Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vihreä sähkö.
Advertisements

Energian tuotanto, käyttö ja päästöt Suomessa ja globaalisti
Globaaliin maankäyttöön liittyviä näkökohtia Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ilmastopaneelin tiedotustilaisuus
Maapallon lämpeneminen
CO2-raportti | 2014 SOMERON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013.
Puimuri - kaava.
Jarrut ilmastonmuutokselle! Ihmiskunnan megahaaste ja kuinka se selätetään?
ENERGiA JA iLMASTONMUUTOS
Puimuri - kaava.
Metsät ja hyvinvointi – metsien käytön mahdollisuuksia Sini Harkki Vapaus valita.
LUMA-viikko 2005 Kemia Kemian 4. kurssin ryhmä teki julisteita, joissa pohdittiin keinoja kasvihuoneilmiön heikkenemiseen.
Uusiutuvat energialähteet
Vihreän kasvun malli eli miten yhteiskunnan sähkön tarve turvataan ilman lisäydinvoimaa Oras Tynkkynen Helsinki.
Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi
Veritas vahinkovakuutus
1 Ilmastonmuutos NYT! Ilmastovastaava Leo Stranius Punavihreää yhteistyötä yli puoluerajojen.
Monikäyttöinen paperi
VIHREIDEN TYÖPAIKKOJEN MAHDOLLISUUKSIA Ville Niinistö
Irti fossiileista Puusta uusiutuvaa materiaa ja voimaa.
Energiavuosi Energiavuosi 2008 tiedotustilaisuus Energiateollisuus ry.
Ilmastonmuutospolitiikat ja terve kaupunki Jouni Tuomisto, akatemiatutkija THL, Ympäristöterveyden osasto.
Miten korvata kivihiili
-julkaisun tausta-aineisto
Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 2012
Luonto-Liitto, Maan ystävät, Dodo ja Nuorten Akatemia Ilmari-hankkeen koordinaattori Riitta Savikko Pandapalkinnon luovutustilaisuus Ilmari-
Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi
Suomen luonnon- suojeluliitto Jouni Nissinen
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
luonnontieteellinen tausta
MONTAKO YDINVOIMALAA?. MISSÄ MENNÄÄN NYT? Ilmasto- ja energiastrategian mukaan kulutustavoite 2020 on 98 TWh/v Nousukaudella ( ) sähkön kulutus.
helenarimalimankkaankoulu 2009
1 Tuleeko vielä hiihtokelejä? Ilmastovastaava Leo Stranius.
mieluummin useampikin?
1 Mitä kuntani voi tehdä ilmastonmuutoksen suhteen? Kuntapäättäjän ja kansalaisjärjestön yhteistyö Ilmastovastaava Leo Stranius.
Metsät ja ilmasto Miksi istuttaa puu tai mieluummin useampikin?
Tieteellinen näyttö on kiistaton EUROPEAN COMMISSION FEBRUARY 2009 Ilmastonmuutos.
Uuden kansainvälisen sopimuksen laatiminen EUROPEAN COMMISSION FEBRUARY 2009 Ilmastonmuutos.
Miten sinä voit torjua ilmastonmuutosta? EUROPEAN COMMISSION FEBRUARY 2009 Ilmastonmuutos.
Sukunimi Salo 2009 Salon kaupungin energia- ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009.
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
– 10 kysymystä ja vastausta–
Väder- och Klimatförändringar
Teesit ydinvoimakeskusteluun TEESI 1: Ydinvoima ja ilmastonmuutos TEESI 2: Ydinvoima ja uusiutuvat TEESI 3: Uraanikaivosten ongelmat TEESI 4: Ydinaseiden.
Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät ja kuluttaisivat kuten sinä ja minä, tarvittaisiin jopa 8 maapalloa. Pohjoisen pallonpuoliskon kulutusyhteiskunnat.
TAMPEREEN KAUPUNKI – TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ 1 Ennakkotietoja työpaikoista vuodelta 2004 Vuoden 2004 ennakkotiedot työpaikoista julkaistiin
ILMASTONMUUTOS.
KIVIHIILEN KORVAAMINEN ENERGIAN TUOTANNOSSA
Ilmastonmuutos Ilmasto on meidän onneksemme pysynyt viime aikoina samana. Lisääntyvien kasvihuonekaasujen myötä ilmasto kuitenkin uhkaa muuttua ja näin.
Ilmastonmuutos.
Maapallon muuttuva ilmasto
Biopolttoaine Biopolttoaine on biomassasta eli eloperäisestä aineesta valmistettu polttoaine; Biopolttoaineesta saatavaa energiaa kutsutaan bioenergiaksi.
CO2-raportti | 2015 KUUSAMON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008–2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014.
Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti G.
Mikä ilmastonmuutos? Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista ongelmista Ihmisen toiminnasta syntyy haitallisia kasvihuone- kaasupäästöjä, kuten.
KUUSAMON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013
Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Hiilivapaa Suomi, Vantaa
SOMERON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009–2015 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2016
Energiantuotannon riskit/tulevaisuus s. 90
Tiivistelmä 12. Energian tuotanto ja käyttö
ILMASTONMUUTOS.
Ilmastonmuutos.
Energian säästäminen.
Päästölaskennan sektorit
VAASAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2011–2015 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2016
8 Raaka-aineet ja 9 Energia
9. Ilmastonmuutoksella ennustetaan olevan monia seurauksia
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010–2015 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2016
Ilmastonmuutoksen Syyt ja seuraukset.
9. Ilmastonmuutoksella ennustetaan olevan monia seurauksia
SOMERON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009–2016 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017
Esityksen transkriptio:

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä kasvihuoneilmiössä ilmakehän kasvihuonekaasut pidättävät osan Auringon lämpöenergiasta kasvihuoneilmiö on luonnollinen – ilman sitä maapallon keskilämpötila olisi 33°C kylmempi ilmastonmuutoksessa ihmisen tupruttelemat kasvihuonekaasut voimistavat kasvihuoneilmiötä tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O) hiilidioksidin pitoisuus on nyt korkeammalla kuin koskaan aiemmin 20 miljoonaan vuoteen 1 / 23

Ilmasto lämmennyt jo – ja luvassa on lämpenevää lämpötila nousi 1900-luvulla 0,6°C lämpenemistä ei voida selittää ilman ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta tämän vuosisadan aikana ennustetaan tulevan lisää lämpöä 1,4–5,8°C merenpinnan arvioidaan nousevan 10–90 cm lämpötilakaaviot seuraavalla kalvolla > 2 / 23

Maan pinnan lämpötilojen muutokset viimeisen 1000 vuoden aikana (Pohjoisella pallonpuoliskolla) Departures in Temperature in C° (from the 1961-1990 average) Direct Temperatures Proxy Data Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change

Ilmastonmuutos tuo mukanaan hirmumyrskyjä, tauteja ja nälkää ilmastonmuutoksen arvioidaan mm. - nostavan merenpintaa hukuttaen saarivaltioita ja alavia rannikkoseutuja - lisäävän tai voimistavan äärimmäisiä sääilmiöitä kuten tulvia, kuivuuskausia ja pyörremyrskyjä - laajentavan trooppisten tautien kuten malarian levinneisyyttä - heikentävän satoja monilla alueilla ja lisäävän nälkää - pahentavan vesipulaa - pienentävän luonnon monimuotoisuutta - lisäävän ympäristöpakolaisten määrää jo 1,5ºC:n nousu voi altistaa nälälle 50 miljoonaa, malarialle 200 miljoonaa ja vesipulalle 2 miljardia ihmistä 4 / 23

Lämpötila nousee Suomessa varsinkin talvella Lähde: SWECLIM. Swedish Regional Climate Modelling Program Ilmaston arvioidaan lämpenevän Suomessa merkittävästi. Kuvassa ruotsalaisen mallin keskimääräinen arvio ilmaston lämpenemisestä vuoteen 2100 mennessä. 5 / 23

Jotkut lajit voivat hävitä kokonaan ja toiset siirtyvät uusille alueille Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta suuri osa Suomen alkuperäisistä luontotyypeistä voi hävitä ja useat lajit kuolla sukupuuttoon. Toiset lajit voivat levitä nykyistä esiintymisaluettaan pohjoisemmaksi. Lähde: Seppo Kellomäki, Ilmastonmuutos ja Suomi, 1996 6 / 23

Ilmastonmuutos voi riistäytyä käsistä palautekytkentä: lämpeneminen käynnistää reaktion, joka vauhdittaa lämpenemistä – esim. - lämpeneminen sulattaa ikiroutaa, jonka alta vapautuu ilmakehään kasvihuonekaasu metaania - meriveden lämpeneminen vapauttaa siihen sitoutunutta hiilidioksidia - ilmastonmuutos lisää metsäpaloja, jotka tupruttavat ilmakehään hiilidioksidia pahimmassa tapauksessa ilmastonmuutos alkaa voimistaa itseään hallitsemattomasti lämpötila saattaa nousta lähemmäksi 10ºC katastrofaalisin seurauksin 7 / 23

Hiilidioksidipäästöt asukasta kohden vuonna 1998 tonnia hiilidioksidia / asukas Lähteet: Population Action International, 2002 ja Tilastokeskus 2003 8 / 23

Ilmasto on myös oikeudenmukaisuuskysymys ilmastonmuutos ei kohtele kaikkia tasapuolisesti teollisuusmaat ovat aiheuttaneet yli 80 % tähänastisesta lämpenemisestä ilmastonmuutoksen seuraukset jakautuvat hyvin epätasaisesti – kehitysmaat kärsivät eniten - kehitysmaat sijaitsevat kuumilla seuduilla, joissa pienikin lisälämpeneminen on haitallista - kehitysmaat ovat riippuvaisia maataloudesta, joka kärsii suoraan ilmastonmuutoksen seurauksista - köyhillä mailla ei ole varaa suojautua ilmastonmuutoksen haitoilta päästöjen rajoittaminen voi hidastaa köyhien maiden kehitystä 9 / 23

Energiantuotanto aiheuttaa suurimmat hiilidioksidipäästöt Suomessa teollisuuden prosessit (4 %) jätehuolto (4 %) maatalous (9 %) liikenne (17 %) yksityisautoilu teollisuuden ja kaupan kuljetukset julkinen liikenne energiantuotanto (66 %) teollisuuteen kotitalouksien sähkön- kulutukseen ja lämmitykseen palvelusektorille 10 / 23

Uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetaan vasta neljäsosa Suomen kokonaisenergiantarpeesta Lähde: Tilastokeskus 2003 11 / 23

Tuulivoima: energiantuotannon Nokia tuulivoimamarkkinat kasvavat 30 % vuodessa muualla maailmassa edetään vauhdikkaasti: - Tanska: tuottaa jo 15 % sähköstä tuulivoimalla ja sitoutunut kasvattamaan osuuden 50 %:iin vuoteen 2030 - Saksa: vuodessa rakennetun tuulivoiman määrä vastaa puolta Suomen viidennen ydinvoimalan tuotannosta - Iso-Britannia: rakentaa tuulivoimapuistoja, jotka tuottavat valmistuttuaan 5 % maan sähköstä Suomessa tuotetaan tuulivoimalla vasta 0,1 % sähköstä silti Suomessa on paremmat tuuliolosuhteet kuin Saksassa, jossa on rakennettu maailman eniten tuulivoimaa tuulivoima työllistää – vuonna 2010 tuulivoimateknologian vienti voi työllistää 10 000 suomalaista 12 / 23

Päästötöntä bioenergiaa tarvitaan lisää puulla tuotetaan nyt 20 % Suomen energiantarpeesta puuhakkeen energiakäyttö voidaan kaksinkertaistaa bioenergiaa tuotetaan pienissä yksiköissä paikallisesti: työllistää haja-asustusalueilla uusien bioenergian muotojen kuten biokaasun ja peltobiomassojen käyttöä voidaan lisätä voimakkaasti tekniikan kehittyessä tuotanto voidaan moninkertaistaa Kalmarin maatilalla Laukaassa oma biokaasulaitos tuottaa tilalla tarvittavan lämmön ja sähkön. Lisäksi tilan henkilöauto kulkee omalla biokaasulla. 13 / 23

Energiatehokkuus vähentää päästöjä investoiminen sähkön säästöön on usein edullisempaa kuin uuden energiantuotantolaitoksen rakentaminen ilman lisäkustannuksia Suomen teollisuudessa voitaisiin säästää puolikkaan ydinvoimalan verran sähköä tehokkainta energiantuotantoa on sähkön ja lämmön yhteistuotanto kotitalouksien televisioiden, stereoiden ja muiden viihdelaitteiden valmiustilat kuluttavat Euroopassa yhtä paljon sähköä kuin Suomen metsä- ja metalliteollisuus yhteensä kotitalouksissa suora sähkölämmitys on pahin mahdollinen sähkösyöppö 14 / 23

Päästöjä rajoitetaan kansainvälisillä sopimuksilla ensimmäinen ilmastonsuojelusopimus on 1992 Rion kokouksessa solmittu YK:n ilmastosopimus Kioton pöytäkirja 1997 - laillisesti sitova - teollisuusmaat sitoutuivat vähentämään päästöjä 5 % vuosiin 2008–12 mennessä - joustomekanismien avulla päästöjä voi vähentää oman maan ulkopuolella 15 / 23

Päästöjä pitää leikata roimasti maailmanlaajuisesti päästöjä on leikattava 2/3:lla ilmastonmuutoksen torjumiseksi runsaasti päästöjä tupruttavassa Suomessa leikkaustarve vielä suurempi: 75–95 % oikeudenmukaisin tapa jakaa päästöoikeudet on yhtäläinen päästötaso, jossa kaikille maailman asukkaille annetaan yhtäläinen oikeus tuottaa päästöjä vuosi Suomen päästövähennystaso, jolla ilmastonmuutos saataisiin rajoitettua siedettävälle tasolle ja päästöoikeudet jaettua oikeudenmukaisesti. vähennys % Lähde: Lammi & Tynkkynen 2001 16 / 23

Ilmastonmuutokseen vaikutetaan politiikalla taloudelliset ohjauskeinot - verotus, esim. energiaverotus ja jäteverot - tuet, esim. tuulivoiman investointituki ja asuintalojen korjausavustukset - päästökauppa säädösohjaus - lainsäädäntö, määräykset ja suositukset, esim. energiansäästölaki ja rakentamismääräykset tiedotus ja valistus kansainväliset sopimukset 17 / 23

Kotitalouden sähkönkulutus muuhun kuin lämmitykseen Valitse energiaa säästävä vaihtoehto Kotona, koulussa ja toimistossa voit säästää energiaa monin eri tavoin: Valitsemalla vähiten energiaa kuluttavia laitteita voi vähentää sähkönkulutusta huomattavasti. Esimerkiksi käyttämällä energiansäästölamppuja hehkulamppujen sijaan voi vähentää valaistuksen sähkönkulutusta jopa 80 %. Useat kodinkoneet käyttävät sähköä silloinkin, kun niitä ei käytetä. Yhteensä nämä ns. valmiustilat kuluttavat Suomessa sähköä yhden hiilivoimalan tuotannon verran. Sammuta siis laitteet kokonaan! vältä valaistuksen ja laitteiden turhaa käyttöä Lämmitykseen kuluu Suomessa noin viidennes energiasta. Laskemalla lämpötilaa yhdellä asteella vähennät lämmityksen energiankulutusta 5 %. älä kopioi turhaan ja kun kopioit, tee se kaksipuolisesti älä tuhlaa lämmintä vettä Kotitalouden sähkönkulutus muuhun kuin lämmitykseen Lähde: Työtehoseura 2002 18 / 23

Vaihda virtaa www.vaihdavirtaa.net voit itse valita, mistä sähkösi tilaat kotimaisilla, uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö on ympäristöystävällistä vaihtaminen on helppoa. Voit valita mieleisesi sähkönmyyjän ja täyttää sopimuslomakkeen Vaihda virtaa -kampanjasivuilla edullisin vihreä sähkö on samanhintaista kuin keskiverto tavallinen sähkö vihreän sähkön tilaaja saa sähköä yhtä luotettavasti kuin kuka tahansa sähkönkäyttäjä www.vaihdavirtaa.net 19 / 23

Kevyt ja joukkoliikenne ovat ilmastoystävällisimpiä Liikenteen päästöjä voidaan vähentää: - lisäämällä kevyt- ja joukkoliikennettä, kuten raide- ja bussiliikennettä sekä pyöräilyä - vähentämällä lentoliikennettä - suosimalla raideliikennettä kuljetuksissa - kehittämällä päästöttömiä kulkuvälineitä Lähes puolet henkilöautolla kuljettajana tehdyistä matkoista on alle viisi kilometriä, neljännes alle kolme kilometriä. 20 / 23

Shoppailun hinta? Osta pitkäikäisiä tuotteita, sillä jos ostat vuodessa vain yhden puseron, säästät myös rutkasti energiaa verrattuna siihen, että olisit ostanut viisi puseroa.

Mopolla vai pyörällä? Mieti, miten on järkevintä liikkua. Hiilidioksidipäästöt 10 km matkalla (g/hkm) Lähde: Liikennevälineiden yksikköpäästöt http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/henkiloliikenne_tieliikenne.htm

Uusiutuvat: Uusiutumattomat: Energialähteet - biopolttoaineet (puu,ruokohelpi,biokaasu) - tuulivoima - maalämpö - aurinkoenergia - vesivoima Uusiutumattomat: - fossiiliset polttoaineet (kivihiili, öljy, maakaasu) - turve - ydinvoima

Hiilen kierto ja ”kiertämättömyys” eri energiamuodoissa

Kuluta harkiten ja huolehdi jätteistä korjaa rikkoontuneet tavarat ja vaatteet kierrätä älä osta turhaa krääsää vähennä jätteen määrää esim. välttämällä turhia pakkauksia lajittele ja kompostoi osta luomua ja lähellä tuotettua ruokaa, vähennä lihan syöntiä älä tupakoi 21 / 23

Hyviä ilmastotiedon lähteitä www.ilmasto.org www.globalisaatio.net ja www.tropiikki.org www.nuortenakatemia.fi www.vaihdavirtaa.net www.luontoliitto.fi/polttopallo Polttopallo – Luonto-Liiton ilmasto-opas 22 / 23

23 / 23