Suomen luonnon- suojeluliitto Jouni Nissinen 2.9.2006.

Esitys aiheesta: "Suomen luonnon- suojeluliitto Jouni Nissinen 2.9.2006."— Esityksen transkriptio:

1 Suomen luonnon- suojeluliitto Jouni Nissinen 2.9.2006

2 Perustiedot SLL:stä Perustettu 1939 Suomen suurin ympäristöjärjestö 15 piiriä 209 paikallisyhdistystä n. 30 000 jäsentä (+ nuorisojärjestö Luonto-Liiton jäsenet) 20 ulkojäsentä (esim. BirdLife, Partiolaiset) 70 kannatusjäsentä (esim. Ekokem, Raisio) n. 30 työntekijää

3 SLL:n toiminta ”Luonnon monimuotoisuutta, kestävää elämäntapaa ja ympäristönsuojelua edistävä vahva valtakunnallinen kansalaisjärjestö” 1) Paikallistoimintaa, ympäristönsuojelua ja luonnonharrastusta 2) Asiantuntijuutta (lausunnot, aloitteet, työryhmät) n. 100 toimikuntaedustusta Vuoden 2005 teemoja mm. metsien- ja vesiensuojelu, ekoenergia, jätepolitiikka 3) Kansainvälinen toiminta verkostojen kautta, mm. IUCN, EEB, CCB, TRN ja CAN Kotimaassa mm. Finnwatch ja kansalaisjärjestöjen vientiluottokampanja http://www.sll.fi

4 Mistä ilmastonmuutoksessa on kysymys?

5 Lähde: Greenpeace

6 Ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa eli pidättävät osan Auringon lämpöenergiasta. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen – ilman sitä maapallolla olisi 33°C kylmempää. Vesihöyry on vaikutuksiltaan merkittävin luonnon oma kasvihuonekaasu. Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi 1

7 2 Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ) ja dityppioksidi (N 2 O). Kaasuja syntyy fossiilisten polttoaineiden eli kivihiilen, öljyn, maakaasun ja turpeen käytöstä, metsäpaloista, teollisuuden prosesseista, kaatopaikoilta ja maataloudesta. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on nyt suurempi kuin koskaan aiemmin 20 miljoonaan vuoteen. Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

8 Maapallon keskilämpötila nousi 1900-luvulla 0,6°C. Lämpeneminen johtuu enimmäkseen ihmistoiminnasta. Sadan vuoden aikana ilmasto uhkaa lämmetä vielä 1,4–5,8°C. Merenpinnan arvioidaan nousevan 10–90 cm 100 vuodessa. Ilmasto lämmennyt jo – ja luvassa lämpenevää 3

9 4 Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuoden aikana Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpömittausten tuloksia Jälkikäteen esim. koralleista ja jäätiköistä pääteltyjä lämpötiloja. Lämpötila suhteessa vuosien 1961-1990 keskiarvoon

10 Ilmastonmuutoksen arvioidaan: sulattavan jäätiköitä ja aiheuttavan vesipulaa nostavan merenpintaa hukuttaen saarivaltioita ja alavia rannikkoseutuja lisäävän ja voimistavan äärimmäisiä sääilmiöitä kuten tulvia, kuivuuskausia ja pyörremyrskyjä laajentavan trooppisten tautien kuten malarian levinneisyyttä heikentävän satoja monilla alueilla ja lisäävän nälkää hävittävän lajeja sukupuuttoon lisäävän ympäristöpakolaisten määrää Ilmastonmuutos aiheuttaa hirmumyrskyjä, tauteja ja nälkää 5 Jo 1,5 asteen lämpötilan nousu voi altistaa nälälle 50 miljoonaa, malarialle 200 miljoonaa ja vesipulalle 2 miljardia ihmistä.

11 Pienet muutokset ratkaisevat ● 1-2 °C liikaa koralleille ● 2°C voi olla liikaa Grönlannin jäätiköille ● 2,5°C – 3°C lämpeneminen voi lisätä vesipulan uhkaamien ihmisten määrää yli kolmella miljardilla ● 3 – 3,5 miljardia ihmistä voi asua maissa tai alueilla, joiden odotetaan kärsivän merkittäviä satomenetyksiä kolmen asteen lämpenemisellä. ● 2-3 °C liikaa Amazonin sademetsälle ● 4 °C seurauksia voi vain aavistella! ● Jo nyt pieniä yllättäviä seurauksia, esimerkiksi jääkarhujen hukkumiset

12 Lähtökohtia ja epävarmuutta

13 Lämpötila nousee Suomessa varsinkin talvella 6 Lähde: SWECLIM. Swedish Regional Climate Modelling Program Vuonna 2100 Suomen lämpötila on 1,1–6,6°C korkeampi kuin nykyisin. Samaan aikaan sademäärä kasvaa 3–16 %. Lämpötila nousee etenkin talvella ja keväällä. Vuonna 2100 Etelä-Suomessa voidaan ehkä vain haaveilla hiihtokeleistä. Golf-virran vaikutuksen takia keskilämpötila Suomessa on 20-30°C korkeampi kuin esim. Siperiassa ja Grönlannissa. Ilmastonmuutos voi kuitenkin vaikuttaa myös merivirtoihin ja ilmasto Suomessa voi jopa viiletä.

14 Lumiukot huolissaan

15 Lajeja kuolee sukupuuttoon Suomessakin 7 Suomen yleisin puulaji on nykyään mänty, mutta se voi dramaattisesti vähentyä. Prosentit kuvaavat mäntyjen määrää suhteessa koko puustoon. Lähde: Seppo Kellomäki, Ilmastonmuutos ja Suomi, 1996 Ilmastonmuutoksen takia kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät pohjoiseen ja osa suomalaisista luontotyypeistä voi kadota. Perhoset laajentavat reviiriään kohti pohjoista. Vuonna 2001 Suomesta löydettiin enemmän perhoslajeja kuin koskaan aiemmin. Saimaannorppa voi kuolla sukupuuttoon, koska jääajan lyhetessä sen pesintä vaikeutuu. Jääleinikki on vähentynyt ja siirtynyt ylemmäksi tuntureilla. Lisäksi jäljellä olevat kasvit voivat huonosti.

16 Palautekytkentä: lämpeneminen käynnistää reaktion, joka vauhdittaa lämpenemistä. Lämpeneminen sulattaa ikiroutaa, jonka alta vapautuu ilmakehään metaania. Meriveden lämpeneminen vapauttaa siihen sitoutunutta hiilidioksidia. Ilmastonmuutos lisää metsäpaloja, jotka tupruttavat ilmakehään hiilidioksidia. Pahimmassa tapauksessa ilmastonmuutos alkaa voimistaa itseään hallitsemattomasti. Silloin lämpötila saattaa nousta jopa 10ºC katastrofaalisin seurauksin. Ilmastonmuutos voi riistäytyä käsistä 8

17 EU:n tavoitteena on rajoittaa maailman keskilämpötilan nousu alle kahteen asteeseen. Karkeasti sanoen: vuoteen 2050 mennessä päästöt puolitettava (450 ppm:n taso) Tämä on tieteellisesti, teknisesti ja taloudellisesti mahdollista, mutta aika on käymässä vähiin.

18 KV-ilmastopolitiikka pähkinänkuoressa Teoria ilmastonmuutoksesta on sata vuotta vanha Ilmastonmuutostutkimus on kerännyt todistusaineistoa puoli vuosisataa maailman ensimmäisen ilmastokonferenssi vasta 1979 v. 1988 hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC  toimintaan osallistuu noin 2500 tutkijaa johtavien tiedemiesten vetoomuksia ilmastonmuutoksen torjumisen edistämiseksi Toronton protokolla v. 1988 tavoite -20 % v. 2005 mennessä Rion ympäristökokous 1992 ilmastosopimus (puitesopimus)  päästöt v.1990 tasolle v.2000 Kioton pöytäkirja 1997 sitovat päästövähennysvelvoitteet & aikataulu teollisuusmaille. – 5 % v. 2010 mennessä.... sopimukset VOIVAT toimia, vrt. Montrealin otsonisopimus 1987.

19 Päästövähennyksiä meillä ja muualla Kioton mekanismit yhteistoteutus (Joint Implementation, JI) –teollisuusmaa rahoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä vähentäviä tai nieluja lisääviä hankkeita toisessa teollisuusmaassa, todennäköisesti siirtymätalousmaassa. Maat sopivat keskenään saavutettujen päästövähennysten jakamisesta. puhtaan kehityksen mekanismi (Clean Development Mechanism, CDM) - teollisuusmaa rahoittaa päästövähennyshankkeita tai nieluja lisääviä hankkeita kehitysmaassa. Hankkeiden tulee samalla edistää kestävää kehitystä kohdemaassa. päästökauppa (Emission Trade, ET). –sallitun päästömääränsä ylittänyt teollisuusmaa voi ostaa toiselta, sallitun päästömääränsä alittaneelta teollisuusmaalta päästöoikeuksia. - juuri nyt käynnistymässä.

20 Tilanne nyt Kioton pöytäkirja astui voimaan helmikuussa 2005 Montrealin ilmastokokous käynnisti neuvottelut toisesta sitoumuskaudesta (2013 – 2017) Ratifioinnin vaativan ajan vuoksi neuvottelut on saatava päätökseen viimeistään 2008 Neuvottelut käynnistyivät ”kolmella raiteella” –Keskustelu ilmastosopimuksen alla –Teollisuusmaiden uudet sitoumukset (art 3.9) –Koko sopimuksen uudelleenarviointi (art. 9)

21 21 Taso A:sitovat määrälliset Taso B: Päästöjen vakauttaminen: ehdolliset määrälliset intensiteettitavoitteet sektori-tavoitteet SD-PAMs Taso C: kehitystavoitteet, sopeutuminen Mahdollinen nielupöytäkirja? Teknologiasopimukset /tavoitteet I liite: KP:n B liite UNFCCC 2012 Montreal 2008–2012 3.9 raide: B liitteen maiden päästövähennystavoitteiden tarkastelu 9.2 raide: KP:n arviointi kokonaisuudessaan CDM:n kehittäminen Teknologian siirron kehyspäätöksen arviointi Sopeutumisen työohjelma G8: puhtaan teknologian käyttöönoton vauhdittaminen, sopeutuminen Metsäkatoaloite: kehitysmaiden metsäkadon vähentäminen KP:n ratif. ei I liitteen maat EU:n kahdenväliset yhteistyöaloitteet: teknologiayhteistyö, CDM, päästömarkkinat Kuutosten julkilausuma: teknologian kehittäminen, käyttö, siirto Sopimusraide: pitkän aikavälin yhteistyö ilmastonmuutoksen torjumiseksi Integroituminen yhteisen järjestelmän alle?

22 22 Kansalliset strategiat KEKE (PAMs) Vai erilaisten järjestelmien rinnakkaiselo? T&K rahastot Sopeutumis- ohjelmia Alueelliset päästömarkkinat Teknologiasopimukset/ aloitteet/yhteistyö (Vapaaehtoisia) sektoritavoitteita I liite: KP:n B liite UNFCCC 2012 Montreal 2008–2012 3.9 raide: B liitteen maiden päästövähennystavoitteiden tarkastelu 9.2 raide: KP:n arviointi kokonaisuudessaan CDM:n kehittäminen Teknologian siirron kehyspäätöksen arviointi Sopeutumisen työohjelma G8: puhtaan teknologian käyttöönoton vauhdittaminen, sopeutuminen Metsäkatoaloite: kehitysmaiden metsäkadon vähentäminen KP:n ratif. ei I liitteen maat EU:n kahdenväliset yhteistyöaloitteet: teknologiayhteistyö, CDM, päästömarkkinat Kuutosten julkilausuma: teknologian kehittäminen, käyttö, siirto Sopimusraide: pitkän aikavälin yhteistyö ilmastonmuutoksen torjumiseksi

23 Mutta siis… Maailman päästöt saatava puoleen siitä, mitä ne olivat vuonna 1990 (n. 60 % nykyisestä) Teollisuusmaiden päästöt saatava viidennekseen siitä, mitä ne olivat v. 1990  HAASTAVAA, MUTTA MAHDOLLISTA

24 Ilmastonmuutos ei kohtele ihmisiä tasapuolisesti. Teollisuusmaat ovat aiheuttaneet yli 80 % tähänastisesta lämpenemisestä. Kehitysmaiden ihmiset kärsivät eniten. Ennestäänkin kuumilla alueilla pienikin lisälämpeneminen on haitallista. Kehitysmaat ovat riippuvaisia maataloudesta, joka kärsii suoraan ilmastonmuutoksen seurauksista. Köyhillä mailla ei ole varaa suojautua ilmastonmuutoksen haitoilta. Toisaalta myös päästöjen rajoittaminen kehitysmaissa voi hidastaa niiden kehitystä. Ilmasto on myös oikeudenmukaisuuskysymys 10

25 Jokaisella ihmisellä yhtäläinen oikeus tuottaa päästöjä? 9 tonnia hiilidioksidia / asukas Maailman keskiarvo Lähde: Tilastokeskus 2004

26 Maailmanlaajuisesti päästöjä on leikattava 2/3:lla ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Runsaasti päästöjä tuottavassa Suomessa leikkaustarve vielä suurempi: 75–95 %. Oikeudenmukaisinta olisi jakaa oikeus tuottaa päästöjä tasan maailman asukkaiden kesken. Päästöjä pitää leikata roimasti Suomessa päästöjä pitää vähentää roimasti, jotta ilmastonmuutosta saadaan hidastettua. Lähde: Lammi & Tynkkynen 2001 11

27 Energiantuotanto aiheuttaa suurimmat hiilidioksidipäästöt Suomessa 13 energiantuotanto 66 % teollisuuteen kotitalouksien sähkön- kulutukseen ja lämmitykseen palvelusektorille liikenne 17 % yksityisautoilu teollisuuden ja kaupan kuljetukset julkinen liikenne maatalous 9 % jätehuolto 4 % teollisuuden prosessit 4 % Lähde: Tilastokeskus 2003

28 14 Energialähteet Uusiutumattomat : - kivihiili - öljy (loppuu) - maakaasu (siirtymäkauden polttoaine... ?) - turve, hitaasti uusiutuvako? - ydinvoima (ei ongelmaton) Uusiutuvat: - puu - ruokohelpi - biokaasu - tuulivoima - maalämpö - aurinkoenergia - vesivoima - ja negawatit...

29 15

30 Uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetaan alle neljäsosa Suomen kokonaisenergiantarpeesta 16 Lähde: Tilastokeskus 2003

31 muualla maailmassa edetään vauhdikkaasti: - Tanska: tuottaa jo 15 % sähköstä tuulivoimalla ja sitoutunut kasvattamaan osuuden 50 %:iin vuoteen 2030 - Saksa: vuodessa rakennetun tuulivoiman määrä vastaa puolta Suomen viidennen ydinvoimalan tuotannosta - Iso-Britannia: rakentaa tuulivoimapuistoja, jotka tuottavat valmistuttuaan 5 % maan sähköstä Suomessa tuotetaan tuulivoimalla vasta 0,1 % sähköstä silti Suomessa on paremmat tuuliolosuhteet kuin Saksassa, jossa on rakennettu maailman eniten tuulivoimaa tuulivoima työllistää – vuonna 2010 kestävän energiateknologian vienti voi työllistää jo noin 25 000 suomalaista Tuulivoima: energiantuotannon Nokia 17 tuulivoimamarkkinat kasvavat 30 % vuodessa – samaa tahtia kuin kännykkämarkkinat Lumituuli Oy:n voima- laitos Lumijoella tuottaa tuulisähköä verkkoon

32 puulla tuotetaan nyt 20 % Suomen energiantarpeesta puuhakkeen energiakäyttö voidaan kaksinkertaistaa bioenergiaa tuotetaan pienissä yksiköissä paikallisesti: työllistää haja- asustusalueilla uusien bioenergian muotojen kuten biokaasun ja peltobiomassojen käyttöä voidaan lisätä jo nykytekniikalla ja tekniikan kehittyessä tuotanto voidaan moninkertaistaa Päästötöntä bioenergiaa tarvitaan lisää Kalmarin maatilalla Laukaassa oma biokaasulaitos tuottaa tilalla tarvittavan lämmön ja sähkön. Lisäksi tilan henkilöauto kulkee omalla biokaasulla. 18

33 Suomen tehtävä osansa Suomen energiasta 35 % voidaan tuottaa uusiutuvilla vuonna 2025. Hajautetut paikalliset ratkaisut ovat kestävimpiä. Joukkoliikenne ja pyöräily kunniaan! Yksityisautoilu on yksi pahimmista päästölähteistä ja sille on kestäviä vaihtoehtoja. Suomen on tuettava myös kehitysmaita kestävämpien valintojen tekemisessä. Energiasektorin kehitysyhteistyövarat on suunnattava vain uusiutuviin. 19 Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat luonnonvaroja samoin kuin suomalaiset, tarvittaisiin 4 maapalloa.

34 Taloudelliset ohjauskeinot verotus (esim. energiavero) tuet (esim. tuulivoiman investointituki) päästökauppa (esim. EU:n hiilidioksidipäästökauppa) Lainsäädäntö lait, määräykset ja suositukset (esim. rakentamismääräykset) Tiedotus ja valistus Ilmastonmuutokseen vaikutetaan kotimaisella politiikalla 20

35 MITÄ SINÄ VOIT TEHDÄ?

36 henkilökohtainen on poliittista 1.säästä energiaa 2.vaihda virtaa vihreään sähköön 3.vältä lentämistä 4.kulje auton sijaan joukko- liikenteellä, pyörällä tai kävellen 5.osta paikallisesti tuotettua luomuruokaa 6.vältä pakkaamista ja kierrätä jätteet

37 perehdy ja levitä sanaa lue kirjoja www.ilmasto.org puhu tutuille ja tuntemattomille jaa esitteitä järjestä opintopiiri tai keskustelutilaisuus kirjoita mielipidepalstalle

38 Hyviä ilmastotiedon lähteitä www.ilmasto.org www.ilmasto.org/peli www.nuortenakatemia.fi www.ilmastonmuutos.info Polttopallo – Luonto-Liiton ilmasto-opas 28

39 vetoa päättäjiin ministerit, kansanedustajat, MEPit, kunnanvaltuutetut lyhyitä, napakoita, kohteliaita viestejä mieti tarkkaan, mitä haluat sanoa ja mitä haluat poliitikon tekevän sähköposti, kirjeet, puhelut, tapaamiset

40 haasta yritykset vaadi niitä vähentämään päästöjä

41 järjestäydy ja organisoi liity ympäristö- järjestöihin hanki lisää jäseniä järjestä toimintaa

42 GLOBAALISTA MITTAKAAVASTAAN HUOLIMATTA ILMASTONMUUTOSKIN KOOSTUU PAIKALLISISTA OSAONGELMISTA. VOIT OLLA OSA ONGELMAA – TAI SEN RATKAISUA!

43 JOITAKIN TAUSTAKALVOJA

44 AIHEITA, JOTKA ILMASTOPOLITIIKASSA PUHUTTAVAT: Hiilinielut CCS-teknologia (Carbon Capture and Storage) Raaka-aineiden säästö varmin keino, teknologioista voi aina tulla ongelmia

45 45 Nielusopimuksen vaihtoehdot Valitut toimenpiteet mukana kuten nykyään mutta tietyin rajoituksin vaihdettavissa muiden päästövähennysyksiköiden kanssa Kaikki maankäytön muutosten päästöt ja nielut mukana ei määrällisiä tai toimenpiderajauksia Erillinen (sektori)päästötavoite ei vaihdettavissa muiden päästövähennysyksiköiden kanssa Erillinen nielutoimenpiteitä koskeva pöytäkirja

46 Valitse energiaa säästävä vaihtoehto 21 Valitse vähän energiaa kuluttavia laitteita. Esimerkiksi energiansäästölampuilla voit vähentää valaistuksen sähkönkulutusta jopa 80 %. Kodin laitteiden kuten TV:n ja videoiden valmiustilat kuluttavat Suomessa sähköä yhden hiilivoimalan tuotannon verran. Sammuta siis laitteet kokonaan! Lämmitykseen kuluu Suomessa noin viidennes energiasta. Laskemalla lämpötilaa yhdellä asteella vähennät lämmityksen energiankulutusta 5 %. Vältä valaistuksen ja laitteiden turhaa käyttöä. Älä tuhlaa lämmintä vettä. Energiansäästölamppu

47 Voit itse valita, mistä sähkösi tilaat. Edullisin vihreä sähkö on samanhintaista kuin keskiverto tavallinen sähkö. Vaihtaminen on helppoa. Voit valita mieleisesi sähkönmyyjän ja täyttää sopimuslomakkeen Vaihda virtaa -kampanjasivuilla. Kotimaisilla, uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö on ympäristöystävällistä. Vaihda virtaa www.vaihdavirtaa.net 22

48 Enemmän busseja pyöräilyä junamatkoja raideliikennettä kuljetuksissa Vähemmän yksityisautoilua lentomatkoja Kevyt ja joukkoliikenne ovat ilmastoystävällisimpiä 23 Lähes puolet henkilöautolla tehdyistä matkoista on alle viisi kilometriä, neljännes alle kolme kilometriä.

49 Hiilidioksidipäästöt 10 km matkalla Mopolla vai pyörällä? 24 Lähde: Liikennevälineiden yksikköpäästöt http://lipasto.vtt.fi

50 Korjaa rikkoontuneet tavarat ja vaatteet Kierrätä Jätä turha krääsä ostamatta Vähennä jätteen määrää esim. välttämällä turhia pakkauksia Lajittele ja kompostoi Osta luomua ja lähellä tuotettua ruokaa, vähennä lihan syöntiä Älä tupakoi Kuluta harkiten ja huolehdi jätteistä 25

51 26 Viiden huonolaatuisen t-paidan tekeminen kuluttaa energiaa viisinkertaisesti yhteen hyvälaatuiseen verrattuna. Shoppailun hinta

52 Yhteenveto Ilmastonmuutos on maailman vakavin ympäristöongelma. Jos ilmastonmuutosta ei saada hidastettua, seuraukset sekä ihmiselle että ympäristölle voivat olla dramaattiset. Onneksi päästöjä on mahdollista vähentää. Ilmastonmuutoksen torjumistoimet on käynnistetty ympäri maailmaa. Omilla valinnoillamme voimme hidastaa ilmastonmuutosta! 27