II ANTIIKIN MAAILMA Luku Kaupunkivaltioiden Kreikka, s. 40–48.

Esitys aiheesta: "II ANTIIKIN MAAILMA Luku Kaupunkivaltioiden Kreikka, s. 40–48."— Esityksen transkriptio:

1 II ANTIIKIN MAAILMA Luku Kaupunkivaltioiden Kreikka, s. 40–48

2 Maatalous Maanviljely Tärkein elinkeino ja väestön enemmistön elinkeino Vaurauden perusta Viljelykelpoista maata alunperinkin vähän Metsien hakkuu aiheutti eroosiota, mikä vähensi kelvollista maata edelleen. Viljeltiin Viljaa Oliiviöljyä Viinirypäleitä

3 Välimeren ruokavalio Tavallisen ihmisen ruokapöytä: Leipää Viiniä Oliiviöljyä Vihanneksia Hedelmiä Pähkinöitä Lihaa ja kalaa harvoin Myös nykypäivän mittapuulla terveellinen ruokavalio! Mihin kaikkeen oliiviöljyä voitiin käyttää?

4 Kauppa Maatalouden tuotteet kaupattiin paikallisilla markkinoilla. Laaja ulkomaankauppa ympäri Välimerta vaurastutti kaupunkivaltioita. Siirtyminen vaihdantataloudesta rahatalouteen 600-luvulla eKr. helpotti kaupankäyntiä. Kaupunkien väkiluku kasvoi. Ateenalaiset kolikot tunnistaa kaupungin suojelusjumalattaren Pallas Athenen tunnuseläimestä, pöllöstä.

5 Käsityö Tuotteina kulutustavaroita työkaluista keramiikkaan ja koruihin Haluttuja myös ulkomailla Työntekijöinä itsenäisiä käsityöläisiä ja orjia Monet käsityöläisistä alun perin kotoisin Kreikan ulkopuolelta Oppikirjan s. 41

6 Poliksia ja politiikkaa Mikä on polis? kreikkalainen kaupunkivaltio, joka käsitti kaupungin lisäksi ympäröivää maaseutua Tunnetuimmat polikset Ateena ja Sparta Sijainti helposti puolustettavissa paikoissa ympärillä viljelykelpoista tasankoa Poliksen keskuksessa aina tori, temppeli, pylväskäytäviä ja neuvoston kokoontumispaikka

7 Kreikkalaisia elämänkaaria Valitkaa British Museumin sivuston valikosta kahden antiikin kreikkalaisen elämänkaaret. Tarjolla on kaksi ateenalaista ja kaksi spartalaista henkilöä.British Museumin sivuston Vertailkaa heidän eri ikävaiheitaan.

8 Oppikirjan s. 43

9 1 2 3 4 5 Antiikin Ateena

10 1 2 3 4 5 Akropolis-kukkula Antiikin Ateena

11 1 2 3 4 5 Stoa eli pylväskäytävä, jossa ateenalaiset viettivät aikaansa. Stoa eli pylväskäytävä, jossa ateenalaiset viettivät aikaansa. Antiikin Ateena

12 1 2 3 4 5 Neuvoston ja kansankokouksen kokouspaikka Neuvoston ja kansankokouksen kokouspaikka Antiikin Ateena

13 1 2 3 4 5 Tuomioistuin Antiikin Ateena

14 1 2 3 4 5 Agora eli keskusaukio oli kaupan, hallinnon ja kulttuurin kohtaamispaikka. Agora eli keskusaukio oli kaupan, hallinnon ja kulttuurin kohtaamispaikka. Antiikin Ateena

15 Kuka johtaa valtiota? Yhdistä oikein. aristokratiassa oligarkiassa tyranniassa demokratiassa monarkiassa itsevaltias ilman kansan suostumusta ylimystö pieni joukko kansalaisia kuningas vapaat miespuoliset kansalaiset

16 Miten Ateenan demokratia alkoi? Demokratia kehittyi Ateenassa 500-luvulla eKr. Ydinajatus: kaikki miespuoliset täysi-ikäiset kansalaiset mukana päätöksissä. Aluksi päätettiin sodasta ja rauhasta Päättäminen laajeni muihinkin yhteisiin asioihin

17 Miten antiikin demokratia toimi? KANSANKOKOUS Kaikki yli 20-vuotiaat syntyperäiset asepalveluksen suorittaneet miehet saivat osallistua. Kaikilla oli yhtäläinen puhe- ja äänioikeus. Tehtävät: sääti lait, päätti sodasta ja rauhasta sekä valvoi virkamiehiä. Vrt. Suomen eduskunnan tehtävät nykyään. OIKEUSLAITOS Valamiehiä oli 201–6 000. Valamiehet valittiin arvalla vuodeksi kerrallaan. Tuomiosta äänestettiin syyttäjän ja puolustajan puheiden perusteella ruukunsirpaleilla. NEUVOSTO 500 jäsentä valittiin arvalla varakkaiden kansalaisten keskuudesta vuodeksi kerrallaan. Neuvosto valmisteli ja pani toimeen kansankokouksen päätökset ja valvoi virkamiehiä. VIRKAMIEHET

18 Arpomiskone kr. kleroterion Suuri osa virkamiehistä valittiin Ateenassa arpomalla. Näin pyrittiin estämään väärinkäytöksiä. Arpomislaitteeseen sijoitettiin saviliuskat, joihin oli kirjattu valamiehiksi tarjoutuneiden nimet.

19 Kreikan siirtokunnat ja kaupan tuotteet Miksi kreikkalaiset perustivat siirtokuntia Välimeren ja Mustanmeren alueille? Oppikirjan s. 45

20 Kreikkalainen kauppajärjestelmä Oppikirjan s. 46

21 Mikä teki kreikkalaisista kreikkalaisia? uskonto, jumalmaailma ja mytologia pyhät paikat yhteiset juhlat sodat Persiaa vastaan olympialaiset kreikan kieli eri murteineen tieteellisen ajattelun idea kirjallisuus arkkitehtuuri

22 Kreikkalaisten uskonto Monijumalainen jumalmaailma sama koko Kreikassa Zeuksen johtamat Olympos-vuorten jumalat siirtyivät myöhemmin myös roomalaisten käyttöön Yhteisiä pyhiä paikkoja, kuten Delfoi oraakkeleineen ja Olympian urheilukilpailut Olympialaiset lopettivat keskinäiset sodat ja keräsivät katsojia koko Kreikasta joka neljäs vuosi. Palauta antiikin Kreikan jumalat mieleesi katsomalla animaatio. katsomalla animaatio

23 Antiikin olympialaiset Uskonnollinen tausta: Zeuksen kunniaksi Esikuva nykyajan olympialaisille, joita alettiin järjestää 1890-luvulla. Alkuperäiset kilpailulajit: useita eri mittaisia juoksuja nyrkkeily vapaaottelu, raju kamppailulaji hevoskilpa-ajo viisiottelu eli pentathlon: stadionin mittainen juoksu, pituushyppy, kiekon- ja keihäänheitto, paini ja sotavarusteet päällä käyty juoksu

24 Rakenna temppeli Ateenaan! British Museumin sivustolla on tehtävä, jossa voit itse rakentaa virtuaalisesti oman temppelin Ateenan kaupunkiin. Tee se!Tee se!

25 Oppikirjan s. 47