OIKEUDET METADATAAN SISÄLLÖNKUVAILUPÄIVÄ Pekka Heikkinen

SISÄLLÖSTÄ I. Oikeudet metadataan -mitä oikeuksia? -millä perusteella lisensioitavissa? -millä edellytyksillä avattavissa: tietosuoja II. Sisällönkuvailu ja tekijänoikeudet -tekijänoikeusneuvoston lausuntoja -vastauksia esitettyihin kysymyksiin

Informaatio-oikeus? -ennen 1990-lukua keskeinen juridinen kysymys kirjastoissa koski kappaleenvalmistusta ja sen sallittavuutta (valokopiointi) luvun puolivälistä tekijänoikeus nousi digitalisoitumisen myötä debatin keskiöön -jatkossa ajankohtaistuvat laajemmin informaatio-oikeuteen liityvät kysymykset; taustalla verkottuminen : 1) kirjasto ei enää omista kokoelmia vaan tarjoaa niihin pääsyn (from collections to connections) 2) uudet tavat hyödyntää digitaalisessa muodossa olevia aineis- toja (data mining) -> mitkä ovat informaation saavutettavuuden reunaehdot?

Informaation olomuotoja ei-julkinen julkinen harkinta salainen vaitiolovelvoite yksityinen luvanvarainen suojattu henkilötieto luottamuksellinen

TEKIJÄNOIKEUS: PERUSKÄSITTEITÄ TEOS: -ei fyysinen teoskappale kuten kirja tai tallenne -ei ”taideteos”, ei esteettisiä kriteereitä -käsite avoin, ei laissa määritelty -HUOM: teokseen sisältyvä data/informaatio ei suojattua YKSINOIKEUS: -oikeus kieltää -tietyt toiminnot: kopioiminen, levittäminen, välittäminen, esittämi- nen, näyttäminen -> pyydettävä lupa, silti sovittavissa! SUOJA-AIKA: - vaihtelee: teossuoja 70v tekijän kuolemasta lähioikeudet, esim. valokuva 50v tietokantasuoja15v

MIKÄ EI OLE SUOJATTUA -tekijänoikeus suojaa vain ilmaisua, ideat, data, informaatio kaikkien vapaasti hyödynnettävissä -> ongelma: miten voidaan käytännössä hyödyntää erillisinä? -poikkeus edellisestä: luettelosuoja ja tietokantasuoja (49§ ), suojaa myös sellaista laajaa informaation/datan kokonaisuutta, jonka kokoaminen on edellyttänyt suuria investointeja/ vaivan- näköä -ero teossuojaan: työnantaja kuten kirjasto voi olla alkuperäinen oikeudenhaltija -huom! Asiantuntemusta ei suojata! Perusteena se, että kuka tahansa yhtä ammattitaitoinen henkilö olisi voinut päätyä samanlaiseen lopputulokseen

Tekijänoikeuden ja informaatio-oikeuden rajapinta -teoskäsite: omaperäisyys -tiedon kerääjät/kokoajat eivät saa teossuojaa työpanoksensa perusteella; sen sijaan mahdollisesti tietokanta/luettelosuojaa -teoksen osaa suojataan samalla tapaa kuin teoksen kokonaisuutta kirjallisen teoksen osalta teoksen sisällöllä, tarkoituksella tai pi- tuudella ei ole merkitystä -tiedon louhinta (data mining) jatkossa entistä suurempi ongelma; tästähän sisällönkuvailussakin on kysymys, vaikka yhden teoksen tasolla?

Mistä tekijällä on yksinoikeus määrätä? -kappaleen valmistaminen ja yleisön saataville saattaminen -”yleisö”: ennalta rajaamaton ihmisjoukko -ei esimerkiksi Kansalliskirjaston pikkujoulut: suljettu piiri -jokaisella on oikeus valmistaa muutama kappale ”yksityistä käyttöään varten” -sosiaalinen media hämärtää rajanvetoa yksityinen/julkinen piiri

ONGELMAKOHTIA KIRJASTOJEN KANNALTA 1.Teossuojan kesto on sidottu tekijän kuolinvuoteen, ei esim. teoksen julkaisuvuoteen 2.Teoskynnyksen ylittyminen ratkaistaan aina tapaus- kohtaisesti

Kirjaston oikeudet metadataan (1) -vaikka digitointi sinällään ei luo uutta tekijänoikeutta, kirjastolla voi olla oikeuksia tuottamaansa metadataan -tietokantasuoja: 15v siitä kun tietokanta ”valmistui” -kirjasto omistaa tuottamansa datan, joka on sen hallussa -suoja sopimatonta kilpailua vastaan

Avoin metadata (2) a)kirjaston itse tuottama metadata - huomioitava tietosuoja (auktoriteettitiedot) b)ostettu metadata - huomioitava myös datan tuottajan oikeudet - Helsingin kaupunginkirjasto avasi kesäkuussa 2010 HelMet luettelointitiedot avoimena datana -> BTJ:llä omistusoikeus/käyttöoikeudet dataan, se halusi turvata oikeutensa tuottamaansa uutuusaineistoon suhteessa kilpailijoi- hinsa -kirjastojen ratkaisujen vaikutukset informaatiomarkkinoilla!

Kirjaston oikeudet (3) -jos sisällönkuvailu on riittävän omaperäistä, tekstin muuntelija voi saada siihen alkuperäisen tekijän kanssa rinnakkaisen oikeuden -muuntelu voi olla myös siinä määrin omaperäistä, että muuntelija saa ilmaisuunsa alkuperäisestä oikeudenhaltijasta erillisen, itsenäisen tekijänoikeutensa -> nämä oikeudet syntyvät työntekijälle, mutta työnantaja (kirjasto) saa niihin normaalin toimintansa edellyttämän käyttöoikeuden

Tapaus 1 Sisällysluetteloiden digitoiminen ja sijoittaminen julkiseen tietokantaan -TN 2000:13 -sisällysluettelo VOI saada suojaa teoksen osana -> tällöin sen tallentamiseen tarvitaan lupa

Tapaus 2: Linkittäminen Kysymys: Saako viitetietokantaan liittää myös linkin itse julkai- suun? Vastaus: linkkien osalta oikeudellinen tilanne epäselvä, jätetty ta- pauskohtaisesti arvioitavaksi (HE 28/2004, s. 80) -laissa ei nimenomaisesti kielletty -hakulinkki, kehyslinkki, syvälinkki jne. -jos linkin avulla vain siirrytään sivulta/sivustosta toiseen, EI edel- lytä lupaa -jos suojattua aineistoa tuodaan sivulle siten, että se tulee sivun osaksi, niin edellyttää lupaa -TN 2001:8: kuului tekijän määräysvallan piiriin koska linkki loi teokselle uuden yleisön

Tapaus 3: Kirjojen kansikuvien esittäminen kirjaston tietokannassa -TN 2003:18 -kirjan kannen graafinen esitys, kansikuvana käytetty valokuva ja jopa kirjan nimi voi olla suojattu -yleensä kustantajan lupa riittää

Tapaus GBS linkit Kysymys: linkitys aineistotietokannasta Google Booksiin 1)onko sallittua ilman lupaa? 2)mitä lakia sovelletaan? Vastaus: -kansikuvat (myös thumbnails) sinällään suojattua aineistoa, ko. linkki tuo kansikuvan osaksi omaa sivua joten edellyttää lupaa -voi olla, että Googlen hankkima lisenssi kattaa - oletettavasti ei (oikeusjuttu vireillä, Google vedonnut §107 fair use) -kun käyttö tapahtuu Suomessa noudatetaan Suomen tekijänoi- keuslakia

Tapaus 4 Tiivistelmät -TN 2005:16 -tiivistelmä ei ollut sitaattien kooste, kirjoitettu ilmaisullisesti -koska tekijänoikeus ei suojaa sisältöä, tiivistelmien käyttöön ei tarvittu oikeudenhaltijan lupaa

Ketä palvelee se, että tietoa saadaan tuottaa vain vanhoista aineis- toista? Ei tiedonhakijaa ainakaan! Miksi kirjastojen vilpitöntä halua edesauttaa tietojen löytymistä ei-kaupalliseen tarkoitukseen pyri- tään estämään soveltamalla tekijänoikeuspykäliä hyvin rajoittu- neesti. Kirjastot eivät pyri kaupalliseen menestykseen, vai? ->tieto/data sinällään ei ole suojattua ->kaiken voi ilmaista omin sanoin, vain toisen ilmaisun kopioiminen edellyttää lupaa ->erottelulla kaupalliseen/ei-kaupalliseen käyttöön on merkitystä vain poikkeustapauksissa eli rajoitussäännöksiä sovellettaessa (vrt. USA Copyright Act §107 fair use)

Aiempia kysymyksiä 1 Kuinka paljon painetusta kirjasta voi tallentaa tietoja kirjaston luet- telotietokantaan? Onko sallittua sisällysluettelon, takakannen tai muun vastaavan kirjassa olevan sisältöä kuvailevan informaation lisääminen -> ks. EY tuomioistuimen ratkaisu C-5/ (”Infopaq”): 11 sanan kopiointi saattoi loukata tekijänoikeutta -sisällysluettelo, takakansi jne suojattua ilmaisuna (sisältö-muoto erottelu) -TN 2010:2 ”vinksin vonksin ja heikun keikun” saa suojaa säkeenä -TN 2010:11 lauseen suoja ”Kuningas kutsui narrin helistimellä luokseen” ei suojattu

Aiempia kysymyksiä 2 Entä kustantajien www-sivuilla oleva, luetteloinnin kohdetta kuvaava infor- maatio? Mitä on huomioitava em. tietoihin liittyen e-kirjan sisällönkuvai- lussa. Mikä ero on ulkomaisen ja kotimaisen aineiston käytöllä, onko koti- maisen kuvailutiedon käyttö rajatumpaa? -> -meillä on katsottu, että internetissä julkaiseminen ei tarkoita oikeuksista luopumista, silti voisi olettaa käytön olevan sallittua (?) -ulkomainen aineisto on samalla tavalla suojattua kuin kotimainenkin -angloamerikkalaisen perinteen maissa tulkinta osin toinen, myös Sak- sassa Korkein oikeus katsonut ettei Google loukannut tekijän- oikeutta käyttäessään ”thumbnails” (taiteilija oli laittanut kuviaan webbisivuilleen ilman teknistä suojausta, joten nämä joutuivat Googlen robotin haravaan)

SELITYSYRITYS… Miksi asiat ovat niin hämäriä ja tulkinnanvaraisia, erityisesti teki- jänoikeuslain osalta? ->kaikkea ei ole osattu/uskallettu säännellä, jotta ei saataisi aikaan enemmän vahinkoa kuin hyötyä ->informaation omistukseen/käyttöön liittyy merkittäviä taloudellisia arvoja sekä ristiriitaisia intressejä ->kirjastot ovat (ehkä onnettomuudekseen) edelläkävijöitä tietoyh- teiskunnan rakentamisessa - markkinat tulevat perässä?

KIITOS!