Aleksis Kiven syntymäkodin näyttelyuudistus

Esitys aiheesta: "Aleksis Kiven syntymäkodin näyttelyuudistus"— Esityksen transkriptio:

1 Aleksis Kiven syntymäkodin näyttelyuudistus 2016-2017
Nurmijärven museo 2017

2 Museon historia Rakennettu 1824. Aleksis Kiven lapsuudenkoti.
Kiven vanhemmat asuivat talossa kuolemaansa saakka. Sen jälkeen rakennus myytiin ulkopuolisille. Aleksis Kiven Seuran toimesta museoksi 1951. Nurmijärven kunnan hoitoon 1965.

3 Aukiolo ja kävijät Museo on avoinna kesäisin ja muulloin tilauksesta.
Museon kävijämäärä on vuosittain noin Heistä ulkomaalaisia on noin 200.

4 Näyttelyuudistus, 1. osa Näyttelyn kokonaisarkkitehtuurin suunnittelija on arkkitehti Taina Väisänen. Kesäksi 2016 valmistui Aleksis Kiven elämästä lyhytfilmi ”Aleksis Kiven askelissa”. Filmin tuottaja on Taavi Vartia ja ohjaaja Esa Silander. Filmi pyörii museon alakerrassa tauottomasti. Museossa on esillä muutamia Kivelle kuuluneita esineitä, joihin liittyvät tarinat on piirtänyt sarjakuvakertomuksiksi Kristian Huitula.

5 2. osa kesäksi 2017 Kiven kieleen ja hänen tekstiensä taustoihin liittyvä kosketusnäytöllä toimiva kielipeli. Käsikirjoitus FT Ossi Kokko, toteuttaja Mediakettu. Nykykirjailijat ja –taiteilijat ja Aleksis Kivi. 6-8 taiteilijaa kertoo, mikä merkitys Kivellä/hänen tuotannollaan on heille tai heidän tuotantoonsa.

6 2. osa kesäksi 2017, jatkoa Museon yläkerran huoneessa, ns. Kiven kesäkamarissa on kuuntelupiste, jossa voi kuunnella Kiven tekstejä. Teemana on Kiven tunteisiin liittyvät tekstit. Lukijoina ovat Tuukka Vasama ja Heljä Heikkinen. Näyttelyn ääni- ja järjestelmäsuunnittelija on Tommi Koskinen.

7 2. osa, 2017 (jatkoa) Kiven aikainen yhteiskunta, kotikylän ihmiset ja metsän merkitys ihmisille. Käsikirjoitus FT Teemu Keskisarja. Tähän osuuteen liittyy pidemmät planssitekstit ja lyhyempiä tekstejä eri aihepiireistä (nyt käännettävät tekstit). Lyhyet aihetekstit tulevat olemaan luettavissa ja kuunneltavissa kuvatauluilta.

8

9 Käännettävät aihetekstit
Museon yläkertaan tulee 2 Kristian Huitulan piirtämää kuvataulua. Toisen aihe on metsä (luonnos edellisellä sivulla), toisen kotikylä. Kuvatauluissa on aiheisiin liittyviä yksityiskohtia (ihmisiä/rakennuksia yms.), joiden kohdalla on avattava luukku. Luukun sisäpuolella on asiaan liittyvä suomenkielinen teksti. Englannin- ja ruotsinkieliset tekstikäännökset tulee kuunneltavaan muotoon. Kävijöille lainataan kuuntelulaite käynnin ajaksi.

10