arkkitehtuurin keskeinen tavoite on linjata ja rajata käytettävät tekniset vaihtoehdot, standardit ja rakenteet siten, että kokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation tavoitteita. Linjaukset ovat yhteiseksi sovittuja teknisiä ratkaisuja, jotka on kuvattu teknologiasalkussa (Ks. seuraava sivu) Teknisten linjausten lisäksi tulee kuvata teknologia-arkkitehtuurin kehittämistä ohjaavat arkkitehtuuri-periaatteet European Interoperability Framework:n (EIF) teknologia-näkökulman periaatteet ovat keskeinen lähtökohta yhteentoimivuutta suunniteltaessa (http://ec.europa.eu/idabc/en/document/5319/5883) v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko Teknologiapalvelut Teknologiapalveluilla tarkoitetaan laitteisiin ja laiteympäristöihin liittyviä palveluita ja ratkaisuja v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko Teknologiasalkku Teknologiasalkku kuvaa laite- ja tuotetasolla käytettävän alustateknologian. Suositeltavaa on kuvata teknologiasalkkuun myös teknisesti erilaiset työasemat ja päätelaitteet (esim. älypuhelimet). Keskeistä arkkitehtuurin kannalta on tunnistaa kohteiden teknisten tietojen lisäksi laitteiden palvelutasot. Teknologiasalkkuun kuvataan erityisesti palvelinten ja tietoliikenteen aktiivilaitteiden teknologiapalvelua koskeva sisältö Tietoliikennekomponenteista tällaiseen salkkuun tallennetaan vain aktiivilaitteiden tiedot Teknologioiden kuvausperiaatteet, mm. standardit, suositellut tuotevalinnat ja konfiguraatiot v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Teknologiasalkun sisältö Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Teknologiasalkun sisältö Laite Laitetyyppi Laiteluokka Laitteen nimi Tyyppi ja malli Valmistaja Keskeisin varusohjelmstosisältö Sijoituspaikka Toimipiste, toimittajan laitetila Palvelutaso 24/7, laajennettu virka-aika, virka-aika Tietoturvataso Laitteen kriittisyys Elintärkeä, tärkeä, hyödyllinen, ei luokiteltu Muuta v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Organisaatioiden kuvaamisperiaatteet Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Organisaatioiden kuvaamisperiaatteet Organisaation rakenteista kuvataan organisaation rakenne eli eri osastot, yksiköt tai toiminnalliset kokonaisuudet sekä niiden vastuut Kuvaus JHS 179 liitteen 9 Organisaatiot ja sidosryhmät -välilehden taulukon mukaisesti. Suositeltuja organisaation kuvaustapoja ovat myös organisaatiokaaviot ja -matriisit. Valmiita malleja löytyy useista yleisesti käytetyistä toimisto-ohjelmistoista. Toimitusjohtaja Taloushallinto Kehittäjät toimintajohtaminen Tietotyöläiset Organisaatio kuvataan hierarkkisesti eli eri tasoilla. Liite 9 käyttää organisaatiosta ja sidosryhmästä yhteisnimitystä ’toimija’. v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Projektit, hankkeet ja kehitysohjelmat Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Projektit, hankkeet ja kehitysohjelmat Hankehallinnassa hallitaan suunniteltujen hankeaihioiden sekä käynnissä olevien kehittämishankkeiden kokonaisuutta Hankeaihioiden osalta tehdään kustannus- ja hyötyanalyysit sekä hankkeiden toteutukseen johtavat investointipäätökset Kehittämishanke hankkeistetaan, suunnitellaan ja toteutetaan arkkitehtuuri-suunnittelun ja investointipäätöksen mukaisesti Kehittämisen toteutus-vaiheessa tehdään arkkitehtuurisuunnittelua tarkempi vaatimusmäärittely, jossa yksilöidään tuotettavan ratkaisun toiminnalliset ja laatuvaatimukset riittävällä tarkkuustasolla v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Tietojärjestelmähankkeiden arviointi Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Tietojärjestelmähankkeiden arviointi v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Tietojärjestelmähankkeiden arvioinnin tarkoitus ja kohde Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Tietojärjestelmähankkeiden arvioinnin tarkoitus ja kohde Arvioinnin tavoitteena on varmistaa, että Suunnitelluilla tietojärjestelmäinvestoinneilla saavutetaan tavoiteltu vaikuttavuus, tuottavuus ja yhteentoimivuus Toteutettavilla hankkeilla on onnistumisen edellytykset Virastoja suositellaan arvioimaan menetelmän avulla Kaikki tietojärjestelmähankkeet Sellaiset toiminnan kehittämishankkeet, joihin sisältyy tietojärjestelmän kehittämistä Lisäksi, arviointi mahdollistaa hankkeen hyötyjen jälkiseurannan Jälkiseuranta ei ole osana arviointikehikkoa v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Näkökulma ICT-hankkeiden arviointiin Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Näkökulma ICT-hankkeiden arviointiin Onko hanke strategian mukainen? Tuotokset suhteessa kustannuksiin ja riskitasoon? Onko tavoiteltavista hyödyistä yhdenmukainen käsitys? Onko hyötyjen realisointi suunniteltu ja vastuutettu? Onko arkkitehtuurit ja yhteentoimivuus huomioitu? Onko riippuvuudet muuhun kehittämiseen tunnistettu? Onko hankkeella osaava ja riittävä resursointi? Onko hankkeella tarkoituksen- mukainen ohjaus- ja hallintamalli? Lähde: Governance of IT investments, ISACA / IT Governance Institute v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko Milloin arvioidaan Kehikon mukainen arviointi on tarkoitettu tehtäväksi esiselvitysvaiheen jälkeen Toteutettavasta ratkaisusta ja sen toteutukseen liittyvästä kokonaisuudesta on olemassa vähintään alustava suunnitelma Tietohallintolaki edellyttää VM:n lausuntoa taloudelliselta arvoltaan tai muuten merkittävistä hankkeista ennen hankintaa Merkittävä hanke = sillä on laajaa toiminnallista merkitystä ja se koskee olennaisesti keskeisiä rekistereitä tai yhteisiä tietojärjestelmiä tai hankinnalla olisi muista vastaavista seikoista johtuen laajaa toiminnallista merkitystä VM:n ohje: taloudellisen arvon raja 5 milj. euroa Lausunnon edellytyksenä on arviointikehikon mukainen arviointi Tietohallintolain 4 § Ennen kuin 2 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu viranomainen päättää tietohallintoa koskevasta omasta hankinnastaan taikka muusta sellaisesta sen ratkaistavissa olevasta valtion talousarviosta rahoitetusta tietohallintoa koskevasta hankinnasta, jolla on laajaa toiminnallista merkitystä tai joka on taloudelliselta arvoltaan merkittävä, sen on pyydettävä asiasta valtiovarainministeriön lausunto. Lausuntomenettely koskee tietohallintolain piiriin kuuluvien viranomaisten tietojärjestelmä- ja tietohallintohankkeita, jotka ovat joko viraston omia tai joita se rahoittaa. Hankkeilla tulee lisäksi olla laajaa toiminnallista merkitystä Ne koskevat olennaisesti keskeisiä rekistereitä tai yhteisiä tietojärjestelmiä tai hankinnalla olisi muista vastaavista seikoista johtuen laajaa toiminnallista merkitystä Esimerkiksi tietosisältö tai rajapinta muuttuu oleellisesti tai muutokset koskevat useamman viraston välisiä yhteisiä prosesseja tai ne ovat taloudelliselta arvoltaan merkittäviä : hankinta-arvo vähintään 5 miljoonaa euroa (hankintalainsäädännön mukainen hankinnan ennakoitu arvo Lisätietoa: https://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20110825Ohjeti/Ohje_Tietohalllintolaki_lausuntoprosessi_2011-08-31.pdf v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Arviointikehikon osa-alueet tiivistettynä Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Arviointikehikon osa-alueet tiivistettynä Perustiedot Miksi hanke on käynnistetty ja mistä siinä on kyse? Mitä on tarkoitus saada aikaiseksi? 1. Vaikuttavuus ja asiakashyödyt Mitä vaikuttavuus- ja asiakashyötyjä hankkeella tavoitellaan? Miten hyödyt realisoidaan? 2. Tehokkuus, Tuottavuus, Taloudellisuus Mitä tehokkuushyötyjä hankkeella tavoitellaan? Onko laadittu elinkaaren aikainen kustannus-hyötyanalyysi? 3. Osaaminen ja resursointi Onko hankkeella riittävästi osaamista ja resursseja? Miten tarvittavaa osaamista kehitetään? 4. Yhteentoimivuus Mitkä ovat hankkeessa keskeiset yhteentoimivuuden tarpeet ja miten ne on suunniteltu ratkaistavan? 5. Toteutettavuus Onko hanke kokonaisuutena valmisteltu ja suunniteltu siten, että sen läpiviennillä on onnistumisen edellytykset? VM/1640/00.00.00/2012 v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

1. Vaikuttavuus ja asiakashyödyt Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 1. Vaikuttavuus ja asiakashyödyt Mitä kuvataan Mitä arvioidaan Tavoiteltava yhteiskunnallinen vaikuttavuus, esim. Palvelujen laadun paraneminen, hyödyt asiakkaalle Hallinnollisen taakan väheneminen Hyötyjen realisoiminen Mahdolliset ei-toivotut vaikutukset Onko vaikuttavuustavoitteet ja asiakashyödyt tunnistettu? Onko hyötyihin mahdollisesti liittyvät oletukset tai epävarmuus- tekijät tunnistettu? Onko hyötyjen realisoimiseksi tarvittavat toimenpiteet tunnistettu ja suunniteltu? v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

2. Tehokkuus, Tuottavuus, Taloudellisuus Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 2. Tehokkuus, Tuottavuus, Taloudellisuus Mitä kuvataan Mitä arvioidaan Prosessien tehostuminen Taloudelliset hyödyt Kustannukset Hyötyjen realisoiminen Hankkeen rahoitus Onko hankkeella tavoiteltavat tehokkuushyödyt tunnistettu? Onko hankkeesta laadittu kustannus-hyötylaskelma, jossa on esitetty taloudelliset hyödyt ja hankkeen kokonaiskustannukset? Onko hyötyjen realisoimiseksi tarvittavat toimenpiteet tunnistettu ja suunniteltu? Onko hankkeen rahoitus kunnossa? v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

3. Osaaminen ja resursointi Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 3. Osaaminen ja resursointi Mitä kuvataan Mitä arvioidaan Tarvittava osaaminen hankkeen aikana ja sen jälkeen Hankkeen resursointi Onko hankkeen aikaiset ja sen jälkeiset osaamistarpeet tunnistettu? Onko mahdollisten osaamis- vajeiden täyttämiseksi olemassa suunnitelma? Onko hankkeen resursointi suunniteltu ja onko se hankkeen laajuuteen nähden tarkoituksen- mukaisella tasolla? v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko 4. Yhteentoimivuus Mitä kuvataan Mitä arvioidaan Yhteentoimivuuden tarpeet ja kuvaukset Miten huomioitu Yhteiset arkkitehtuuri- periaatteet Yhteiset arkkitehtuurit Organisaation kokonais- arkkitehtuuri Onko hankkeessa tunnistettu oleelliset organisaation ulkoiset sekä sisäiset yhteentoimivuuden tarpeet? Onko suunniteltu, miten ne ratkaistaan? Onko arkkitehtuurikuvaukset tehty ja ovatko ne menetelmän (JHS 179) mukaisia? Onko yhteiset arkkitehtuuriperiaatteet ja arkkitehtuurit huomioitu ja hyödyn- netty? Onko hanke linjassa oman organisaa- tion kokonaisarkkitehtuurin kanssa? v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko 5. Toteutettavuus Mitä kuvataan Mitä arvioidaan Riippuvuudet muuhun kehittämiseen Hankkeen valmistelu ja suunnittelu Hankkeen ohjaus Lainsäädäntö Riskit Tietoturva Onko riippuvuudet muuhun kehittämiseen tunnistettu? Onko hankkeen rajaus selkeä? Onko hankkeesta olemassa kokonaissuunnitelma? Onko hankkeen ohjausmalli ja organisointi suunniteltu? Onko tunnistettu keskeiset sidosryhmät ja suunniteltu niiden osallistuminen? Onko yhteydet lainsäädäntöön tunnistettu? Onko riskit tunnistettu? Onko tietoturva-asiat huomioitu? v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Arvioinnin toteutus käytännössä Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Arvioinnin toteutus käytännössä Sovitaan arviointimenettelystä ja valmisteluvastuista sekä nimetään arvioijat Hankkeen vastuutahot kuvaavat arviointikehikon mukaiset kohdat arviointilomakkeelle (sis. viittaukset mahdollisiin liitteisiin) Hanke esitellään arvioijille ja arvioijat tutustuvat materiaaliin Arvioijat esittävät tarkentavia kysymyksiä hankkeen avainhenkilöille ja mahdollisesti keskeisille sidosryhmille (haastattelut) Arvioijat kirjaavat havaintonsa ja laativat arvioinnista yhteenvedon (ml. havainnot sekä suositukset jatkotoimenpiteiksi) Palautekeskustelu, jossa havainnot ja suositukset käydään läpi hankkeen vastuutahojen kanssa Arvioijat viimeistelevät arviointiraportin v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko Arviointiraportti Täytetty arviointilomake (+ liitteet) = Arviointiraportti Kehikkoon kuvataan asiat tiivistetysti, tarkemmat kuvaukset liitteiksi Arviointilomakkeessa on eroteltu Kuvattavat asiat (hanke täyttää) Arvioitavat asiat (arvioijat täyttävät) Etusivu, jossa hankkeen perustiedot ja arvioinnin yhteenveto Keskeiset havainnot Suositukset jatkotoimenpiteiksi Arviointilomake ja ohjeita: http://www.julkict.fi/arviointi v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Arkkitehtuurien kuvausympäristö Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Arkkitehtuurien kuvausympäristö v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Arkkitehtuurien kuvausympäristö Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Arkkitehtuurien kuvausympäristö Arkkitehtuurien kuvaukset kannattaa tallettaa keskitettyyn paikkaan, josta ne ovat kaikkien uudelleen käytettävissä Kuvauksia pitää voida myös selailla vapaasti Kuvaukset pitää versioida ja muutosten hallinta pitää hoitaa Tarvitaan välineitä sekä kaavioiden piirtämiseen, taulukoitujen tietojen kuvaamiseen että sanallisten kuvausten luomiseen. v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

QPR Enterprise Architect Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 QPR Enterprise Architect VM kilpailutti talvella 2011-12 kokonaisarkkitehtuurin kuvaamiseen tarkoitettuja välineitä yhteisten arkkitehtuurien kuvausvälineeksi JHKA, kohdealueiden yhteiset kokonaisarkkitehtuurit, VHKA, Kuntasektorin yhteinen KA Hankinnassa päädyttiin QPR Enterprise Architect –välineeseen Kohdealueen vastuuministeriö voi jakaa käyttöoikeuksia edelleen niille organisaatioille, jotka osallistuvat kohdealueen yhteisen arkkitehtuurin ylläpitoon, ja nimenomaan yhteisen arkkitehtuurin ylläpitämistä varten, ei organisaation oman. v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko QPR Enterprise Architect –välineessä on useita erilaisia näkymiä, joiden kautta voidaan kuvata ja tarkastella kuvattavaa asiaa. v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko JHS 179 suunnittelunäkymä on työkalun vuokaavionäkymä, jonka kautta laaditaan kaikki kaaviot. JHS 179 kuvaukset näyttämästä kuvasta valitaan kuvaus, jota laatimaan siirrytään hiiren 2. näppäimen takaa löytyvällä komennolla ’Alemmalle prosessitasolle’. v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko Toiminta Tietojärj. Tieto Teknologia Linjaukset JHS 179 navigaattorinäkymän kautta laaditaan sanalliset kuvaukset. Sitä kautta löytyvät kaikki JHS 179 liitteiden 8 ja 9 taulukkojen tiedot. v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

JHKA:n rakenne QPR:n EA:ssa Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 JHKA:n rakenne QPR:n EA:ssa QPR:n EA-välinettä voidaan käyttää yhteisenä kuvausvarastona eli repositorynä, jonne viedään kaikki ylimmän tason kokonaisarkkitehtuurikuvaukset. Tällä saavutetaan uudelleenkäytettävyyttä. v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko Tietoarkkitehtuurit v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Data – informaatio – tieto/tietämys Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Data – informaatio – tieto/tietämys Informaatio- ja tietoteorioita on useita, samoin dataa, informaatiota ja tietoa määritellään eri aloilla eri tavoin. Datan määrittelyä Digitaalista raaka-ainetta, jolla itsessään ei ole merkitystä. Kun dataa käsitellään ja sille annetaan merkitys, siitä voi muodostua informaatiota ja lopulta tietoa. Dataa ovat esimerkiksi puheen äänteet, painetun tekstin kirjaimet, biti tietokoneessa, ilmiöitä koskeva numerotieto, biologinen data ja yksittäiset tosiseikat. Dataa sisältävät esimerkiksi tilastot, julkaisut, videotallenteet, kuvat, kartat ja 3D-mallit. Datan ja informaation ero on suhteellinen. Dataa käsitellään monesti useassa vaiheessa, ja yhden vaiheen käsitelty data saattaa olla ”raakaa dataa” seuraavalle vaiheelle. v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko Tiedon määrittelyä Tiedon jalostusprosessin ja arvoketjun mukaisesti tieto voidaan jäsennellä dataan (tallennettuja yksittäisfaktoja, ns. raakadataa), informaatioon (järjestettyä dataa, jolle tulkinta ja asiayhteys antavat merkityksen) ja edellisten pohjalta muodostuvaan tietämykseen tai tietoon. Tieto voidaan esittää sanoin, numeroin, visuaalisesti ja äänitallenteena. Tieto – Tietoa voidaan julkisen hallinnon näkökulmasta pitää päätöksenteon hyödykkeenä, johon lainsäädäntö, hallinto ja lainkäyttö perustuvat. Julkisen hallinnon tuottamaa tietoa hyödyntävät myös kansalaiset, yritykset ja yhteisöt. Filosofian tietoteorian mukaan (Platon) tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Tietokäsite on laajentunut ja sitä tiedon muodostusta voidaan tarkastella eri näkökulmista, esim. konstruktiivisesti, yhteisöllisesti muodostettu tieto. v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Tietoarkkitehtuurin lähtökohdat Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Tietoarkkitehtuurin lähtökohdat Tietoarkkitehtuurin lähtökohta on nyky- ja tavoitetilan toiminnan tavoitteet ja tietotarpeet Prosessit ja niiden syötteet ja tuotokset, joista saadaan käsitteet Myös lainsäädäntö määrittelee joukon käsitteitä ja termejä Esim. Laki vapaasta sivistystyöstä: Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset. Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Tietoarkkitehtuurin kehitysprosessi Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Tietoarkkitehtuurin kehitysprosessi Tunnista ja määrittele keskeinen sanasto Tai viittaa olemassa oleviin sanastoihin (ks. seuraava sivu) Tunnista keskeiset tietoryhmät / käsitteet Anna tietoryhmälle/käsitteelle kuvaava nimi Kirjoita lyhyt kuvaus Määrittele keskeinen tietosisältö Kuvaa mahdolliset synonyymit Laadi käsitemalli Ks. aiemmin käsitellyt Käsitteistön kuvausperiaatteet On hyvä muistaa, ettei ole olemassa yhtä oikeaa kuvaustapaa Käsittelemme näitä tarkemmin Kokonaisarkkitehtuurin toiminnallinen kuvaaminen ja Kokonaisarkkitehtuurin tekninen kuvaaminen kursseilla. v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko Sanastoja JHS sanastotyö www.JHSmeta.fi Kansallinen ontologiakirjastopalvelu www.onki.fi TEPA-termipankki www.tsk.fi/tepa/ Esim. käsitemalli (fi käsitemalli, en conceptual model) Määritelmä: tietomalli, joka määrittelee tarkastelun kohteena olevat kohdemaailman käsitteet ja niiden väliset suhteet Huomautus: Käsitemalli kuvaa määriteltävän kohteen keskeiset toimijat tai tietosisällöt. Luokkamalli on yksi käsitemallin esitystapa ja se koostuu tekstistä ja luokkakaaviosta. Luokkakaaviossa käytetään UML-notaatiota. Lähde: JHS 162, JHS 172 Esimerkki-caseemme Toimilan kansalaisopisto liittyen Koulutustoimialan käsitteitä (OKSA) https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=8688189 v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Käsitteitä, päätietoryhmiä, tietoryhmiä … Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Käsitteitä, päätietoryhmiä, tietoryhmiä … Tietoarkkitehtuurin kuvauksissa käytetään monia saman oloisia termejä Organisaatioilla on myös omia käsitteistöjään, jotka eivät aina istu JHS 179:n käsitteistöihin Oleellista on kuitenkin organisaation tietojen jäsentäminen mielekkäällä tavalla päällekkäisyyksien välttäminen kuvauksissa Sanasto Termi Käsiteryhmä Päätietoryhmä Käsite Tietoryhmä Käsitemalli Informaatio-salkku v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Tietovarantojen kuvaaminen Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Tietovarantojen kuvaaminen Tietovaranto on toiminnan tarpeista johdettu ja hallinnollisista syistä määritelty tietojen kokonaisuus Tietovarantojen ja tietosisältöjen kuvaamisen tarkoitus on hahmottaa organisaation tiedonhallinta ja tietojen ylläpito selkeämmin ja tarkemmin Prosesseissa käytettävien sisäisten ja ulkoisten tietovarantojen kuvaaminen auttaa suunnittelemaan tiedonhallinnan ja –huollon mahdollisimman hyvin toimintaa tukevaksi sekä järkeistämään tiedon tuottamisen prosesseja Tietovaranto kattaa yhteisesti hallinnoidun joukon tietoja, joista muodostuu looginen kokonaisuus. Tietovarannon tietojen hallinta on organisoitu ja vastuutettu yhdelle toimijalle. Tietovarannon omistajuus sekä kehittämis- ja ylläpitovastuut on määritelty ja dokumentoitu. Tietovaranto voi olla fyysisesti keskitetty tai hajautettu. JHS 179, Liite 8, Loogiset tietovarannot –välilehden tiedot: Nimi Omistaja Kuvaus Tietovarannon keskeiset tiedot Korvaa nämä tietovarannot / uusi tietovaranto Tietosuojataso Palvelutaso Muuta v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Julkishallinnon tietovarantojen jäsentelyä Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Julkishallinnon tietovarantojen jäsentelyä Kaikki tieto ei ole rakenteista! Esim. kuvat, kartat, teksti, musiikki,… Tilannetieto, seurantatieto, poikkeustieto, ennakointitieto, tuloksellisuustieto, päätöstieto, arviointitieto jne. TIETO/TIETÄMYS Strategisen päätöksenteon tietovarannot Säädös- ja normitieto, tutkimustieto, tilasto-tieto, palvelutieto jne. INFORMAATIO Informaatio- varannot Jäsennyksessä on hyödynnetty tiedon jalostusasteen mukaista jakoa data-informaatio-tietämys. Kuvassa 9 on esitetty tiedon tasot ja annettu muutamia esimerkkejä kustakin tasosta. Data-tasolle on ominaista, että sen tietovarannot sisältävät tietoa yhteiskunnan perusyksiköistä tai muuta ”yleistä raakadataa” tai yksittäisiä faktatietoja, joita voidaan hyödyntää muiden tasojen tietovarannoissa. Tämän tason tietovarantoja kutsutaan perusdatavarannoiksi. Data-tason tietovarannot ovat pääsääntöisesti yleisiä, hallinnon kohdealueesta riippumattomia tietovarantoja. Näiden tietovarantojen palveluja tarvitaan useiden kohdealueiden toiminnoissa ja prosesseissa.  Informaatio-tason tietovarannot on nimetty informaatiovarannoiksi. Tähän tasoon on sijoitettu toisaalta yleiset hallinnolliset tietovarannot ja toisaalta kohdealuekohtaiset substanssilähtöiset tietovarannot. Tietämys-tason tietovarantoihin luetaan kuuluvaksi strategisen päätöksenteon tietovarannot. Strategisen päätöksenteon tasoa edustavat päätösten lisäksi esimerkiksi vaikuttavuuden arviointiin, tilannekuvien muodostamiseen ja ennakointiin liittyvät tietovarannot. Tietämys-tason tietovarannot tukeutuvat informaatio- ja data-tason tietovarantoihin. Strategisen päätöksenteon tietovarannot ovat luonteeltaan lähellä palveluja tai toimintoja, jotka koostavat tietoja useista tietolähteistä. Esimerkiksi tilannekuva muodostetaan tietyllä ajanhetkellä tällaisena koosteena. Toisaalta näin muodostetut tilannekuvat synnyttävät oman tietovarantonsa. Rajanveto data-, informaatio- ja tietämystyyppisten tietovarantojen välille ei ole suoraviivaista. Mikään taso ei ole puhtaasti tyyppinsä mukainen. Jäsennystä tulee tulkita siten, että ylempien tasojen tietovarannot voivat sisältää myös sellaisia tietoja, jotka tarkkaan ottaen kuuluisivat alemmille tasoille. Esimerkiksi tutkimusaineistot on jäsennyksessä esitetty kohdealuekohtaisena informaatiovarantona, vaikka suuri osa tutkimusaineistoista voidaan käsittää data-tason tiedoksi. Vastaavasti tietämys-tason tietovarannot voivat sisältää dataa tai informaatiota. Tietovarantojen sijoittelulla malliin on pyritty helpottamaan monitahoisen kokonaisuuden hahmottamista ja tuomaan esille eroja tietovarantojen luonteessa. Väestötieto, kiinteistö- tieto, yritys- ja yhteisö- tieto, rakennustieto, jne. DATA Perusdata-varannot v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Julkisen hallinnon tietovarannot Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Julkisen hallinnon tietovarannot Kiinteistötietovaranto Yritys- ja yhteisö-tietovaranto Maastotietovaranto Kulkuneuvo-tietovaranto Tie- ja katu-verkkotietovaranto Muut paikkatietovarannot Ennakoinnin tietovaranto Seurannan ja valvonnan tietovaranto Toiminta-ympäristö-tietovaranto Tilastotietovaranto Säädöstietovaranto Julkishallinnon hanketietovaranto Julkishallinnon organisaatiot tietovarantona Toimipaikkatietovaranto EU-tietoaineistojen tietovaranto Löytyvyys / saatavuus / käytettävyys Maksuttomuus/maksullisuus Tietoturvallisuus/ tietosuoja Julkisuus/ salassapito / käyttöoikeudet Julkisten hankintojen tietovaranto Tapahtumatietovaranto Päätös-tietovaranto Vaikuttavuuden arvioinnin tietovaranto Tilannekuvan tietovaranto Rakennus- ja huoneisto-tietovaranto Palvelukuvausten tietovaranto Palvelunjärjestäjien ja -tuottajien tietovaranto Tietojärjestelmiä koskevat tietovarannot Uutistietovaranto Metatietovarannot Julkishallinnon datakatalogit Luonnonvara- ja ympäristötietovaranto Yhteiskunnan tilaa kuvaava tietovaranto Säätietovaranto Rakennetun ympäristön ja asumisen tietovarannot Sopimustietovaranto Arvo-osuus-järjestelmän tietovaranto Tuonti- ja vienti-tietovaranto Verotustietovaranto Vakuutustietovaranto Maaseutuelin-keinohallinnon tietovaranto Työvoimatietovaranto Potilastietovaranto Eläketietovaranto Etuustietovarannot Talous-, tulos- ja henkilöstötietovaranto Terveydenhuollon tietovaranto Sosiaalihuollon tietovaranto Kulttuurisisältöjen tietovaranto Tutkimusaineistojen tietovaranto Tutkimustietovaranto Oppimateriaalien tietovaranto Kansallinen osaa-misen pääoman tietovaranto Puolustusvoimien tietovarannot Rikosrekisteri tietovarantona Tietoturva-ohjeistukset tietovarantona Rikollisuuden torjunnan tietovarannot Liikenne-tietovaranto Oikeusratkaisujen tietovaranto Henkilötietovaranto Kansainvälisen osallistumisen tietovaranto Ammattihenkilöitä koskevat tietovarannot Toimilupia koskevat tietovarannot Kuulemisen tietovaranto Tavaratietovaranto Yllä olevan kuvan tietovarantojen jäsentely: päätöksenteon Strategisen tietovarannot Yleiset informaatiovarannot Kohdealueiden informaatiovarannot Data Informaatio Tietämys Perusdatavarannot v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko Lisätietoa Julkisen hallinnon tietoarkkitehtuuri https://www.yhteentoimivuus.fi/view/Asset/Asset.SingleView.xhtml?id=60060 Kuntapuolella Kuntatieto-hanke https://wiki.julkict.fi/julkict/kuntatieto Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri 1. välitulokset https://www.yhteentoimivuus.fi/view/Asset/Asset.SingleView.xhtml?id=60181 v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Julkisen hallinnon KA-kohdealueet Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Julkisen hallinnon KA-kohdealueet Oikeusturva ja demokratia –kohdealueen KA Työ ja elinkeinot Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Valtionhallinnon yhteinen kokonais-arkkitehtuuri Kuntasektorin yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Liikenne ja viestintä Ympäristö ja yhdyskuntarakenne Terveys ja hyvinvointi Koulutus, tiede ja kulttuuri Sisäinen turvallisuus Puolustus ja ulkosuhteet Valtiontalous Julkisen hallinnon ohjaus Toiminnallinen kohdealue v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kohdealuearkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Kohdealuearkkitehtuuri Kohdealue Toiminnallisesti yhteenkuuluva kokonaisuus Ei ole yhdenmukainen julkisen hallinnon organisaatiorakenteen kanssa Useita toimijoita – yksi nimetty vastuutahoksi Kohdealueen arkkitehtuuria kehitetään yhteistyössä alueen sidosryhmien kesken vastuutahon koordinoimana Kohdealuearkkitehtuurityö Suunnitellaan yhteisiä toiminnan tavoitteita Ylläpidetään keskeisiä toimintaympäristön nykytilan kuvauksia Toiminnallisten kohdealueiden arkkitehtuurityössä kuvataan yhteiset toiminnot ja niitä palvelevat ratkaisut Valtionhallinnon ja Kuntasektorin yhteisessä kokonaisarkkitehtuurissa kuvataan johtaminen ja tukitoiminnot v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Tarve kohdealueen omalle arkkitehtuurille Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Tarve kohdealueen omalle arkkitehtuurille Periaatetason kuvaukset Kohdealueen toimintaa ohjaavat julkishallinnon yhteiset tavoitteet, arkkitehtuuriperiaatteet sekä niiden toteuttamista tukevat standardit Nykytilan analysointi ja kuvaukset Koko yhteiskunnalle näkymä kohdealueen toimintaan Auttavat ymmärtämään toiminnan rakenteita ja riippuvuuksia Pohjana kohdealueen tavoitetilan suunnittelulle Tavoitetilan kuvaukset Tiettyyn kohdealueen toimintakokonaisuuteen kohdistuvat yhteiset tavoitteet Muulle yhteiskunnalle jäsennetty näkymä tavoitteista Yhteentoimivuuden kuvaukset Riittävä informaatio toiminnan, tiedon, tietojärjestelmien ja teknologian yhteentoimivuuden toteuttamiseksi v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kohdealuearkkitehtuurin julkaisu Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Kohdealuearkkitehtuurin julkaisu Keltainen = kuvauksia julkaistu Kohdealueiden ja osakohdealueiden sekä JHKA:n arkkitehtuurikuvaukset julkaistaan QPR:n portaalissa, jossa ne ovat kaikkien katseltavissa. JulkICT-mallinnuspalvelu löytyy osoitteesta http://prosessipankki.qpr.com Vasemman reunan navigaatiossa ovat näkyvissä kohdealueiden alla niiden osakohdealueet. Esimerkkinä Koulutus, tiede ja kulttuuri –kohdealue ja sen osakohdealueet Koulutus ja tutkimus, Liikunta, Nuorisotyö sekä Taide ja kulttuuri. v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Esimerkki Koulutus ja tutkimus -osakohdealueelta Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Esimerkki Koulutus ja tutkimus -osakohdealueelta Kohdealueen ja osakohdealueen kuvaukset ovat ylätason kuvauksia, jotka ohjaavat organisaatioiden KA-kuvausten tekemistä v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurien ohjausvaikutus Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Kokonaisarkkitehtuurien ohjausvaikutus Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Toiminnallinen kohdealue Valtionhallinnon yhteinen kokonais-arkkitehtuuri Kuntasektorin yhteinen kokonais-arkkitehtuuri Organisaation KA Organisaation osa-alueen KA Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri ohjaa kohdealueiden kokonaisarkkitehtuurin rakentamista. Kohdealueen ja osakohdealueen kokonaisarkkitehtuurin kuvaukset ovat ylätason kuvauksia, jotka ohjaavat organisaatioiden KA-kuvausten tekemistä. Niissä on mukana myös KA-periaatteita ja standardeja, joita tulee noudattaa. v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kohdealueen arkkitehtuurityön organisointi Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Kohdealueen arkkitehtuurityön organisointi Organisatorisen rakenteen suunnittelu ja kuvaus Arkkitehtuurinhallinnan rakenne Rakenteen sisäinen hierarkia Rakenteen liittymäkohdat julkisen hallinnon yhteisen arkkitehtuurin rakenteeseen ja muihin kohdealueisiin Hyvät käytännöt Käynnistetään organisointi kohdealueen kokonais-arkkitehtuurin ohjauksesta Arkkitehtuurin hallintakohteet otetaan mukaan samaan ohjausrakenteeseen vaiheittainen tarpeen mukaan Kehittämistyö kannattaa aloittaa niistä kokonaisuuksista, jotka ovat muutenkin toiminnan kehittämisen kohteena v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kohdealueen arkkitehtuurityön organisointi Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Kohdealueen arkkitehtuurityön organisointi Toiminnallinen kokonaisuus Tehtävä Prosessi Toiminto I Kohdealueen kokonaisarkkitehtuurin ohjaus Toiminto II 1 2 3 4 Esimerkki: Kohdealueen rajaaminen toteutuksen käynnistämiseksi 1 Käynnistetään organisointi kohdealueen kokonaisarkkitehtuurin ohjauksesta 2 Arkkitehtuurin hallintakohteet otetaan mukaan samaan ohjausrakenteeseen vaiheittainen tarpeen mukaan v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kohdealueen arkkitehtuurityön organisointi Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Kohdealueen arkkitehtuurityön organisointi Arkkitehtuurityön ohjaukseen ja toteutukseen liittyvien toimijoiden määrittely Arkkitehtuurityön vastuutaho Ohjausryhmä Arkkitehtuurivastaava Arkkitehtuuriryhmä Hyvä käytäntö Kannattaa tarkastella, voiko olemassa oleviin toiminnan ohjauksen rakenteisiin lisätä arkkitehtuurityövastuita v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Esim. Terveys ja hyvinvointi -kohdealue Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Esim. Terveys ja hyvinvointi -kohdealue Kansliapäällikkö on terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuurin omistaja. Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen valtakunnallinen ohjausryhmä huolehtii hallinnonalan rajat ylittävästä terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen ohjauksesta. Konsernin johtoryhmä ja STM:n johtoryhmä toimivat kokonaisarkkitehtuurin johtoryhminä ja huolehtivat erityisesti hallinnonalan ohjauksesta. Ministeriön, virastojen ja laitosten johtoryhmät toimivat omien organisaatioidensa arkkitehtuurityön johtoryhmänä. Kohdealueen osa-alueiden arkkitehtuurien johtoryhminä toimivat näiden alueiden olemassa olevat ohjaus-/johtoryhmät. Arkkitehtuurin johtaminen kytkeytyy näin organisatorisesti muuhun johtamiseen. Kokonaisarkkitehtuurin koordinointiryhmä koordinoi arkkitehtuurihallintaa ja ohjaa arkkitehtuurin kehitystä terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueella. Koordinointiryhmä raportoi kansliapäällikölle, konsernin johtoryhmälle ja STM johtoryhmälle. Koordinointiryhmä huolehtii terveyden ja hyvinvoinnin yhteisistä ratkaisuista sekä koordinoi hallinnonalan organisaatioissa ja kohdealueen osa-alueilla tapahtuvaa toimintaa. Hallinnonalan organisaatioissa ja kohdealueen osa-alueilla arkkitehtuuritoiminnasta huolehtivat arkkitehtuuriryhmät. Arkkitehtuuriryhmät raportoivat omalle johtoryhmälleen sekä kokonaisarkkitehtuurin koordinointiryhmälle. Kullakin organisaatiolla ja osa-alueella on arkkitehtuurivastaava, joka johtaa oman alueensa arkkitehtuuriryhmän toimintaa. Lähde: Terveyden ja hyvinvointi kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri, hallintamalli v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin hallinnan roolit Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Kokonaisarkkitehtuurin hallinnan roolit Kohdealueen KA vastuutaho nimittää arkkitehtuurivastaavan huolehtii asianmukaisesta resursoinnista vastaa kohdealueen hallintamallista asettaa ohjausryhmän ja toimii sen puheenjohtajana Ohjaus Seuranta Kokonaisarkkitehtuurin johtoryhmä Arkkitehtuuriryhmä Kohdealueen osan KA ohjausryhmä Kohdealueen KA Kohdealueen arkkitehtuurista vastaava vastaa arkkitehtuurinhallinta-prosessista vastaa arkkitehtuurimenetelmän soveltamisesta kehitystyöhön johtaa arkkitehtuuriryhmän toimintaa Kohdealueen KA ohjausryhmä johtaa kohdealueen arkkitehtuuri- työtä; vastaa arkkitehtuurin johtamisprosessista hyväksyy arkkitehtuurilinjaukset, muutospyynnöt ja –ehdotukset sekä KA-kehittämispolun ohjaa kohdealueen yhteisen arkkitehtuurin kehittämis-hankkeita ja toimeenpano-hankkeita arkkitehtuuri-näkökulmasta Kohdealueen arkkitehtuuriryhmä toteuttaa ja hallinnoi arkkitehtuuri-työtä vastaa toimintaa ja arkkitehtuuria kehittävien projektipäälliköiden ja vastuuhenkilöiden arkkitehtuurinhallinnan avainperiaatteisiin liittyvästä koulutuksesta v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kohdealueen osa-aluejako Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Kohdealueen osa-aluejako Mikäli kohdealue muodostaa erillisiä osa-alueita, niiden roolit ja tehtävät on kuvattava osana kohdealueen arkkitehtuuria ja sen hallintamallia Osa-aluejaon ja tehtävien kuvaus alueet sekä järjestys ja tavoiteaikataulu, jolla alueet kytketään osaksi kohdealueen KA-hallintaa osa-alueen nimi osa-alueen arkkitehtuurin kohde ja rajaus osa-alueen arkkitehtuurityön vastuutaho osa-alueen arkkitehtuurityön tehtävät Todellisena esimerkkinä tässä on käytetty Terveys ja hyvinvointi –kohdealueen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallia. Yhteyshenkilö: Jukka Lähesmaa, STM v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kohdealueen osa-aluejako Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Kohdealueen osa-aluejako Kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Koostuu yleensä useista toiminnallisista kokonaisuuksista Kehittäminen, tavoitteet ja yhteiskunnallinen merkitys poikkeavat toisistaan Hyviä käytäntöjä Muodostetaan kohdealueen arkkitehtuurin kehittämiskohteet ja niitä toteuttavat rakenteet vastaamaan näitä kokonaisuuksia Tällöin esim. tavoitetilan arkkitehtuurin suunnittelu ei jää liian yleiselle tasolle Monia päällekkäisiä ohjaus- ja hallintamalleja kannattaa välttää Vievät resursseja varsinaisesta arkkitehtuurin suunnittelusta v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Esimerkki: Osa-alueiden KA-hallinnan toteutus Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Esimerkki: Osa-alueiden KA-hallinnan toteutus v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kohdealueen KA-hallintamalli Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Kohdealueen KA-hallintamalli Kohdealueen ja osakohdealueen KA:n hallintamallia luotaessa pohjaksi voi ottaa JHKA:n hallintamallin Esim. Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallista Hallintamallin sisältö Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueella noudatetaan kokonaisuudessaan Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallintamallia (Valtiovarainministeriö, versio 1.0, päiväys 4.4.2012). v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Arkkitehtuuriryhmien rajapinnat Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Arkkitehtuuriryhmien rajapinnat Organisaation arkkitehtuuritoiminta Organisaation KA Organisaation osa-alueen KA Julkisen hallinnon yhteinen arkkitehtuuritoiminta Kohdealueen KA Julkisen hallinnon KA Valtion hallinnon / kuntasektorin KA Arkkitehtuuri- vastaava / -ryhmä ryhmä v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

KA-tasojen väliset suhteet Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 KA-tasojen väliset suhteet Kohdealuearkkitehtuurien tavoite Ohjata julkisen hallinnon toimijoita kohti yhteistä tavoitetilaa Toimia apuvälineenä julkisen hallinnon organisaatioille omaa toimintaa tukevan kokonaisarkkitehtuurin kehittämisessä Hierarkkiset päätöksentekokerrokset Ylhäältä alaspäin ohjataan alemman tason arkkitehtuurin muodostumista Alhaalta ylöspäin välitetään toiminnasta ja sen kehittämisestä tulevia muutostarpeita ylemmille tasoille Poikkeusmenettely Kun kohdealueen tavoitetilan kohdetta ei ole kuvattu julkisen hallinnon yhteisessä arkkitehtuurissa, kohdealue priorisoi ja päättää itse tavoitetilan kuvausten kohteen v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Sidos- / viitearkkitehtuurit Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Sidos- / viitearkkitehtuurit Sidosarkkitehtuuri Muualla määritettäviä arkkitehtuurilinjauksia, joilla on tai voi olla vaikutusta kyseisen organisaation tai toimialueen arkkitehtuurityöhön ja –linjauksiin Noudatettava, suositeltava tai seurattava Millä tahansa arkkitehtuurilla voi olla sidoksia muihin arkkitehtuureihin Viitearkkitehtuuri Rajatun arkkitehtuurikokonaisuuden abstrakti toimittaja- ja toteutusneutraali rakenne Ohjaa arkkitehtuurisuunnittelua halutunlaiseen toteutusrakenteeseen Organisaation sisäinen, toimialaan liittyvä tai yleinen looginen rakennemalli v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Organisaation arkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 Organisaation arkkitehtuuri Yksittäisen organisaation arkkitehtuurihierarkia Kohdealueen arkkitehtuurin taso ei yleensä ole riittävä toiminnan toteuttamiseksi omassa ympäristössä Hierarkiaa voidaan jakaa alaspäin määrittämällä organisaation sisällä toiminnan osa-alue- tai organisaatioyksikkökohtaisia arkkitehtuureja Yksittäisen organisaation asemoituminen Oman organisaation kokonaisarkkitehtuuri on suunniteltava Otetaan huomioon, hyödynnetään ja noudatetaan yhteisiä arkkitehtuureja Osallistutaan tarvittavassa määrin yhteisten arkkitehtuurien suunnitteluun Organisaatio on usein osallisena useamman kohdealueen toiminnassa Yhteisen arkkitehtuurin suunnittelua koordinoiva vastuutaho Huolehtii alueen organisaatioiden riittävästä osallistamisesta v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

KA-tasojen väliset suhteet Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko v. 2.0 KA-tasojen väliset suhteet Ylhäältä alaspäin ohjataan alemman tason arkkitehtuurin muodostumista Alemman hierarkiatason voidaan koostaa ylemmälle tasolle Käsitteellinen taso MITÄ? Periaatetaso Looginen taso MITEN? Fyysinen taso MILLÄ? JHKA Julkisen hallinnon yhteinen KA Kohdealueiden yhteiset kokonais-arkkitehtuurit Kohdealueiden osa-alueiden yhteiset kokonaisarkkitehtuuri Organisaatioiden kokonaisarkkitehtuurit Käsitteelliset tasot koskevat kaikkia KA-tasoja Muutostarpeita ja palautetta välitetään ylemmille tasoille Esimerkiksi periaatteet ja viite-arkkitehtuurit periytyvät tasolta toiselle Terveys- ja hyvinvointi Julkisen hallinnon kokonaisarkki-tehtuuri Kuntasektorin KA Opetus, tiede ja kulttuuri 1. Ohjaava sidosarkkitehtuuri 2. Suositeltava sidosarkkitehtuuri 3. Seurattava sidosarkkitehtuuri 1 3 2 Muutosten hallinta Viestintä Jos kehittämiskohde löytyy julkisen hallinnon yhteisestä arkkitehtuurista, kohdealueen arkkitehtuurin suunnittelussa on noudatettava julkisen hallinnon KA-kuvausten linjauksia v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö

Kokonaisarkkitehtuurin yleisesittelyn syventävä jatko Käsitellyt asiat Kokonaisarkkitehtuuriviitekehyksen käyttötarkoitus Arkkitehtuurikuvausten kuvausperiaatteet Projektien, hankkeiden ja kehitysohjelmien kuvaamisen periaatteet Tietojärjestelmähankkeiden arviointi Arkkitehtuurien kuvausympäristö Tietoarkkitehtuurit Kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri v. 2.0 Copyright Valtionvarainministeriö