9–11 vuotiaat ja omaehtoinen mediatuottaminen Sara Sintonen

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Tupakoinnin aloittaminen
Advertisements

VIRTUAALIMATKA MAAILMAN YMPÄRI
Mediakasvatus MLL:ssa
KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamista ennaltaehkäisevä ja vähentävä toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopistossa Opetusministeriön rahoituksella.
LAPS SUOMEN -tutkimus Valtakunnallinen 3-12 –vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuuden perusselvitys.
Jumalan kanssa.
Pelit, pelillisyys ja kirjastojen palvelun muutos (verkkoversio ilman useita kuvia) Kirjastoseminaari 2013 FT J. Tuomas Harviainen Vantaan kirjasto- ja.
– uusia haasteita lapselle ja päiväkodille
OIKEUS LEIKKIIN, LEPOON JA VIRKISTYKSEEN - kuudesluokkalaisten käsityksiä Lapsen oikeuksien päivä
Ysiltä elämään Eväitä peruskoulun jälkeiseen elämään
LAPSET JA INTERNET Miten suojella lapsia Internetin vaaroilta?
Kirjasto mediakasvattajana Koulun “käsikassara” vai itsenäinen toimija? Kirjastot ja media kyselyn satoa Vaasan kaupunginkirjasto Pohjanmaan maakuntakirjasto.
Ottelutapahtuma- tutoroinnin -nostot 2011 Marko Viitanen.
Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli –periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous.
MOKIA - mobiilia kiinteistönhuollon ammatillista oppimista
SearchIM Search Mikko Ketola Regional Manager (Finland, Ireland, Baltic States) Helsinki Nuorten yhteisöt netissä – miten kommunikoin ja viestin.
Lapsi ja internet Seppo Mentula
WE LOVE HELSINKI.
TVT ja SoMe Jonna ja Johanna.
Tietotekniikan käyttö opetuksessa alakoulussa Tuukka Kivioja.
Heinolan kaupungin opetussuunnitelma
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto.
Turvallinen internetin käyttö
Miten hyvä opetus eroaa huonosta?
Kaikille kaveri -vanhempainilta
Small World - Big World Tavoitteena kouluhyvinvoinnin lisääminen – teoreettisena viitekehyksenä Päivi Hamaruksen Vaakamalli Vaihdetaan kiusaamiseen puuttumisen.
Laadullisen tutkimuksen tutkimussuunnitelma
OECD:n Pisa 2006-tutkimuksen ensituloksia
Anna kehitysmaiden lapsille hyvä koulutus – ja tulevaisuus! Päivätyökeräys 2014–2015.
Case-tehtävä Metsäprojekti päiväkodissa
Osallistumista tukeva mediakasvatus peruskoulussa
Tutustumispäivä  8.00 aamukahvi  8.05 tervetuloa kouluun, rehtori Vesa Malin  8.10 Kuparivuoren koulussa opiskelusta, Vesa Malin  8.40 oppilaan.
Opossum-projektin Ohjausryhmä Ari Markkula Projektitutkija.
FINGERPORI
Sairaalakoulu osana Kellokosken nuorisopsykiatrista hoitopolkua
LATAAMO osallisena yhteisössä. Lataamo -työskentelyn tavoitteet Kuulla ihmisten kokemuksia ja saada uutta tietoa. Tehdä näkyväksi osallisuuden toteutumista.
Tutustumispäivä  8.30 aamukahvi  8.35 tervetuloa kouluun, rehtori Vesa Malin  8.50 ekaluokkalaisten arkea, 1a:n opettaja Sofia Jääskeläinen.
LASTENKULTTUURI -luento
Y LEISTÄ Vanhempien ja opettajan erilaisia näkemyksiä lapsen toiminnasta ryhmän jäsenenä Yleensä puhutaan kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä Vanhempien.
Tupakoinnin aloittaminen ja käyttö
Tieto- ja viestintätekniikka eri oppiaineiden opetuksessa AO-koulutuksen perusharjoitteluinfo Olli Vesterinen, Sokla Mediakasvatuskeskus.
LASTEN OSALLISUUS MUKSUTEEKIN PÄIVÄKODISSA PYHÄJÄRVELLÄ
Hannele Niemi Kodin ja koulun yhteistyö opettajankoulutuksen sisältöalueena Hannele Niemi.
Tyttöjen ja poikien väliset erot TIMSS 1999 ja PISA 2003 tutkimuksissa
Pornaisten OPS-veso mika waltarin koululla
Lasten väkivaltakokemukset perheessä Mikko Oranen XI Lähisuhde- ja perheväkivaltaa työssään kohtaavien valtakunnallinen verkostofoorumi Oranen.
USUKO - Uuden Sukupolven Koulu ( ) Monikanavainen oppimateriaalikeskus Integroi erityyppisiä oppimisratkaisuja ja –resursseja Laiteriippumaton.
PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS ESIKOULUSSA
Vanhempainyhdistysten verkosto1 Info- ja keskustelutilaisuus NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTÖSTÄ Järvenpään lukion Areena Illan alustuksena.
Ensimmäinen KAIKKI IHAN KAIKKI vanhempainilta. Kaikki ihan kaikki toiminta.
TURKU Monikulttuurinen opetus 1.jakso Ulla Rasimus & Leena Nousiainen.
Vertaisryhmät vanhemmuuden tukena Kotipuu. VÄESTÖLIITON KOTIPUU TAVOITE Maahanmuuttajataustaisten perheiden psykososiaalinen hyvinvointi KOHDERYHMÄ -Julkisen.
Miten tukea lukio- opiskelijaa? Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut Oppilashuoltoyksikkö Lukion koulupsykologit ja –kuraattorit Kevät 2014.
Tervetuloa Kuparivuoren kouluun TUTUSTUMISPÄIVÄ
Seurakuntavaalit 2010: miten äänestettiin ja miksi Onnistuiko ensimmäinen kerta? Cafe Agricola 13/ Helsinki Harri Palmu, Kirkon tutkimuskeskus.
Aihe 1. 2 Turku Kähärin koulu & Sirkkala skola Kaarina Hovirinnan koulu & S:t Karins svenska skola Parainen Koivuhaan koulu & Malms skola Kemiönsaari.
Sosiaalisen median käytöstä Sosiaalisen median käyttö kuuluu nykyajan lapsen elämään. Yhteydenpito ja viestiminen netissä ovat lapsille ja nuorille luonteva.
OPAS MEDIAKASVATTAJALLE Mediakasvatus esi- ja alkuopetusikäisten lasten arjessa Hanna Martinviita, Saara Pasanen ja Anna Ristaniemi.
Oppimisen, opiskelun ja opetuksen mallintaminen
Sukupuolten tasa-arvo – aktualisoitunut haaste koulutuksessa
Vanhempaintoimikunnan kokous 4/2017 Anna Niemi koulukuraattori, YTM
Huoltajien, henkilöstön ja yhteistyökumppanien ajatuksia yhteistyöstä varhaiskasvatuksessa Luottamus huoltajien ja henkilöstön välisessä yhteistyössä on.
Nuoret aikuiset.
VANHEMPIEN PELISÄÄNNÖT
Opin ja opetan tekijänoikeuksia Opettajan kolme roolia
VASU-BREIKKI.
Ryhmäytyminen nivelvaiheissa
1. Ilman lukevia aikuisia ei kasva lukevia lapsia
= = 62 9 ∙ 7 - 1= 62 8 ∙ = 62 (3 + 5) ∙ 6 = : 2 ∙ (15 – 7) = ∙ = 48 7 ∙ : 3 = 48 ( ) : 3 +
Esityksen transkriptio:

9–11 vuotiaat ja omaehtoinen mediatuottaminen Sara Sintonen Salla Fornaro, Tuomas Kauppinen, Olli Noroviita LATU 12.4.2013

LATU-tutkimusprojekti Yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella osana Voimauttava osallisuus lasten media-arjessa –hanketta. Toteuttajana Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen mediakasvatuksen tutkimusryhmä, dosentti Sara Sintonen sekä tutkimusavustajat Tuomas Kauppinen (HY/OKL), Salla Fornaro (Aalto/ARTS), Olli Noroviita (Aalto/ARTS). LATU 12.4.2013

Yleistä Tutkittujen joukko huomattavan heterogeeninen Satunnaiskäyttäjät Peruskäyttäjät Aktiivikäyttäjät 98% vastanneista 9-11 -vuotiaasta omistaa kännykän  laiterajoitukset hälvenneet 70% vastanneista piti kännykkää itselleen tärkeänä tai todella tärkeänä LATU 12.4.2013

Mitä lapset mieluiten omalla kännykällään tekevät? Musiikin kuunteleminen (70%) Pelaaminen (67%) Valokuvaaminen (53%) Videointi (37%) Internetin selaaminen (31%) LATU 12.4.2013

Tyttöinä ja poikina mediamaailmassa Tässä ikäryhmässä erot medioiden käytössä pieniä: - Tytöt ja pojat yhtä usein peliyhteisöissä - Esimerkiksi kuvien muokkaus on hyvin suosittua sukupuolesta riippumatta Toiminta on useimmiten monimediaista: esimerkiksi pelin sisällä on mahdollista keskustella tai ottaa still-kuvia jne. LATU 12.4.2013

Pieniä eroja… Tytöt vaikuttavat olevan hieman aktiivisempia valo- ja videokuvaajina Tytöt juttelevat useammin keskustelupalstoilla Pojille Internet tärkeämpi kuin tytöille Pojat suosivat videoiden katselua enemmän LATU 12.4.2013

Perusjoukko Suurin osa lapsista profiloituu pelien pelaajiksi ja musiikin kuuntelijoiksi Heillä valo- ja videokuvaaminen on satunnaista, spontaania ja tapahtuu sekä yksin, että kavereiden kesken Kuvaaminen on pitkälti ajanvietettä kotona ja/tai kaverin luona LATU 12.4.2013

Aktiivijoukko Lapsi saattaa kuvata paljon, mutta ei välttämättä silti ole toimija/tuottaja Toimijat/tuottajat eroavat muista siinä, että heidän kuvaamisensa ja toimintansa on yleensä tavoitteellista, suunnitelmallista ja säännöllistä 20 oppilaan luokkaan mahtuu keskimäärin yksi tai kaksi toimijaa LATU 12.4.2013

Kännykkä koulussa ”Kaikis [oppiaineissa] ku kaikki käyttää salaa pulpetin alla” Kännykkää ei saa käyttää koulussa (79%) Toimijoista osa käyttää ja kuvaa silti LATU 12.4.2013

Kännykkäkuvaaminen Kuvaaminen opitaan itse tai kavereiden ja vanhempien avustuksella Kuvaaminen spontaania Kuvia ei jaeta juurikaan eteenpäin, vaan säilytetään puhelimessa ja näytetään kavereille LATU 12.4.2013

Omaan puhelimeen tallennettujen kuvien merkitys Narratiivinen kerääminen Sosiaalinen kanssakäyminen, sosiaalisuuden kuvallistuminen Aktiivinen toimija panostaa kuvan ottamiseen; esteettinen harkinta & suunnitelmallisuus 49% vastanneista ilmoitti muokkaavansa kuviaan Haastatteluissa mainittiin useita eri kuvanmuokkaukseen tarkoitettuja sovelluksia. LATU 12.4.2013

Pohdintaa Kun oma kännykkä saadaan, ollaan jo tuottajaksi valtautumisen tiellä Vanhemmilla, muilla kasvattajilla ja opettajilla ei käsitystä siitä, mitä tuotetaan, tallennetaan ja miksi Lapset omillaan tuottamisen suhteen Pohjaa toimijuudelle luodaan ikävaiheissa 3–7 vuotta  Mediakasvatuksen paikka ja tavoite LATU 12.4.2013

Pohdintaa Lapset tietävät hyvin esimerkiksi nettiturvallisuudesta ja tekijänoikeuksista Vanhemmat ja koulu osaavat suojella. Entä uuden oppimisen tukeminen ja kokeilemaan kannustaminen? Suojelemisen ja torjumisen tarve nousee osin tilanteesta, jossa aikuiset eivät kohtaa lapsia digitaalisen kulttuurin osallisina ja toimijoina. Asian ympärillä ei synny luontevaa vuorovaikutusta, joka huomioisi myös lapsen äänen. LATU 12.4.2013

Kysymyksiä Miten koulun opetuksessa voidaan ottaa käyttöön jo siellä olevat resurssit, esimerkiksi lasten kännykät? Minkälaista toimintaa halutaan koulun puolesta tukea? Lapsen rooli asiantuntijana? Vertaisoppiminen? Kännykkä, netti yms. häiriötekijänä? Keiden ehdoilla lapset toimivat mediamaailmassa? LATU 12.4.2013

Lopuksi Mobiililaitteet valtauttavat omaehtoiseen tuottamiseen Lapset ovat oleellinen osa ja merkittäviä toimijoita mediayhteiskunnassa! LATU 12.4.2013

Kiitos! Yhteydenotot: sara.sintonen@helsinki.fi LATU 12.4.2013