Yhteiskunnan toimijoiden sähköriippuvuus Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari 30.9.2009 Dosentti, tekn. tri Veli-Pekka Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Sähköenergiatekniikka 3.4.2017

Mikä ihme sähkökatkoissa kiinnostaa? Yhteiskunnan sähköriippuvuus on kasvanut valtavasti viimeisen 10-20 vuoden aikana Energiaa ja energiaraaka-aineita käytetään muualla ulko- ja turvallisuuspolitiikan työkaluina Sähköjärjestelmä muodostaa yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin perustan

Uhkamallit YETTS 2006 Sähköisen infrastruktuurin häiriintyminen Väestön terveyden ja toimeentuloturvan vakava häiriintyminen Taloudellisen toimintakyvyn vakava häiriintyminen Suuronnettomuudet ja luonnon aiheuttamat onnettomuudet Ympäristöuhkat Terrorismi sekä järjestäytynyt ja muu vakava rikollisuus Väestöliikkeisiin liittyvät uhkat Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus Sotilaallisen voiman käyttö

YETTS 2006, ote uhkakuvista Energiaverkkojen, erityisesti sähkönjakelun toimivuudelta edellytetään energiaintensiivisessä yhteiskunnassa jatkuvasti parempaa laatua. Lisääntyvän energiariippuvuuden vuoksi muun muassa laaja häiriö taajama-alueiden sähkönsaannissa lamauttaisi käytännössä yhteiskunnan normaalin toiminnan. Sää on tyypillisin syy sähkökatkoksiin maassamme. Yhteiskunnan toimivuudelle vakavampi sähköhuollon suurhäiriö, kantaverkon kaatuminen, on mahdollista ilman myrskyjen tai tuhotöiden vaikutusta pelkästään usean ketjuuntuvan häiriön seurauksena. Sähköverkot ovat tärkeä kohde mahdolliselle terrorismin kaltaiselle rikollisuudelle tai viime kädessä sotilaalliselle vaikuttamiselle. Sähköverkkojen ohjaus- ja valvontajärjestelmät ovat suurelta osin tietoliikenteen varassa, joten ongelmat yhdessä näistä synnyttävät ongelmia myös muissa. Teletoiminnan sähkönsaannin turvaamisessa ovat keskeisiä tekijöitä myös käytettävissä olevat henkilöresurssit sekä yhteistoiminnan valmistelut muun muassa sähköyhtiöiden kanssa.

Näkökulmat Järjestelmänhaltijat: Sähköjärjestelmän, erityisesti voimalaitosten ja siirtoverkon toiminta Sähkön riittävyys Asiakkaat: Varautuminen katkoihin Suomessa on varauduttu tuntiluokan katkoihin Pitkät katkot?

Länsimaisen elämänmuodon peruseväät Energia työnteko liikkuminen asuminen asioiminen harrastaminen Tieto- järjestelmät Tieto- liikenne Minkä tahansa toiminnon ylläpitäminen menee liki mahdottomaksi, jos sähköt puuttuvat!

Välilliset vahingot voivat olla hyvin merkittäviä! Tarvitaan väkeä, Jos Gudrun tai joku sen sukulaisista päättää tulla meille kylään, niin… koko maanpäällinen perusinfra tuhoutuu tai on pois käytöstä ja Välilliset vahingot voivat olla hyvin merkittäviä! Varautuminen ja ennakoiva yhteistyö asiakkaiden kanssa on hyvin tärkeää! Tarvitaan väkeä, kalustoa ja varaosia. yhteiskunta menee sekaisin, taloudelliset menetykset ovat erittäin tuntuvat ja ihmisiä kuolee!

Vahvoja muutostrendejä verkottuminen yhteistyö ulkoistaminen yksityistäminen kansainvälistyminen

Toimintaverkko suurhäiriöissä Palveluyritykset Tele- yritykset Energia- yritykset Virve MEDIA Asiakkaat Puolustusvoimat Hätäkeskus Pelastustoimi YLE RDS

Tekniikan vikaantuminen Tarkoituksellinen Suurhäiriön syyt Luonto Myrsky Tulva Ukkonen Tekniikan vikaantuminen Tarkoituksellinen Fyysinen vahingoittaminen Kybervahingoittaminen Verkot Etäluettavat mittarit Voimalaitokset

2003 laajat sähkökatkot?! 14.8.2003, Yhdysvallat ja Kanada, 55 milj. asiakasta Italian pääministeri Silvio Berlusconi vakuutti, että vastaavaa ei voisi ikinä sattua Italiassa. 23.8.2003 pääkaupunkiseutu, 500.000 asiakasta 28.8.2003, Lontoo, 500.000 asiakasta 2.9.2003, Etelä-Malesia, 5/13 osavaltiota 5.9.2003, Meksiko, 3 milj. asiakasta 19.9.2003 Yhdysvallat ja Kanada, 4,3 milj. asiakasta 23.9.2003, Ruotsi ja Tanska, 5 milj. asiakasta 27.9.2003, koko Italia pl. Sardinia, 56 milj. asiakasta Onnettomuuksia ei välttämättä ole helppo erottaa tarkoituksellisesti aiheutetuista häiriöistä!

Tahallista vahingoittamista ei pidä tehdä helpoksi! Tietoturva 3.4.20173.4.20173.4.20173.4.2017 Yksityiskohtia kannattaa varjella Kriittisten kohteiden yksilöinti Kriittiset vikatiedot Kriittisen tekniikan kuvaaminen Suojareletyypit Tietoliikennekaapelien reitit Kulunvalvontajärjestelmien ominaisuudet Tietojärjestelmien salasanatiedot … Kriittisten tekijöiden yhteisvaikutuksen esittäminen Tahallista vahingoittamista ei pidä tehdä helpoksi!

Kriisitilanteissa eri toimialojen Mihin varaudutaan? Kriisitilanteissa eri toimialojen palvelujen kysyntä voi kasvaa äkillisesti tai palvelujen tarjontakyky voi supistua oleellisesti. Samanaikaisia lisähankaluuksia: varaosien saanti vaikeutuu kuljetukset ja tavarantoimitukset takkuavat hinnat nousevat energiansaannissa katkoksia julkisyhteisöjen verotulot pienenevät lainarahan saanti vaikeutuu korot nousevat Enemmän hommia huonommilla voimavaroilla!

Hyviä neuvoja Ennen kriisiä: Tunnista kriittiset avainhenkilöt ja selvitä heille heidän roolinsa Muodosta jo normaalioloissa organisaation sisäiset ja ulkoiset yhteistoimintaryhmät ja kontaktiverkko häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten. Määritä jo normaalioloissa häiriötilanteiden ja poikkeusolojen todennäköiseimmät ongelmat ja mahdolliset ratkaisujen suunnat Vastuuta asiat selvästi Harjoittele normaalioloissa pahimpien vaihtoehtojen toteutumista Pyri järjestelmällisesti ottamaan opiksi aiemmista kriiseistä Valmistaudu kohdentamaan rajalliset voimavarat Kriisin aikana: Toimi etupainotteisesti tilanteen kehittymiseen pahimpien vaihtoehtojen mukaisesti Tiedota usein ja selvästi   Kriisin jälkeen: Arvoi, analysoi ja ota opiksi tapahtuneesta Goda råd [Sanderfeldt 2005]   Före kris: Utse tidigt och indikera tydligt samverkanspersoner i organisationen En samverkansperson skall tillsättas så tidigt som möjligt, i icke-kristid, för att ge denne en möjlighet att skapa nödvändiga och fungerande kontaktkanaler. Redovisa tydligt, inom och utanför organisationen, vem som är samverkanspersoner. Utse och redovisa dessutom ställföreträdare. Bilda samverkansgrupper och kontaktnät i icke-kristid Ett väl utvecklat kontaktnät har visat sig vara mycket värdefullt i krishantering. Om samverkansgrupper bildas och tränas utan stress har Definiera sannolika problem och forma möjliga problemlösningar under icke-kristid Bearbeta möjliga problem under icke-kristid och definiera deras betydelse för olika parter. Redovisa även problemlösningar innan kris. Tidigt formulerade problemlösningar och konkretiserade gemensamma mål ger större utrymme för god samverkan och god krisberedskap. Dela upp ansvar tydligt Dela upp ansvar såväl inom organisationen som mellan organisationer för att underlätta krishantering. En tydlig ansvarsuppdelning redan i ickekristida underlättar beslutstagande i kris och minskar risken för konflikter. Träna på ”worst case” scenarios i icke-kristid Finn redan under icke-kristid lösningar på ”worst case” scenarios. Det är av vikt att, tillsammans med personer från olika sektorer, träna på att ta beslut för värsta tänkbara situ ationer. Detta leder till större möjlighet att skapa en helhetsbild och välgenomtänkta lösningar som sedan kan användas i krissituationer. Möjlighet till tvärsektoriella dialoger öppnas och tillfälle för ett mer upparbetat kontaktnät skapas. Diskutera och dra lärdomar av tidigare kriser Det är viktigt att ta del av hur man handskats med tidigare situationer. Vad gjordes bra och vad kunde förbättras? Genom att skaffa information och analysera den kan problem och risker belysas ur olika aspekter. Historien kan lära oss undvika misstag i framtiden. Förbered prioriteringar av begränsade resurser Under kris: Skapa ett ”worst case” scenario tidigt i kris Det är av vikt att på ett tidigt stadium i krisen göra en bedömning av hur den värsta tänkbara händelseutvecklingen kan komma att se ut. Genom god framförhållning kan skador av krisen minskas. Informera mycket och tydligt Ett av de vanligaste problemen i krishantering är brist på tydlig information. I det närmaste alla involverade i en kris önskar en större möjlighet att ta del av information. Brist på information leder till frustration, missförstånd och felbedömningar. Informera frekvent, se till att informationen är korrekt och kontrollera att informationen når fram. Efter krisen: Utvärdera krisen Erfarenheter från nyss genomgången kris är av värde för framtida krisberedskap. Gå igenom händelseförloppet och värdera utgången. Granska vad som kan förbättras och vilka förändringar som bör utföras. Genomför förändringen och försök att förutse det kommande. [Sanderfeldt, J. Samverkan mellan offentlig sektor och näringslivet vid krishantering. En studie av kriser i Sverige 1993–2003. Krisberedskapsmyndigheten (KBM). KBM:s temaserie 2005:6.] Idea: Sanderfeldt 2005

On paradigman vaihdon aika Turvallisuuden hallinnan vanha paradigma: Keskitytään onnettomuuksiin ja niiden kvantifiointiin Turvallisuuden hallinnan uusi paradigma: Keskitytään tunnistamaan, arvioimaan ja analysoimaan haavoittuvuuksia (vulnerability)

Turvallisuuden hallinta SAFETY suojaaminen onnettomuuksilta POIKKEUSOLOT HÄIRIÖTILANTEET SECURITY NORMAALIOLOT YETT suojaaminen rikollisuudelta suojaaminen sotilaallisilta uhilta DEFENCE

Viranomaisopas pitkiin sähkökatkoihin varautumisesta Energiateollisuus ry Sener ry Fingrid Oyj Huoltovarmuuskeskus Puolustusministeriö Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea Tampereen kaupunki Tampereen Sähkölaitos

Kansalaisopas pitkiin sähkökatkoihin varautumisesta Energiateollisuus ry Sener ry Fingrid Oyj Huoltovarmuuskeskus Puolustusministeriö Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea Tampereen kaupunki Tampereen Sähkölaitos

Kysymyksiä ja kommentteja? KIITOS! Kysymyksiä ja kommentteja? veli-pekka.nurmi@tut.fi