Sanssin koulu kuudesluokkalaiset syksy 2003 Aleksis Kivi Sanssin koulu kuudesluokkalaiset syksy 2003

Syntymä Aleksis Kivi syntyi Uudellamaalla, Nurmijärven pitäjän Palojoen kylässä 10. lokakuuta 1834 Eerik Stenvallin ja Anna-Kristiina Hambergin räätäliperheeseen, jossa jo ennestään oli kolme poikaa. Aleksista nuorempi oli 13-vuotiaana kuollut Agnes-sisar. Kuvassa on Kiven syntymämökki.

Miltä Kivi näytti ? 1/2 Tarkkaa tietoa ei ole vieläkään siitä, miltä Aleksis Kivi näytti - valokuvaa hänestä on etsitty jo yli sadan vuoden ajan. Ensimmäinen muotokuva Kivestä, 1870-luvulta, saattaakin olla näköisveistos.

Miltä Kivi näytti ? 2/2 Yläkuvassa Aleksis Kivi Lindforsin piirroksen ja alakuvassa hänen veljensä Albert Stenvall Yrjö Weilinin otattaman valokuvan mukaan. Veljesten ääriviivojen samankaltaisuus hämmästyttää.

Lapsuus Aleksis kiven syntymäkylä, kuva Nurmijärven Palojoenkylästä. Kouluaikoinaan hän joutui kärsimään nälästä ja puutteesta. Aleksiksen vanhemmat osasivat ruotsia, jonka taidon poika hankki muutettuaan 11-vuotiaana itse Helsinkiin kouluun, joka oli edellytys ylioppilaaksi ja edelleen papiksi lukemiselle.

Nuoruus Vuosien 1821-68 aikana vain seitsemän nurmijärveläispoikaa luki ylioppilaaksi. Näistä Aleksis Stenvall oli ainoa rahvaan lapsi, muut olivat säätyläislapsia.

Opintiellä Suoritettuaan yksityisesti ylioppilastutkinnon Aleksis Kivi opiskeli yliopistossa kirjallisuutta, estetiikkaa ja draaman historiaa.Kirjalliset harrastukset selkiintyivät vähitellen elämänuraksi.

Kirjallisuus kiinnostaa Kiven lukeneisuutensa ja sen myötä hänen näköpiirinsä ulottui kauas koulu- ja yliopistokirjojen ulkopuolelle maailmankirjallisuuteen. Tutkijoiden tiedossa on vain vähäinen osa, mutta Kivi luki kaikkea Heldin ja Corvinin maailmanhistoriasta kemiallisia analyysejä käsitteleviin teoksiin, sanomalehtiin, Stagneliuksen runoihin ja Shakespearen draamoihin.

Kirjallinen tuotanto Kiven merkittävämmän kirjallisen tuotannon voi katsoa alkaneen 1850-luvun puolenvälin Bröllopsdansen-näytelmästä ja päättyneen vuonna 1871 julkaistuun näytelmään Margareta. Kivi kirjoitti kymmeniä ellei satoja erilaisia teoksia. Kuvassa Kiven omakätinen käsikirjoitus ”Kihlaus”.

Kansalliskirjailija Kivi, Aleksis (1834-1872), on oikeastaan Aleksis Stenvall, huomattava suomenkielinen kirjailija. Kivi oli ensimmäinen suomalaisen suorasanaisen kerronnan mestari ja kansalliskirjailijamme, joka oli ollut esikuvana myöhemmille kirjailijapolville. Hän oli myös näytelmäkirjallisuuden uranuurtaja. Kiven teoksien pohjalta on tehty oopperoita ja elokuvia.

Käännökset Kiven teoksia on käännetty myös monille kielille. Mallina kuvassa on ruotsinkielinen ”Seitsemän veljestä”.

Seitsemän veljestä Teos on kirjoitettu ainakin kolmeen kertaan, mutta yhtään käsikirjoitusta ei ole säilynyt. Teos aloitettu 1860-luvun alkuvuosina. 1878 ilmestyneiden Valittujen teosten 2. osassa Seitsemän Veljestä ilmestyi B.F. Godenhjelmin supistamana, kirouksia yms. oli karsittu ja Rajamäen rykmentin laulu oli jätetty kokonaan pois.

Seitsemän veljestä Seitsemän veljestä on kertomus orvoiksi jääneistä veljeksistä, jotka yrittävät parhaansa mukaan sopeutua yhteiskunnan vaatimuksiin. Tässä kuvassa Jukolan pojat, Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero, ovat matkalla lukkarin luo opettelemaan lukemista. Kiven tärkein teos !

Nurmijärven vaakuna Nurmijärven vaakunasta löytyvät Jukolan veljekset. Vaakunan tekijän Olof Erikssonin sanoin siinä on "sinisessä kentässä seitsemän luonnonväristä kultatukkaista nuorukaisen päätä asetettuina 2 + 3 + 2".

Nummisuutarit Teos on komedia viidessä näytöksessä. Tarkka kirjoitusajankohta on tuntematon, luonnokset lienee tehty jo 1850-luvulla. ilmestyi 1864 tekijän omalla kustannuksella. Kivi sai teoksesta valtion 2500 markan palkinnon. Suomalaisen Teatterin ensiesitys Oulussa 1875

Aikuisuus 1/2 Fanjunkarsin emännän Charlotta Lönnqvistin voi liioittelematta asettaa Cygnaeuksen ohella kirjailijan tärkeimmäksi tukijaksi. Innoittajien joukosta voi nimetä Kiven rakastetut, helsinkiläisen vaatturimanufaktuurin omistajan tyttären Albina Palmqvistin ja mäntsäläläisen kievarinpitäjän tyttären Aurora Hemmilän.

Aikuisuus 2/2 Avioliitoista ei kuitenkaan tullut mitään, sillä virkasääty-yhteiskunnassa Kiveltä puuttui kaikkein ratkaisevin: virka ja sen mukaiset tulot. Myös omaa perhettä koskevan kaipuunsa Kivi on kirjoittanut teoksiinsa.

Sairaus ja kuolema Kiven terveys oli murtunut täydellisesti 1870. Kalle Achte on käytettävissä olevien dokumenttien pohjalta tullut tulokseen, että kyseessä oli klassillinen skitsofrenia,jota olivat jouduttaneet Kiven kokemat voimakkaat ahdistustilat. Maaliskuussa 1872 Kivi siirretään Lapinlahden sairaalasta veljensä Albertin hoiviin Tuusulaan. Hän kuolee 31.12. klo 4 aamulla.

Kuolinmökki Kivi kuoli Tuusulan syvärannassa. Kuvassa hänen kuolinmökkinsä. Paikka on nykyään museo.

Hautamuistomerkki Aleksis Kiven hauta on Tuusulan hautausmaalla. Hautaa on ryhdytty korjaamaan. Kuvassa hauta on nykyisessä muodossa. Muistomerkkiin on kiinnitetty vaaleasta marmorista tehty kantele ja laakeriseppele.

Museot 1/2 Aleksis Kiven isän, räätäli Erik Stenvallin 1824 perheelleen rakentama talo on toiminut museona vuodesta 1951 alkaen. Kansalliskirjailijan kotimuseossa on myös Kiveen liittyviä näyttelyitä. Aleksis Kiven muistohuone on Siuntion kotiseutumuseossa. Aleksis Kiven kuolinmökki on Tuusulan Syvärannassa.

Museot 2/2 Aleksis Kivi-kokoelma, jossa on Kiven teokset ensipainoksista alkaen, teosten käännökset ja Kiveen liittyvä tutkimus- ja kirjallisuus. Lisäksi huoneessa on esillä Kiveen liittyviä ja veistoksia sekä kuvataidetta. Pysyvänä näyttelynä on Erkki Tantun kuvittaman Seitsemän veljeksen alkuperäispiirrokset.

Kadut ja tiet Aleksis Kiven tai kirjailijan tuotannon mukaan on nimetty runsaasti katuja ja teitä eri puolella Suomea. Kauhajoella löytyvät mm. Jukolantie Jukolankuja Simeonintie Timontie Laurintie Eerontie Tuomaantie

Kivi aiheiset postimerkit 1/5 Aleksis Kivi -aiheisia postimerkkejä on tehty viisi. Aleksis Kiven 100-vuotismuisto Ilmestymispäivä: 10.10.1934 Taiteilija: Germund Paaer

Kivi aiheiset postimerkit 2/5 Aleksis Kivi1834-1872 Ilmestymispäivä 10.10. 1984 Postimerkissä Aleksis Kiven runo Sydämeni laulu, taustalla Wäinö Aaltosen reliefi "Äiti ja lapsi".

Kivi aiheiset postimerkit 3/5 SPR: A. Gallen-Kallela, Juhani vuorella Ilmestymispäivä: 08.05.1970 Taiteilija: Pentti Rahikainen Akseli Gallen-Kallelan kuvitusta Seitsemän veljeksen v. 1908 ilmestyneeseen korupainokseen

Kivi aiheiset postimerkit 4/5 SPR: A. Gallen-Kallela, 7 veljestä Ilmestymispäivä: 08.05.1970 Taiteilija: Pentti Rahikainen Akseli Gallen-Kallelan kuvitusta Seitsemän veljeksen v. 1908 ilmestyneeseen korupainokseen.

Kivi aiheiset postimerkit 5/5 Kahdeksan maineikasta kirjaa Ilmestymispäivä: 09.10.1997 Taiteilija: Raimo Sallinen Postimerkkivihko Suomen Kirjailijaliiton 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä v. 1936 painos vasemmassa yläkulmassa

Aleksis Kiven juhlaraha Valtioministeriön antamalla asetuksella lyötiin hopeinen juhlaraha Aleksis Kiven päivän 50-vuotisjuhlan ja Seitsemän veljestä -teoksen 130-vuotisjuhlan kunniaksi.

Esityksen lähdemateriaali Tämän esityksen lähdemateriaalina on käytetty Nurmijärven kunnan kotisivuja. He antoivat luvan materiaalin käyttämiseen. Kiitos!