Millainen perhe on hyvä paikka kasvaa? Vihtavuoren koulu 19.3.2012 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
KENELLE PAHOINVOINTI KASAUTUU
Advertisements

Mediakasvatus MLL:ssa
Lasten perhesuhteet ja media
HALSUAN VASU -avain kasvuun
Kirsi Juva1 MILLAINEN KOULUTUS VALMENTAISI 2020-LUVUN TÖIHIN? Koulutuksen tulevaisuudennäkymät Pohjois-Savossa Jarmo Immonen
Psykologinen kehitys aikuisiässä
Vihdin seurakunnan ilta
Lasten ja nuorten hyvinvointikumppanuus UNELMA AKTIIVISESTA ILTAPÄIVÄSTÄ Yhteiskunnassa vallitsee arjen rytmihäiriö. Lapset ja nuoret viettävät iltapäivät.
”Määrittää ihmisen yksilönä”
Katse lapseen -hanke Marie Rautava Ohjelmajohtaja, PsL
Isi tuli! Vastuullista isyyttä tukeva vertaistukiryhmä
Viestinnän Keskusliitto 15 ‒ 24-vuotiaiden mediankäyttö.
Maritta Törrönen, Sosiaalityön professori Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Lastensuojelun tila nyky-Suomessa.
Nanan päivä Kaikki lapset kouluun Malissa.
Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli –periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous.
Lapsi ja internet Seppo Mentula
TURVALLISUUS JA HYVINVOINTI KOULUSSA
Mariamin tarina. Nimeni on Mariam ja olen 13 vuotta. Asun pienessä kylässä Ugandassa. Tykkään tehdä ruokaa oman puutarhamme antimista.
Flavian tarina. Nimeni on Flavia. Olen 15 vuotta vanha ja asun Ugandassa. Pidän ompelemisesta, etenkin laukkujen tekemisestä ystävieni kanssa.
OECD:n Pisa 2006-tutkimuksen ensituloksia
ITÄINEN ALUE Oppilashuoltohankkeen esittely. Itäinen alue (Ahtialan kaupunginosa n asukasta)  Alueella on neljä päiväkotia; Ahtialan, Herrasmannin,
MITEN PERHE ON MUUTTUNUT?
SUOMALAISEN LAPSIPERHEEN ARKI
ROTARY 2023 Matias Röyttä DG VISIOT / HAASTEET Tietotekniikka / Internet –Henkilökohtaiset tietokoneet –Reaaliaikainen tiedonvälitys –Face-time.
Piispanristin kouluun !
Yhteisöllisen ohr:n huomioitava
Unicef-kävely Me muutamme maailmaa Kaikki eivät pääse kouluun.
Terveydenhoitajana kotihoidossa
MEDIAVAIKUTTAMISEN MAHDOLLISUUDET RAUNA RAHJA KOORDINAATTORI MEDIAKASVATUSSEURA UUSI KOULU III -seminaari , Mikkeli.
Tieto- ja viestintätekniikka Riina Mäcklin Suvi Syrjälä Oulun Yliopisto 2011.
Miira Suomi, Jenna Sangi ja Matilda Ristola LO-11c
Terveysosaaminen ja media
TURUN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIKUMPPANUUS TAUSTAA Turun koulut liikkeelle – hankkeen myötä syntynyt innovatiivinen kumppanuus koulujen ja kaupungin.
Sosiaalisen median hyödyntäminen työssäoppimisen ohjauksessa ja opettajien tukena Sirkka Hulkkonen Otto Burman
Lapsen oikeus väkivallattomaan kasvuympäristöön Mirjam Kalland.
Hiiden alueen hyvinvoinnin tila Eija Tommila.
Mielenterveys? Kansalaisten hyvä mielenterveys on paras tae kansojen menestykseen Väestön hyvä mielenterveys on toimivan talouden kivijalka Mielenterveydellä.
Miksi lasten suojelu hämmentää? mirja satka helsingin yliopisto
Sosiaalinen pääoma sosiaaliset verkostot, luottamus, vuorovaikutus
MIESTEN MUUTTUVAT PERHESUHTEET
Lapsiperheiden ja vanhemmuuden moninaisuus
LAPSIPERHEET HUOMENNA – HYVINVOINNIN LÄHTEET JA RISKIT ”Tulevaisuus tehdään tänään” Oulu Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto.
Koulun aloitus oppilashuollon palveluiden näkökulmasta Koulupsykologi Maria Ruohola & kuraattori Aira Heikkilä.
TORNION KAUPUNGIN NUORISOPALVELUT STRATEGIA
NUORTEN PERHEET JA HYVINVOINNIN HAASTEET Vaajakoski Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto.
KASVA VOIMISTELIJAKSI Kokonaisliikuntamäärä. Pienet valinnat ratkaisevat Pariporina: -Mitä ajatuksia video synnytti? -Miten oma arkesi pyörii? Voiko pienillä,
Mitä yksilö / yhteisöt / yhteiskunta voi tehdä ehkäistääkseen mielenterveyden häiriöitä? vastaa vain siihen, mitä kysytään (keskity tähän koko vastauksen.
"En olekaan ainoa, jolle on tapahtunut tämmöistä” Lapsiperheiden suruleiri kuoleman kohdanneiden perheiden tukena Tarja Huttunen ja Hanne Malkki Espoon.
VESIKANSAN KOULUT KE klo ja 19.00, Paimelan koulun sali 1.
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
1. Maailmankatsomus ja kulttuuri
EROAUTTAMINEN JA TAPAAMISPAIKKA
Kanuunan teemaseminaari SALO
Identiteetti ja itsensä hyväksyminen
Sosioemotionaalinen kehitys
Temperamentti.
Liikuntasosialisoituminen ja liikuntasuhde
Perimä Geneettinen perimä Sosiaalinen perimä
Perheeseemme kuuluu erityislapsi
Huomioita sosiaalipolitiikasta
TERVEYSTIETO 8 4. Perheen merkitys.
Tiedot, taidot ja osaaminen – osaamisesta kertominen
HUS-HYTE verkoston kehittämispäivä työryhmien tuotokset
Mielenterveys on > mahdollisimman suurta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ( >kokemus, suhteellisuus, kulttuurisidonnaisuus, kriteerit)
Opiskeluhuollon palvelut
ERO LAPSIPERHEESSÄ –KOULUTUS tiistaina klo 9-15
Vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä
OSAAMISKANSIO Nimi.
Koulun aloitus: Uusi askel lapselle ja vanhemmalle
Mahdollisia tulevaisuuksia muuttuvassa maailmassa
Esityksen transkriptio:

Millainen perhe on hyvä paikka kasvaa? Vihtavuoren koulu Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus

Luennon teemat  Millaiset perhetilanteet ovat riski lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta?  Voittaja- ja häviäjäperheet  Yksinolo ja media – haaste perheyhteisyydelle  Muut perhe-elämän jännitteet (???)  Uusi haaste: ”jojo”-elämänkulut

Riskiperheet  Jatkuva pelko (etenkin väkivallan pelko)  Pitkäaikaiset taloudelliset ongelmat  Päihde- ja/tai väkivaltaongelmat  Vakavat, jatkuvat ristiriidat ja riitelyt  Perheenjäsenen vakava sairaus  Tunneilmaston ongelmat (nolaaminen, puhumattomuus, väheksyminen…)

Väkivalta  Suomi on väkivaltainen maa: a) väkivaltarikollisuus, b) itsemurhat, c) aseiden lukumäärä, d) perheväkivalta, e) koulu- ja työpaikkakiusaaminen, f) sodat (raaka kansalaissota), g) myönteiset väkivalta- ja humalakuvaukset

Köyhyys, eriarvoistuminen  Lapsiköyhyys ja lapsiperheiden suhteellinen köyhtyminen yleistyvät nopeasti  Taloudellinen niukkuus yhdistyy usein vähäiseen sosiaaliseen ja kulttuuriseen pääomaan  Köyhyys periytyy  Voittaja: kaksi koulutettua, työssäkäyvää vanhempaa + korkeintaan pari kolme lasta  Häviäjä: vähän kouluja käynyt ja työtön yksinhuoltajanainen + monta lasta

Pienet tai olemattomat riskit  Avioero – jos ei kovin riitaisa  Eron jälkeiset hoivajärjestelyt  Perhemalli (ydin/uusperhe, yksinhuoltaja)  Vanhemmuus hukassa (on tuskin totta)  Kotihoito vai päivähoito (äiti vai isä)  Media (internet) ja yksinolo?

HAUSKA KOTI-ILTA Sosiaaliset suhteet: - kaveriseurassa28 - yksin kotona25 - vanhempien kanssa14 Toiminta: - tv, DVD:t, stereot, kirjat24 - Tietokone, pelikonsolit, netti19 - Liikunta ym.13 - Oleilu10 - N=70, lapset 1.–2. luokalla

Jussin iltapäivä Tänään pääsin Jussin kotiin. Ensin Jussi meni naapuriin ja ulos leikkimään. Sitten hän palasi kotiin ja sain katsella hänen kanssaan digiboxilta Pokemonia. Ruokailun jälkeen koko perhe lähti ulkoilujuttuihin. Jussi ja isä sählyä pelaamaan, äiti koiran kanssa metsään. Illalla Jussi katsoi televisiota ja isä uutisia. Äiti surffasi yläkerrassa internetissä. Iltapesun jälkeen Jussi yritti pelata Game-boxilla, mutta isä käski lopettaa. Tänään pääsin Jussin kotiin. Ensin Jussi meni naapuriin ja ulos leikkimään. Sitten hän palasi kotiin ja sain katsella hänen kanssaan digiboxilta Pokemonia. Ruokailun jälkeen koko perhe lähti ulkoilujuttuihin. Jussi ja isä sählyä pelaamaan, äiti koiran kanssa metsään. Illalla Jussi katsoi televisiota ja isä uutisia. Äiti surffasi yläkerrassa internetissä. Iltapesun jälkeen Jussi yritti pelata Game-boxilla, mutta isä käski lopettaa.

Pleikkarilla pelaamista

Sosiaalinen media ja kulutus opettavat:  Oppimaan yksin ja/tai kaveriseurassa, neuvottelemaan auktoriteettien tarpeellisuudesta  Liikkumaan sosiaalisesta maailmasta toiseen  Työskentelemään ilman etukäteissuunnitelmaa  Työskentelemään periodeittain, tekemään monia asioita samanaikaisesti, siirtymään nopeasti tekemisestä toiseen, jättämään kesken, olemaan keskittymättä  Uudenlaisia tapoja määritellä ja tyydyttää tarpeita  Omaksumaan vanhasta poikkeavia tilan- ja ajankäyttötapoja (esim. jatkuva joka paikan syöminen, kaiken kattava sosiaalisuus)

Millaisia nuoria aika suosii?  Osaa hakea toiminnalleen koko ajan vihjeitä ympäristöstä, etenkin omilta viiteryhmiltään ja mediasta (facebook)  Omaa (työ)elämässä vaadittavia taitoja, kuten kielitaito, tietotekninen osaaminen, tiedonhaku, ja asenteita, kuten nuorekkuus, energisyys, sosiaalisuus, muuntautumiskykyisyys jne.  ”Perinteiset” hyveet: ainakin koulutus ja tutkinnot ovat edelleen hyödyllisiä

Suomalaisten lasten hyvinvointi  OECD:n selvitys lasten hyvinvoinnista  Suomalaislapset menestyvät: terveys, materiaalinen hyvinvointi, turvallisuus (ei pahoja riskejä) ja koulutus  Suomalaislasten ongelmia: perhesuhteet (yksinoloa paljon), subjektiivinen hyvinvointi, valvomaton ja runsas mediankäyttö (?)

Siirtymät aikuisuuteen  aikuisuus aikuisuus aikuisuus nuoruus nuoruus nuoruus nuoruus nuoruus nuoruus perinteinen teollinenjälkiteollinen

Hyvä kasvuympäristö  Hyvä kodin tunneilmapiiri (auktoritatiivinen kasvatus = vastavuoroisuus, lämpimyys, kannustaminen, vastuullisuus, säännöt)  Turvallisuus, rutiinit, ennakoitavuus  Hyvät mahdollisuudet koulutukseen  Materiaalinen hyvinvointi (ei pahoja taloudellisia ongelmia)  Terveydestä huolehtiminen