Muinainen Kreikka
Jumalat Zeus (ylijumala) Poseidon (meren jumala) Pallas Athene (tieteiden ja sotataidon jumalatar) Apollo ( soittotaidon,sivistyksen ja ennustamisen jumala) Artemis ( metsästyksen jumalatar) Dionysos (viinin ja ilonpidon jumala) Afrotide (kauneuden jumalatar) Hefaistos (tulen,seppien ja ruukuntekijöiden jumala) Eros (rakkaudenjumala) Apollon (runoilijoiden ja taiteilijoiden jumala)
Olympialaiset Kreikkalaiset kilpailivat kaikesta. Laulutaidosta, tanssimisesta, teatterista ja järjestivät jopa kauneuskilpailujakin. Kreikkalaisille ei ollut tärkeää että voittaa, vaan se että kroppa näyttää hyvältä ja kunto on hyvä. Kaikkein tärkein kilpailu oli Olympian urheilukisat, ne järjestettiin joka neljäs vuosi pienessä Olympian urheilukeskuksessa.
...Olympialaiset järjestettiin Zeus-jumalan kunniaksi ja ne pidettiin aina keskikesällä joka neljäs vuosi. Urheilijat valmistautuivat kisoihin huolella, sillä voitto toi paljon kunniaa kotiseudulle ja ihmiset ihailivat urheilusankareita. Kilpailijoita ja yleisöä tuli Olympian kentälle tuhansia. Mutta vain miehet saivat kilpailla ja seurata kisoja. Kisojen ajaksi sotiminenkin lopetettiin, kilpailijat ja tuomarit vannoivat valan, jossa he lupasivat noudattaa sääntöjä ja kilpaili rehellisesti. Myös monet runoilijat, tiedemiehet ja taiteilijat seurasivat kisoja ja valmistautuivat kertomaan kisojen kulusta. Voimailijat olivat arvostettuja, ja niille annettiin jopa rahapalkintoja.
Kisojen loppu ja uusi alku Lopulta kävi niin, että ammattiurheilijat valtasivat kisat. He pyrkivät vain voittoon ja suuriin rahapalkintoihin. Rooman kristitty keisari Theodosius lopetti olympialaiset v.393 jKr. koska ne olivat pakanallisen jumalan kunniaksi pidetyt juhlat. Olympian kentän temppelit hävitettiin, maanjäristys täydensi tuhon, ja kisapaikan peitti liejukerros. 1800-luvun lopulla saksalaiset arkeologit kaivoivat sen esiin, ja ranskalaisen paroni Pierre de Coubertinin ansiosta ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset järjestettiin Ateenassa v.1896.
Kreikkalaiset kaupungit Kreikkalaisten kaupungit syntyivät vuorten eristämiin laaksoihin. Kreikkalaisilla ei ollut yhteistä hallitsijaa. Kaupungit taistelivat joskus toisiaan vastaan. Joskus ne taas liittoutuivat yhteistä vihollista vastaan. Kaupunkien väkiluku oli pieni, sen vuoksi niiden asukkaat voivat kokoontua keskustelemaan ja päättämään yhteisistä asioistaan kaupungin torille, agoralle. Kreikkalaisten mielestä heidän oli tärkeää ilmaista itseään ja heidän johtajiensa piti kuunnella heitä. Joistakin kaupungeista kehittyi kuitenkin hyvin erilaisia. Tällaisia olivat esimerkiksi Kreikan tärkeimmät kaupungit Sparta ja Ateena.
Sparta Spartalaisille syötettiin mustaa keittoa, joka oli tehty mm. verestä Spartalaiset lapset saivat asua äidin kanssa 7 ensimmäistä vuotta. Useimmat spartalaiset eivät osanneet lukea tai kirjoittaa.
Poika ja Kettu Kerrotaan erään spartalaispojan varastaneen kerran ketunpoikasen. Nähdessään jonkun tulevan hän kätki sen nopeasti vaatteensa alle. Kettu raateli pojan mahaa hampaillaan, mutta poika ei paljastanut tekoaan vaan kaatui kuolleena maahan.
Ateena Ateenasta kehittyi Kreikan niemimaan tärkein kaupunki. Elinkulkuna sillä oli kauppa ja merenkulku. Ateenan ympäristö oli karu, kun taas Spartaa ympäröi viljava tasanko. Ateenan korkeilla rinteillä viljeltiin viinirypäleitä,puutarhakasveja ja oliiveja. Niitä alettiin kuljettaa Välimeren maihin. Viljelysmaata oli vähän. Ateenan ylimystöä olivat aateliset maanomistajat. Kauppiaat eivät olleet ateenalaisia vaan ne olivat tulleet muualta. He eivät olleet Ateenan kansalaisia.
Ateena 2 Tavallisella kansalla ja pienten tilojen maan viljelijöillä meni huonosti. Ylimystö pelkäsi kansan kapinoita ja valitsi vuonna 549jKr Solon-nimisen miehen kaupunkiinsa korkeimmaksi virkamieheksi. Hänen tehtävänään oli laatia uudet oikeudenmukaiset lait. Hän palautti maanviljelijöiden omaisuuden, kielsi pitämästä ateenalaisia orjina, ja jakoi kansalaiset neljään luokkaan. Kolmesta varakkaammasta valittiin Ateenan virkamiehet, neljäs koostui varattomista maatyöläisistä, he saivat olla mukana kansankokouksissa,joissa laadittiin lait ja valittiin Ateenan virkamiehet. Solonin uudistuksia vastaan hyökkäsi vuonna 550 eKr Peisistraos-niminen yksinvaltias eli tyranni, hän lahjoi aatelia ja maanviljelijöitä ja lainasi heille rahaa.
Persialaissodat alkavat Persialaiset sulkivat laivoilla Bosporin salmen. Ateenalaiset hankkivat viljansa Mustanmeren pohjoispuolella asuvilta skyyteiltä, mutta purjehdusreitti oli suljettu ja Ateenassa vallitsi nälänhätä. Skyyttien iskujoukot tuhosivat persialaisten aikeet ha niinpä nämä joutuivat tällä kertaa palaamaan takaisin omaan maahansa.
Marathonin taistelu Persialaisten sotajoukko hyökkäsi ensimmäiseksi Euboian saarella olevaan Eretrian kaupunkiin. Kuusi päivää kaupunki puolustautui, mutta seitsemäntenä kaksi petturia avasivat kaupungin portit ja persialaiset ryöstivät ja polttivat kaupungin. Persialaiset purjehtivat saaliineen ja vankeineen Ateenan lähelle Marathonin kylään, persialaisia oli 25 00 ja ateenalaisia vain 10 000. Heitä johti Miltiades, joka tiesi hopliittiensa olevan paremmin aseistettuja kuin persialaiset. Persialaisten nuolisateesta huolimatta ateenalaiset hyökkäsivät kylki kyljessä ja keihäät kädessä heidän kimppuun. Persialaiset eivät pystyneet tekemään vastarintaa. Tuhansia keihäsmiehiä makasi maassa kuolleena. Selvinneet persialaiset lähtivät laivoilla pakoon.
Thermopylain taistelu Dareioksen jälkeen hallitsijaksi tuli hänen poikansa Kserkses Kserkses halusi kostaa Marathonin tappion. Kserksen sotajoukkoineen lähti kreikkaan. Spartalaiset ja ateenalaiset muodostivat puolustusliiton. 486eKr persialaiset tunkeutuivat Kreikkaan. Kreikkalaisten puolustus suunnitelma oli yksinkertainen,vain yksi sola, jota persialaiset pystyisi käyttämään. Sitä solaa oli helppo puolustaa koska se oli vain muutamia metrejä leveä. Kreikkalaiset rakensivat vallin solan poikki, osa spartalaisista harjoitteli solan edessä kaikessa rauhassa. Eräs mies kertoi persialaisille polun kreikkalaisten armeijan selustalle. Persialaiset hyökkäsi, taisteli ensin miekoin lopuksi kynsin ja hampain viimeiseen mieheen asti.
Ateenan suuruuden aika Ateenan Loisto: Perikles halusi Ateenan uuteen loistoon. Hän alkoi rakennuttaa temppeleitä. Perikles halusi Ateenasta johtavan kauppa kaupungin. Ateena loisti 50-vuotta. Sen jälkeen Ateenalla alkoi synkät ajat.
Peloponnelaissodat alkavat Spartalaiset olivat eteviä maataistelijoita, kun taas ateenalaiset olivat erikoistuneita meritaistelijoita. Spartalaisten hyökätessä Perikles käski alueen maanviljelijöiden tulla suojaan kaupungin muurien sisäpuolelle. Kaupunkiin iski rutto, joka tappoi neljäsosan väestöstä, myös Perikleen. Siitä huolimatta Ateena jatkoi taistelua 25-vuotta. Lopulta Ateena kuitenkin ”hyytyi” ja Spartasta tuli johtava kaupunki.
…Sotien lopputulos… Kun hengissä säilyneet sotilaat palasivat takaisin kotiin, heitä odotti suurtyöttömyys. Persialaisten rakennukset ja temppelit rakennettiin uudelleen. Rahat otettiin sotalaivaston kassasta.
Temppelit Temppelit näyttää suoraviivaiselta, mutta siinä ei ole yhtään suoraa viivaa. Pylväät ovat keskeltä pulleampia kuin ylä ha alapäästä. Ne eivät ole myöskään pystysuorassa vaan sisäänpäin kallellaan. Temppelin tekijöiden mielestä pylväät ovat kauniimpia sellaisina, pylväät kestivät siten valtavan katon painoin. Lattia on keskeltä kupera. Vanhemmissa temppeleissä oli keskellä kattoa aukko, josta uhritulen savu pääsi pois. Lattia tehtiin kuperaksi, että aukon kautta vesi valuisi ulos. Kivitemppelissä ei ollut enää kattoaukkoa, mutta lattia oli kupera.
Teatteri keksitään Aamulla auringonnousun aikaan ateenalaiset kokoontuivat ulkosalle viininjumala Dionysoksen kunniaksi sadonkorjuun juhlaa. Niissäkin juhlissa pidettiin kilpailuja, mutta niissä ei urheiltu, vaan esitettiin näytelmiä. Kaupunkilaiset valitsivat näytelmistä parhaimman ja antoi sen kirjoittajalle palkinnoksi murattiseppeleen. Näistä viininjumalan kunniaksi esitetyistä näytelmistä sai alkunsa meidänkin tuntemamme näyttämötaide.
L o P P u