ARVOPAPERISIJOITTAMINEN KAPPALE 6: JOHDANNAIS- INSTRUMENTIT

Sisältö Johdanto 6.1 Termiinit ja futuurit 6.2 Optiot 6.3 Johdannaisstrategiat 6.4 Arbitraasittomuuten perustuvat hintarajat* 6.5. Optioiden hinnoittelu*

Johdanto Johdannaisinstrumentit: arvo riippuu ns. perustana olevan tuotteen hinnasta Kohde-etuus Termiit ja futuurit: sopimuksia tulevaisuudessa tehtävistä kaupoista Optiot: oikeus ostaa tai myydä kohde-etuutena oleva sijoitushyödyke ennalta sovittuun hintaan

6.1 Termiinit ja futuurit Sopimus kohde-etuutena olevan tuotteen ostamisesta tai myymisestä ennalta sovittuun hintaan ennalta sovittuna ajankohtana tulevaisuudessa myyjällä lyhyt positio eli lyhyt tiliasema ostajalla pitkä positio

Ostettu osake / termiini

Lyhyt termiinipositio

Termiinin hinnoittelu Termiinin teoreettinen hinta F saadaan seuraavasti: missä S on kohde-etuuden (esimerkiksi osakkeen) hinta, r on riskitön korkokanta ja T on termiinin voimassaoloaika vuosina.

Futuuri Futuuri on temiinin kaltainen instrumentti - vakioitu - futuurisopimuksen arvo lasketaan päivittäin vakuudet avoin vastuu tarkoittaa avointen johdannaissopimusvastuiden määrää osakeindeksifutuureiden toteutus tapahtuu ns. nettoarvon tilityksenä

6.2 Optiot Optio antaa haltijalleen (ostajalleen) oikeuden ostaa / myydä option kohde-etuutena oleva tuote ennalta määrättyyn hintaan Toteutushinta Option ostajaa kutsutaan haltijaksi ja myyjä asettajaksi Optiot jaetaan osto- ja myyntioptioihin Amerikkalainen vs. eurooppalainen optio

Option hinta Option markkinahinta eli preemio koostuu osista, joita kutsutaan perusarvoksi ja aika-arvoksi:   preemio = perusarvo + aika-arvo,   missä perusarvo = max(kohde-etuuden hinta – toteutushinta, 0). Osto-option aika-arvo on perusarvon ylittävä option hinnan osuus.

Voitto/tappio ostetusta osto-optiosta

Voitto/tappio ostetusta myyntioptiosta

Optioiden arvoihin suoraan vaikuttavat tekijät Osakkeen tämän hetkinen hinta S Option toteutushinta K Voimassaoloaika T Volatiliteetti  (”sigma”) Markkinoiden riskitön korko r -Lisäksi useat muut tekijät saattavat vaikuttaa option hintaan epäsuorasti.

Optiot käytännössä Vakioiduilla optioilla käydään kauppaa johdannaispörssissä Optiolainoissa velkakirjaan on liitetty yksi tai useampi merkintäoptio eli optiotodistus. -antaa haltijalleen oikeuden merkitä yrityksen osakkeita ennalta määritetyin ehdoin. Osakewarrantit ovat pörssin ulkopuolisten tahojen liikkeeseen laskemia optioiden kaltaisia instrumentteja Hinnoittelussa voidaan tietyin edellytyksin käyttää optioiden arvonmääritysteoriaa

6.3 Johdannaistrategiat Optioita voidaan mm. käyttää seuraavasti: 1)   tietyn tyyppistä instrumenttia (esim. osto- optio) yksinään 2)   yhdessä kohde-etuuden kanssa 3)   yhdessä futuurin kanssa 4)   useita optioita yhdistellen

Myyntioptiosuojaus

Nouseva hintaporras osto-optioilla

Laskeva hintaporras osto-optioilla

Ostettu haara

Ostetttu strangle

6.4 Arbitraasittomuuteen perustuvat hintarajat* Tarkasteltaessa optioiden hinnoittelua lähtökohtana voidaan pitää option hinnan rajaehtoja. Option hinnan on käyttäydyttävä rajaehtojen mukaisesti, jottei markkinoilla esiintyisi arbitraasimahdollisuuksia. Rajaehtojen johtamiseen ei tarvita oletusta kohde-etuuden hintaprosessista, vaan ainoa reunaehtojen taustatekijä on arbitraasittomuusoletus.

6.5. Optioden hinnoittelu* Professorit Fischer Black, Myron Scholes ja Robert Merton kehittivät ensimmäisen optioiden hinnoittelumallin vuonna 1973. Hinnoittelumalli mahdollisti laajamittaisen optiokaupan johdannaispörsseissä. Mallin logiikka: 1) Osakkeesta ja asetetusta optiosta voidaan muodostaa portfolio, joka on hetkellisesti riskitön. 2) Riskittömän portfolion tuotto vastaa markkinoiden riskitöntä korkoa. 3) Kohdan 1 ja 2 perusteella voidaan johtaa arbitraasittomuuteen perustuva option hinta.

Osto-option arvo , missä ja on normaalijakauman kertymäfunktio ,

Myyntioption arvo Myyntioption arvo saadaan laskettua myyntioptio-osto-optio –pariteettiin perustuen: p = c + K(1+r)–T–S.