Pedagoginen malli: PYSÄKKITYÖSKENTELY

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
makramee-tekniikalla
Advertisements

Mekaaninen energia voimatarinoita
Tuulen mittaus Tuulen nopeus mitataan pikamatkoilla 200 m:iin asti sekä pituussuuntaisissa hypyissä. Tuuli mitataan kilpailun jokaiselle suoritukselle.
Nopeudesta ja kiihtyvyydestä
The Blue Day Book Bradley Trevor Greive (ISBN: )
Toimintaohjeet opelle
AKTIIVISEMPI ARKI Työpohjat oman arjen tarkasteluun.
Moodlen ohje opiskelijoille
treeni.fi harjoituspäiväkirja
Työ,ja teho.
Liike- ja potentiaalienergia
Vuorovaikutuksesta voimaan
Voimista liikeilmiöihin ja Newtonin lakeihin
Työpaja Maanantaiaamuna kotona  Lukujärjestyksen tarkistus  Missä opiskelen?  Mitä opiskelen?  Mitä materiaalia tarvitsen?  Kun valitsen.
Nopeus s t v nopeus = matka: aika v = s :t
Toiminta kentällä SJAL tuomarikoulutus Sisältö • Tehtävät kilpailun aikana • Sijoittuminen kentällä • Tasapuolisuus ampujia kohtaan • Tulosten tulkitseminen.
Tiheys.
Musiikin ryhmäkoulutus
Olisiko oppineesta rotasta astronautiksi avaruuslennolle Marsiin?
Ohje PowerPoint esityksen tekoon
Voima työ teho Laske oman suorituksen käytetyn voiman, työn ja tehon pöytäkirjan perustella.
pieni kokoelma mekaniikan suurejärjestelmästä Mikko Rahikka 2001
Prosenttilaskua, tiivistelmä
Joensuun normaalikoulun opetussuunnitelmatyö
Suoraviivainen liike Esim. sinimuotoinen liike (K03/10)
Voima ja liike.
Ryhmätehtävät 2.1 Korjattu Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Todennäköisyyslaskennan alkeet ennen esikoulua
SUMUVERHON TUOLLA PUOLEN – tulevaisuusorientoitunut menetelmä opinto- ja uraohjaukseen.
Ohjelmistotekniikka - Tenttiin valmistautumisesta Kevät 2003 Hanna-Kaisa Lammi LTY/Tite.
Kimble- game Intensiivikurssi.
Kimble- game Intensiivikurssi.
YHTEISTOIMINNALLINEN & YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN
Kinematiikka Newtonin lait: Voima Statiikka Mikko Rahikka 2000
Syntaksin harjoituskurssi CYK140
UMF I Luento 7. Viime kerralta Lue II.5 ja II.6. Lause II.5.1 tapauksessa f(x,y) = (x, sin(y)) ja g(x, y) = (cos(x), y). Voit lähettää epäselvistä kohdista.
TILASTOKUVIO kuvio on voimakkain tapa esittää tietoa
1. Usean muuttujan funktiot
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Esitelmä 11 - Teemu Mutanen Optimointiopin seminaari - Syksy 2005 / 1 Lisätiedon arvo.
Voima.
Tuomarikoulutus 2002 Tuulen mittaus u Tuulen nopeus mitataan pikamatkoilla 200 m:iin asti sekä pituussuuntaisissa hypyissä. u Tuuli mitataan kilpailun.
Voima.
Liike Nopeus ja kiihtyvyys.
Laadullisten tutkimusmenetelmien kurssi Liisa Ilomäki Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus Psykologian laitos, Helsingin yliopisto
Kilpailijan starttikurssi
Toimintaohjeet opelle
Väliaineen vastus.
Liikkeen fysiikkaa.
Antti-Jussi Lakanen Nuorten peliohjelmointi 2011 / Jyväskylän yliopisto.
Opinnäytetyön eteneminen ”Karjavaunu vai karuselli?” Case - Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Hypa-seminaari
Kiihtyvyys Kuvaa nopeuden muutosta.
Muuttuva suoraviivainen liike
Keskinopeus.
Vuorovaikutus ja voima
13. Nopeus kuvaa liikettä Nopeus on suure, joka kertoo kuinka kappaleen paikka muuttuu ajan suhteen. Nopeus on vektorisuure. Vektorisuureen arvoon liittyy.
Tutki tasaista ja kiihtyvää kävelyliikettä
20. Paikka, nopeus, kiihtyvyys
II Luonnonuskonnot Pyhä, mana ja tabu
21. Tasainen etenemisliike on liikettä, jossa kappaleen nopeus ei muutu  
1. Johdanto Fysiikka on perusluonnontiede, joka tutkii kappaleiden ja luonnon ilmiöiden mitattavia ominaisuuksia, pyrkii löytämään ilmiöissä vallitsevia.
Tiivistelmä 3. Liike Nopeus kuvaa aikayksikössä kuljettua matkaa.
17. Vuorovaikutus voi muuttaa kappaleen liikettä
Määritä nopeutesi Määritä kävelynopeutesi parisi kanssa
DEMO 5 Sonja Betancourt, FM
Tasaisen liikeen malli
Tasaisesti kiihtyvä liike
7 Tasaisesti kiihtyvän liikkeen malli
Kappale etenee samassa ajassa aina yhtä pitkän matkan.
Liikennevirasto nopeat kokeilut
PAIKANMÄÄRITYS III Trigonometriset menetelmät
Esityksen transkriptio:

Pedagoginen malli: PYSÄKKITYÖSKENTELY Pedagoginen seminaari II Suvi Pasma LO'09

Mikä ihmeen pysäkkityöskentely??? Ryhmät kiertävät vuorotellen pysäkkejä, ratkoen niissä olevia tehtäviä Kaikki ryhmät kiertävät kaikki pysäkit Pysäkit numeroidaan ja niiden sijoittelussa huomioidaan työskentelytila ja siirtymisten sujuminen (huom! lisäpysäkkejä eriyttämiseen, ylimääräisiksi tai korvaaviksi pysäkeiksi) Keskeistä havaintomateriaalin käyttö ja sen yksityiskohtainen tutkiminen, jonka perusteella vastataan kysymyksiin, tehdään vertailuja & johtopäätöksiä tai suoritetaan jokin koe/testi Tehtävät eri aihekokonaisuuksia ja ne suunnitellaan niin, että niiden tekemiseen tarvitaan jokaisella pysäkillä yhtä paljon aikaa Ennen kiertelyä ohjeet (työskentelyn periaatteet, ajankäyttö, eri materiaalien käsittelyt, muistiinpanovälineet), kiertelyn jälkeen yhteenveto Jokaisessa pisteessä pyritään antamaan lyhyet taustatiedot asiasta tutkimukseen tarkoitettu materiaali ja aika toimintaohjeet kohta kohdalta Suvi Pasma LO'09

Pysäkkityöskentely vs. ryhmätyöskentely Pysäkkityöskentelyssä kaikki saavat osallistua kaikkiin tehtäviin -> jokaisella ryhmällä/yksilöllä on tuloksia yhteenvetoa varten -> lisää kiinnostusta ja helpottaa aihekokonaisuuden käsittelyä Materiaaleja ja välineitä ei tarvitse useita kappaleita (1-2/pysäkki) Pysäkkityöskentelyn esittelyn lähde: Palmberg, I. (2005). Kiertopistetyöskentely eli pysäkkityöskentely. Teoksessa Eloranta, V., Jeronen, E. & Palmberg, I. (Toim.) Biologia eläväksi. (s. 112-114). Jyväskylä: PS-kustannus Suvi Pasma LO'09

Tuntini rakenne Alustus (n. 5 min) - Kohtaamme erilaisia liikeilmiöitä päivittäin, jatkuvasti. Matkat liikutaan jollakin kulkuvälineellä (kävellen, autolla), harrastukset. Minussakin näkyy nyt monenlaista erilaista liikettä, mitä? Fysiikassa puhutaan usein kappaleiden liikkeestä. Tällöin kappaleella tarkoitetaan mitä tahansa liikkujaa, pölyhiukkasta tai joessa virtaavaa vettä. - Tarkastellaan liikettä ja nopeutta. - Työpistetyöskentelyn ohjeistus: Piste kerrallaan (kiertojärjestys), muistiinpanovälineet, sekuntikellon kja matkamittarin käytön ohjeistus - Jako pareihin Työpistetyöskentely (n. 25min, 5 min/piste) Loppukoonti, tehtävien läpikäynti n. 15min. Suvi Pasma LO'09

Työpiste 1 Tehtävä: Tutki pallon liikettä Liikettä kuvataan erilaisin ominaisuuksin esimerkiksi nopea - hidas, tasainen - muuttuva, suoraviivainen - käyräviivainen. Suoraviivaista liikettä on muun muassa putoavan kiven ja suoralla tiellä liikkuvan auton liike. Käyräviivaista puolestaan on muun muassa pallon tippuminen tasolta, karusellin, keihään ja maastojuoksijan liike. Tehtävä: Tutki pallon liikettä Kokeile, millaisia erilaisia liikkeitä saat aikaan pallolla. Kuinka saat pallon liikkeestä suoraviivaista? Kuinka saat siitä käyräviivaista? Suvi Pasma LO'09

Työpiste 2 Tehtävä: Tutki auton liikettä Liikettä voidaan lajitella sen nopeuden muuttumisen mukaan. Jos nopeus pysyy koko ajan samana, on liike silloin tasaista. Kun nopeus kasvaa on liike silloin kiihtyvää ja nopeuden laskiessa puolestaan hidastuvaa. Tehtävä: Tutki auton liikettä 1) Kokeile, millaisia erilaisia liikkeitä saat aikaan autoilla. 2) Kuinka saat auton liikkeestä tasaista, kiihtyvää ja hidastuvaa? 3) Miettikää autolla matkustamista: millaisissa tilanteissa autolla kiihdytetään, milloin auton liike on tasaista ja millaisissa tilanteissa liike on hidastuvaa? Suvi Pasma LO'09

Työpiste 3 Tehtävä: Mitatkaa kävelynopeutenne Nopeus kertoo, kuinka pitkän matkan jokin kappale liikkuu tietyssä ajassa ja se lasketaan jakamalla kuljettu matka siihen käytetyllä ajalla. Tehtävä: Mitatkaa kävelynopeutenne 1) Valitkaa ohjeiden lukija, kävelijä ja ajanottaja. 2) Kävelijä asettuu lähtöviivalle 3) Ajanottaja asettuu sekuntikellon kanssa maaliviivan kohdalle 4) Kävelijä lähtee kävelemään ja sanoo lähtöhetkellä hep, jolloin ajanottaja käynnistää kellon (myös ohjeiden lukija voi lähettää matkaan: ”valmiina, paikoillanne, hep”) 5) Kun viisi sekuntia on kulunut, ajanottaja huutaa seis ja kävelijä pysähtyy 6) Mitatkaa kävelty matka 7) Jaa matka viidellä niin saatte selville kävelijän nopeuden sekunnissa 8) Kirjatkaa tulos ylös 9) Mikäli ehditte voitte mitata muidenkin ryhmäläisten kävelynopeuksia Suvi Pasma LO'09

Työpiste 4 Tehtävä: Mitatkaa juoksunopeutenne Nopeus kertoo, kuinka pitkän matkan jokin kappale liikkuu tietyssä ajassa ja se lasketaan jakamalla kuljettu matka siihen käytetyllä ajalla. Tehtävä: Mitatkaa juoksunopeutenne 1) Valitkaa ohjeiden lukija, juoksija ja ajanottaja. 2) Juoksija asettuu lähtöviivalle 3) Ajanottaja asettuu sekuntikellon kanssa maaliviivan kohdalle 4) Juoksijan lähtee juoksemaan ja sanoo lähtöhetkellä hep, jolloin ajanottaja käynnistää kellon (myös ohjeiden lukija voi lähettää matkaan: ”valmiina, paikoillanne, hep”) 5) Kun juoksija ylittää maaliviivan pysäyttää ajanottaja kellon. 6) Juostu matka on pituudeltaan 10 m, jakakaa matka ajalla, niin saatte selville juoksijan nopeuden sekunnissa 8) Kirjatkaa tulos ylös 9) Mikäli ehditte voitte mitata muidenkin ryhmäläisten juoksunopeuksia Suvi Pasma LO'09

Työpiste 5 Nopeuden perusyksikkö on metriä sekunnissa (m/s). Nopeus voidaan ilmoittaa myös yksikössä kilometriä tunnissa (km/h). Tehtävä: Etsi oikea nopeus Mikä nopeus kuvaa kutakin liikettä, yhdistä liike ja nopeus. Aseta ne suuruusjärjestykseen, pienimmästä isompaan. Tarkista tehtävä paperin kääntöpuolelta. Suvi Pasma LO'09

Tälläistä meilllä oli… Video… Suvi Pasma LO'09

Menetelmän arviointia Oppilaat näyttivät nauttivan työskentelystä (jo ennen tunnin alkua: ”onko meillä pysäkkityöskentelyä?- jesjes!!”) Mahdollisimman pienet ryhmät näyttivät toimivan: pareittain toimi kuin unelma, kolmen ryhmät ihan ok, isommat eivät varmaan enää kovinkaan hyvin. Vastuu oppimisesta oppilailla itsellään (hienoa!), mutta oppivatko kaikki? Haastava ajallisesti tavallisen oppitunnin raameissa (pisteideni yksinkertaisuudesta huolimatta) Vaatii opettajalta paljon valmisteluja.. Loistava lisämauste opetukseen, toisinaan käytettäväksi! Suvi Pasma LO'09